Tänään on 21.09.2018 13:39 ja nimipäiviään viettävät: Mervi, Gunborg ja Gunlg. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Viides aisti:

Kela murentaa tulkkipalvelua

Julkaistu: · Päivitetty:

Kela on järjestänyt kuulo- ja puhevammaisten tulkkauspalvelua vuodesta 2010. Sitä ennen tulkkipalvelu oli kuntien järjestettävänä ja eri kuntien välillä vallitsi suuri epätasa-arvo, osissa kunnista palvelu oli  hyvää ja osissa huonoa. Tasa-arvo koitti, kun palvelu siirtyi Kelalle: nyt on kaikkien asema epävarma. Viime vuonna Kela kilpailutti tulkkipalvelun kolmannen kerran ja tällä kertaa päätti hylätä osan tulkkauspalveluja tarjoavien yritysten tarjouksista. Lähes kaikki tulkkitilaukset tulevat Kelan kautta, joten Kela ajoi 1.1.2018 alkaen valtavan määrän tulkkeja työttömyyskortistoon. Viime vuoteen asti Kela teki sopimuksen kaikkien yritysten kanssa ja pisteytti ne niin, että osa yrityksistä sai vähän enemmän tilauksia ja toiset vähän vähemmän. Kela ei ole antanut järkevää selitystä sille, miksi palveluntuottajia piti nyt karsia. Kelalla olisi ollut tarvetta ja varaa pitää kaikki tulkkiyritykset listoillaan. Tulkkipalvelua käyttävät viittomakieliset, huonokuuloiset, kuurosokeat, kuuroutuneet ja puhevammaiset. Tulkki ei tulkkaa vain viittomakieltä, vaan voi myös toistaa puhetta, kirjoitustulkata tai käyttää muita kommunikaatiotapoja. Kuulonäkövammaisia tulkit myös opastaa tai kuvailee heille ympäristöä. Ilman tulkkia tulkin käyttäjien opiskelu, työnteko, asioiden hoitaminen, sosiaaliset suhteet ja matkustaminen vaikeutuvat tai käyvät mahdottomiksi. Näin kilpailutus polkee kuulo- ja puhevammaisten perusoikeuksia. Esimerkkinä vuoden alussa Stopkela-kampanjan Twitter-tilillä kerrottiin, kuinka eräänkin kuuron tulkit olivat pudonneet kilpailutuksesta, eikä Kela ehtinyt järjestää hänelle uusia tulkkeja ennen lukukauden alkua. Niinpä hän ei voinut enää osallistua opetukseen kuin muut. Kela pudotti kuurot tulkit, mikä on ongelma näkövammaisille viittomakielisille. Kela myös vähensi merkittävästi kirjoitustulkkien määrää ja esimerkiksi englantia osaavia kirjoitustulkkeja voi olla vaikea saada jatkossa. Miten englantia työssään käyttävät kirjoitustulkkia tarvitsevat voivat jatkaa työtään, jos englantia kirjoittavaa tulkkia ei löydy korvaamaan kilpailutuksessa pudonneita? Kela ei ymmärrä ettei tulkkaus ole vain kielen kääntämistä tai toistamista, mikä näkyy myös Jyväskylän yliopiston tapauksessa: yliopiston tulkit eivät saa tulkata yliopiston viittomakielisille opettajille ja tutkijoille, koska heillä on sama työnantaja. Löytyykö tarpeeksi tulkkeja, jotka hallitsevat yliopistossa tutkittujen ja opetettavien alojen termistön? Kela avasi tänä vuonna tulkkilistat kaikkien käyttöön. Tulkkilistalle voi nimetä haluamansa tulkit. Tulkin tosiaan olisi hyvä tuntea tulkkaamansa aihetta tai omata muutakin kielitaitoa kuin viittomakieltä. Muutenkin - varsinkin pidemmillä tilauksilla - asiakkaan ja tulkin olisi tultava toimeen keskenään edes välttävästi. Tulkkien vähentäminen vain murentaa pohjaa tulkkilistoilta. Kela myös asettaa aivan naurettavia ehtoja tulkkien työhön. Monipuolisesti kouluttautunut tulkki voi hallita useita erilaisia tulkkausmuotoja, kuten viittomakielistä tulkkausta, kuurosokeille tulkkaamista tai kirjoitustulkkausta. Kela kuitenkin vaatii jatkossa, että tulkin on valittava vain kaksi tulkkaustapaa, jolla tulkkaa, vaikka hänelle olisi osaamista kaikilla! Loput osaamansa tulkkaustavat tulkin on unohdettava. Kela siis aikoo tuhlata tulkkien ammattitaitoa ja heikentää tulkkien saatavuutta myös näin. Kela on saanut jo uhkasakkoja siitä , että on jättänyt kuurosokean asiakkaan kokonaan ilman tulkkia, kun ei löytänyt kuurosokeuspätevyyttä saanutta tulkkia. Viime vuonna Kela sai tuomion yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta siitä, että oli kieltäytynyt välittämästä kuulonäkövammaiselle asiakkaalle  portugalia puhuvaa tulkkia portugalinkielistä puhelinkeskustelua varten. Kelan mukaan tulkilla olisi pitänyt olla kuurosokeuspätevyys, jota ei siinä tilanteessa edes tarvittu. Nämä uutiset yhdistettynä tulkkien tulkkausrajoituksiin, ovat melkoisen huolestuttavia. Kela ei korvaa yrityksille tulkin palkkaa tilauksen yliajalta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tämän vuoksi asiakkaan on tiedettävä menonsa tarkasti, eikä mikään saa myöhästyä. Lisäksi Kela ei korvaa tulkin palkkaa matka-ajalta, eikä viime hetkellä perutuilta tilauksilta. Niinpä tulkki saattaa ajaa kaksi tuntia suuntaansa, saada tietää vasta tulkkauspaikalla tilauksen peruuntuneen ja jäädä kokonaan ilman palkkaa. Lisäksi Kela etsii asiakkaille tulkkeja aina ensisijassa asiakkaan omasta kunnasta, vaikka naapurikunnasta löytyisi tulkki lähempää. Tämä saattaa rikkoa myös kilpailutusjärjestystä. Kela itsekin pääsisi helpommalla, jos vähentäisi turhaa säätelyä (josta en ole antanut kaikkia esimerkkejä), keskittyisi tulkkivälitykseen ja jättäisi loput asiakkaiden, tulkkien ja yritysten päänsäryksi. Kelalla kun ei selvästi ole ymmärrystä eikä ilmeisesti haluakaan ymmärtää tulkkausalaa. En ihmettele, jos osa tulkeista päätyy alanvaihtoon vapaaehtoisesti. Ja jos kilpailutuksesta pudonneiden yritysten tulkit eivät saa töitä muista yrityksistä, heidän on pakko vaihtaa alaa. Surullinen tilanne, jos työstään pitävät vuosia tulkanneet ammattitaitoiset tulkit joutuvat lähtemään alalta ainoastaan Kelan toiminnan vuoksi, vaikka töitä riittäisi. Siinä vaiheessa yhteiskunnan tulkkikoulutukseen käyttämät varat ja tulkkien jopa vuosien ammattitaito valuvat viemäristä alas. Eikä Kelan toiminta varsinaisesti houkuttele uusia tulkkeja alalle. Asianomaiset eivät ole katselleen Kelan pelleilyä hiljaa vierestä. Kesällä kilpailutusta vastaan koottiin adressi, johon tuli viikossa yli 7200 allekirjoitusta. Adressi luovutettiin Kelalle 2. kesäkuuta järjestetyn mielenosoituksen yhteydessä. Siihen osallistui 150 ihmistä. Kilpailutus poiki myös 19 valitusta markkinaoikeuteen ja vinon pinon ammattiyhdistysten, vammaisjärjestöjen ja yksityishenkilöiden kriittisiä kannanottoja. Sosiaalisessa mediassa #stopkela -tagilla on käyty vilkasta keskustelua ja Facebookin Herää, Kelan tulkkauspalvelu! -ryhmässä on 1895 jäsentä (8.1.2018). Kilpailutuksesta on keskusteltu eduskunnan kyselytunnilla ja siitä on tehty kaksi kirjallista kysymystä. Kilpailutuksen vaikutuksia on koottu myös Stopkela.org -sivustolle. Kelan päätä mikään näistä ei ole kääntänyt. Kela ei ole keskustellut asiakkaiden tai tulkkien kanssa missään vaiheessa ja lokakuussa järjestettyyn infotilaisuuteen Kela kielsi tulkkeja osallistumasta. On Kelalta myönnytyksiäkin irronnut: Kela on luvannut perustaa asiakasraadin tänä vuonna ja Elli Aaltonen vie eteenpäin tulkkipalvelun irrottamista kilpailutuksen piiristä. Nykyistä kilpailutusta ei (tietenkään) peruta. Kelan kilpailutus rikkoo lakia julkisisista hankinnoista, lakia vammaisten tulkkauspalvelusta, viittomakielilakia, yhdenvertaisuuslakia ja YK:n vammaisoikeuksien sopimusta, jonka Suomi ratifioi vuonna 2016. Kela on myös suorassa törmäyskurssissa hallituksen työllisyyspolitiikan kanssa. Aktiivimalli astui voimaan samaan aikaan, kun Kela heitti tulkkeja työttömyyskortistoon. Kela vaikeuttaa tulkkien työskentelyä, estää tulkinkäyttäjien oikeuksien täyden toteutumisen ja aiheuttaa tulkkipalvelulle tätä menoa peruuttamatonta tuhoa. Mutta taistelu jatkuu.

Avainsanat: vaihe työ työnteko yk yhteiskunta yhdenvertaisuus voima voi vara varaa vapaaehtoinen vammainen vaikutus vaikea vaihtaa kuurous kuurosokeus yritys ympäristö ymmärtää yliopisto viittomakieli tulkkipalvelu suhde sosiaalinen sopimus sivusto saada tuho valvoa toiminta tili tilaus tilauksen tilanne tietää taistelu suuri surullinen suora suomi työnantaja twitter tuomio tunti tuntea tuli oikeus nykyinen muut mielenosoitus media matkustaa matka aurinkolasi luvata lukukausi lokakuu käyttää käyttäjä kysymys kuulo kunta pohja pitää perustaa palvelu palkka osallistui osallistua osaaminen opiskelu opetus opettaja opas ongelma ryhmä rikkoa puhe koota kesä kesäkuu keskustelu kela kampanja jäsen järjestää jyväskylä joutua jolla jatkaa hän heittää hallitus hallita facebook esimerkki epätasa englanti elli ehto eduskunta asiakas asema arvo alku ala aika ajaa aiheuttaa adressi aaltonen 2016


blogivirta.fi