Tänään on 22.05.2018 10:57 ja nimipäiviään viettävät: Hemminki, Hemmo ja Hemming. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Nukkemestari Amanda Hertman

Julkaistu: · Päivitetty:

Kun hain linkkejä Cecilia Lundahlin sisaruksille , osuin useaan sivuun, joissa mainittiin nukkemestari Amanda Hertman. Yksityiskohtaisin, mutta lähdeviitteetön teksti on Kirsi Vesterbackan selvityksessä Turun Marttanukketeollisuuden Marttanuket 1908-1974 ( pdf ) Amanda Hertman jäi nuorena leskeksi ja alkoi nukkejen teollisen valmistuksen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Hertmanin nukkejen vaatteet oli valmistettu käytetystä kankaasta. Pää ja kädet täytettiin pumpulilla ja vartalo ja jalat sahajauhoilla. Kuuluisin Hertmanin nukke oli Petronella, joka oli sairaanhoidon opiskelussa käytetty aikuisen kokoinen potilasnukke. Hertmanin tuotannosta ei juuri ole säilynyt näytteitä eikä edes montaa valokuvaa, koska luonnonmateriaalinen nukke hajosi helposti käytössä. Hertmanin nukeista tiedetään, että ne olivat ajan tavan mukaan pitkävartaloisia, hoikkia ja siropiirteisiä nukkeja.  Onko kyseessä Cecilian sisko, jonka aviomies kuoli vuonna 1878 Kuopiossa "entisenä viskaalina"? Vai/ja kuopiolainen Amanda Hertman, jonka tilkuista valmistama nukke oli esillä näyttelyssä ja tuli mainituksi Hufvudstadsbladetissa 20.8.1876? Oliko sama nukke aiemmin maksusta nähtävillä Kuopiossa? Aiemmin Amanda Hertman oli ruotsiksi Tapiossa 24.4.1875 ilmoittanut vastaanottavansa rullaverhotilauksia. Miten voi olla, että nukkehistorioitsijoiden tuntemasta "teollisesta valmistuksesta" ei löydy sanaakaan digitoiduista lehdistä? Onko piirrustusopettajanakin (*) toiminut Amanda Hertman (o.s. Lundahl) tosiaan pistänyt pystyyn laajamittaisen nukketuotannon, jolle 1800-luvun lopun Suomessa olisi ollut markkinat? Olisiko sisarenpoika Ilmari Kianto tuolloin kutsunut häntä "pianonsoittajaksi ja taulumaalariksi"? Vastauksia osaan kysymyksistäni sain Kotka Nyheterissä 30.5.1908 julkaistusta muistokirjoituksesta. Sen mukaan 73-vuotiaana kuollut Amanda Hertman oli 1880-luvun alussa muuttanut Kotkaan ja oli siellä tunnettu iloisuudestaan. Vielä vuoden 1908 aikana hän oli "suorittanut musiikkia" juhla-illassa. Ehkäpä sisarenpojan mainitsemalla pianolla. Muistokirjoitus tuntee myös Hertmanin kuvataiteellisen lahjakkuuden ja käyttää ilmaisua "sysslade bl. a. med måleri". Lause "Ännu för någon tid sedan lät den stora docka hon förfärdigade för medicinsk undervisning tala om sig." vahvistaa hänet Petronellan valmistajaksi. Samoin kuin toinen sanomalehtijuttu, jonka leike ohessa. Mutta oliko hän nukkemestari tai -tehtailija? (*) Gunnar Landtman: Silhuetteringskonsten och dess utövning i Finland. Finsk Tidskrift no 5-6/1929

Avainsanat: kotka kirsi kangas juhla nuorena nukke aurinkolasi leski aviomies amanda alku aikuinen ilmari ilmaisu ilta häntä hän hufvudstadsblad finland lause käyttää käytetty käsi kutsu kuopio kuollut kuolla tid teksti tapa säilyä suomessa stora sisko sedan ruotsi pää pdf opiskelu onko näyttely näyte någon 1800-luku vuotias voi vastaus vartalo valokuva valmistus vaatteet turku tuotanto tuli