Tänään on 18.08.2018 01:40 ja nimipäiviään viettävät: Leevi ja Bo. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kukkapilli:

Lätinää laidasta laitaan

Julkaistu: · Päivitetty:

Viime postaus taisi päättyä vähän kyrpiintyneisiin tunnelmiin. Nyt näyttää kuitenkin taas paremmalta, ainakin autoilemisen ja poliisien kannalta. Poliisien kanssa ei ole nimittäin ollut minkäänlaisia ongelmia, enkä ole edes ollut heidän kanssaan missään tekemisissä, vaikka olenkin autoillut aika paljon. Itse asiassa näin vasta tänään ensimmäisen kerran poliiseja liikenteessä. Taas ihmistä peloteltiin ihan liian kanssa etukäteen! Autoilemisen kanssakaan ei ole ollut ongelmia, vaikka auto tuntuikin ensimmäisenä iltana vähän liian isolta tämmöisiin kaupunkiolosuhteisiin. Tykkäisin kaupungissa vähän pienemmästä autosta, kun sellainen on helpompi pysäköidäkin. Aika äkkiä kuitenkin totuin autoon. Kärrymme. Ymmärsin toki syyt, miksi ukkeli halusi vuokrata isomman auton. Yksi syy oli se, että matalalla autolla jäisi helposti tielle, jos tulisi runsaasti vettä. Olin nähnyt tämän ihan omin silminkin viime sunnuntaina, kun oli satanut kaatamalla tuntikausia. Useampikin auto jäi tuohon kehätielle jumiin, ja minä olin tietysti haukkana ikkunassa dokumentoimassa tilannetta. Punaisen auton matka on tyssännyt ikävästi tuohon keskelle tietä.  Kun punainen auto oli saatu hinattua pois, tielle jäi toinen auto. Tämäkin auto lähti tästä vain hinaamalla. Onneksi apu on jo saapunut paikalle! En tiedä, pääseekö matalapohjaisissa autoissa vesi auton sähkölaitteisiin, vai miksi ne näyttävät kestävän niin huonosti täkäläisiä kaatosateita. Koska en kaipaa tuonkaltaista jännitystä elämääni, suostuin mieluusti isomman auton vuokraamiseen. Autovuokraamossa kävi ilmi, että autolla oli kolaroitu edellispäivänä, ja kuskin puoleinen kylki oli vähän rutussa. Haitta oli kuulemma kuitenkin vain esteettinen, ja autolla pystyi ihan hyvin ajamaan. Koska se oli ainoa automaattivaihteinen auto, joka liikkeessä oli, otimme sen. Näimme ensimmäisenä iltana yhden tien varrella jättimäisen puiston tapaisen, joka jatkui aina vain. Kävi ilmi, että kyseessä oli Cambódromo , jättimäinen kävelyalue, jota käytetään myös suurtapahtumien pitopaikkana. Cambódromon kävelyradalla on pituutta yli neljä kilometriä, ja koko alueen pinta-ala on 40 hehtaaria. Tuo ei ole minusta todellakaan mikään maailman viihtyisin kävelypaikka, mutta kyllä tuolla lenkin voisi heittää. Toisena iltana ajelimme Uruboon, kun ukkeli halusi käydä katsomassa uutta asuinaluetta, Playa Turquesaa, joka on nousemassa Urubon perukoille. Urubon jättimäinen metsikkö alkaa heti tuosta neljännen kehätien (Cuarto Anillo) vasemmalta puolelta. Tie oli paikoitellen aika kamalassa kunnossa, ja totesin, että nelivetoinen auto on kiva siitäkin syystä, että ei tarvitse pelätä sitä, että auto juuttuisi hiekkaan tai että pohja ottaisi maahan kiinni. Playa Turquesasta on määrä tulla 180 hehtaarin kokoinen ylellinen asuinalue, jolle rakennetaan muun muassa maailman toiseksi suurin uima-allasmainen tekojärvi ("laguna de aguas cristalinas"). Playa Turquesan kolmen minuutin pituisen esittelyvideon voi katsoa täältä , ja esitteen voi lukea täältä (espanjaksi). Tonttien hinnat vaihtelevat 132 dollarin ja 238 dollarin väliltä per neliömetri, ja tontit ovat kooltaan 600-1200 neliötä. Suurin mahdollinen tontti parhaalta paikalta maksaisi siis 285 600 dollaria (noin 233 000 euroa). Toistaiseksi valmiina on vasta alueen portin sisääntulorakennus, joka näytti iltahämärässä tältä. Olisipa mielenkiintoista nähdä tuo alue joskus valmiina! Matkaa tuonne ei ole tästä Santa Cruzin reunoilta kuin kuutisen kilometriä, ja koska 62 prosenttia tonteista on jo myyty (lukema on viime vuoden syyskuun neljänneltätoista päivältä), kiinnostus on ilmeisen runsasta. Teiden pitää kyllä parantua huimasti alueen valmistumiseen mennessä. Urubon ja Santa Cruzin yhdistävä Puente Urubo (Urubon silta). Äkkäsimme ukkelin kanssa yhtenä iltana, että aivan tuossa kivenheiton päässä on iltaisin hauska food truck -alue, jolta saa ostaa kaikenlaisia herkkuja erilaisista ruokakärryistä. Päivisin alue on ihan normaalia toimistoaluetta parkkipaikkoineen, mutta iltaisin ruokarekat kokoontuvat yhteen hauskaksi ulkoilmaravintola-alueeksi.  Emme ole vielä ehtineet syömään tuolla, mutta tarkoitus on tuokin paikka joskus kokeilla. Loppuun muutama sekalainen kuva kaupunkiajeluilta: Päädyin jotenkin El Trompillon lentokentän kupeeseen, ja siellä oli tämmöisiä hassuja Happy Cars -rinkuloita. En oikein tajunnut, miten nuo toimivat, mutta ihmisillä tuntui olevan hauskaa. Avainliike. Rouvan avainten kanssa on nyt tainnut mennä jotakin pieleen. Tervetuloa Santa Cruziin! Nyt alan hakeutua sänkyä kohti, sillä teimme tänään pienen autoretken, ja tulin ajaneeksi kuusi tuntia erittäin vaihtelevissa maisemissa ja melkoisen mutkaisilla teillä. Olen vähän väsynyt (tosin kellokin on jo 23.30), mutta koska reissu oli erittäin kannattava, olen iloisesti väsynyt. Palaan retken tunnelmiin myöhemmin, sillä reissu tarvitsee vähän prosessointia. Vielä kuitenkin tilannetiedotusta Bolivian poliittisesta tilanteesta kiinnostuneille.

Avainsanat: ylellinen väsynyt väliltä vuokrata voi vesi vasen uusi ukkeli tuntua tunti tontti tilanne tie tarvita tarkoitus sänky syy syyskuu sataa santa rouva retki reissu rakentaa päättyä päätyä päivisin pystyä punainen presidentti postaus portti poliittinen poliisi pohja pitää pituus pinta pieni pelätä parantua paikka ottaa ostaa onni omin olin näyttää nähdä neljä myyty muutama mitä minä matka maisema mahdollinen lukea liike lentokenttä käydä kylki kuva kuusi koko kokeilla kilometri kestävä kaupunki katsoa kansalainen jännity ilta ilmoittaa ikkuna ihminen hinta hiekka heittää hehtaari hauska food euro esteettinen erilainen elämä dollari cars autosta auto asuinalue apu alue ala ainoa aika


blogivirta.fi