Tänään on 17.08.2018 06:31 ja nimipäiviään viettävät: Verneri, Verner ja Veronika. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kuuta osoittava sormi:

Häntä heiluttaa koiraa?

Julkaistu: · Päivitetty:

Toimittaja Niki Koval kirjoittaa itävaltalaisessa "Kontrast.at" lehdessä sosialidemokraattisten puolueiden ja myös hyvinvointivaltion kriisistä Euroopassa. Hän viittaa aluksi SPD:n ilmeisen tulevan puheenjohtajan Andre Nahlesin tulenpalavaan puheeseen SPD:n puoluepäivillä. Tässä puheessaan Nahles perusteli tarvetta mennä mukaan suureen koalitioon, koska sellaista enemmistöä jossa sosialidemokraateilla olisi hallitseva, hegemoninen asema, ei ole tällä hetkellä näköpiirissä. Näyttää siltä että sosialidemokraattiset voimat Euroopassa eivät sitten finanssikriisin laukeamisen 2008 oikein tiedä,  mitä nykyisessä tilanteessa olisi tehtävä. SPD:llä ei ole mitään houkuttelevaa ja uskottavaa yhteiskunnallista vaihtoehtoa tarjottavanaan. Tämä on sitäkin hämmästyttävämpää, koska ajankohtaisista ongelmista keskustellaan "kadulla", so. mm. sosiaalisessa mediassa päivittäin. Niki Koval esittää temaattisen yhteenvedon niistä suurista kysymyksistä, joihin pitäisi vastauksia löytää. Ne koskevat tulonjakoa, hyvinvointivaltiota ja julkisia tehtäviä: "Tulonjakokysymystä ei voida ratkaista nostamalla tuloveroa paremminansaitseville parilla prosenttiyksiköllä. Omaisuuden keskittyminen harvoille jatkuu ja voimistuu samalla kun taloudellinen voima keskittyy yhä vähempiin käsiin ja muodostuu tätä kautta poliittiseksi mahdiksi, voimatekijäksi. Tässä tarvitaan radikaalia (perintö)veromallia. Palkat painuvat alapäin globalisaation, digitalisaation ja sääntelyn purkamisen vaikutuksesta. Mitä enemmän markkinalait pääsevät vaikuttamaan palkkoihin, sitä suuremmaksi kasvavat palkkaerot. Jos pidetään tavoitteena ja terveen demokratian perustana mahdollisimman laajaa keskiluokkaa, silloin pitää myös palkkoihin ja keskiluokan tulonmuodostukseen voida vaikuttaa. Hyvinvointivaltion rahoitus lepää Saksassa ja itävallassa ensisijaisesti työn verottamisen varassa. Automatisaatio ja digitalisaatio johtavat kuitenkin siihen, että työn osuus arvonmuodostuksessa monissa yrityksissä jatkuvasti vähenee. Ammattiliitot pohtivat jo pitkään arvonmuodostuksen verottamista (linkki:https://derstandard.at/2000010197679/Sozialdemokratie-Die-Mappe-des-Alfred-Dallinger) työn verottamisen sijasta. On monia sellaisia suoritteita, joilla markkinat eivät pysty tarjoamaan riittävän korkeaa laatua.  Tämä koskee mm. terveydenhoitoa, koulutusta, eläkkeitä jne. Jukisen sektorin tehtävänä on mm. edistää huippunopean junaliikenteen kehittämistä Euroopassa. Demokratian on tehtävä selväksi itselleen, mitkä tehtävät kuuluvat yleiseen intressiin ja hankkia näitä varten myös tarvittavat pääomat mm. kuivattamalla "verohetteikköjä". MALTILLISUUS, ELÄMÄNLAATU JATYÖN KÄSITE Kun tuottavuus kasvaa jatkuvasti, menettää käsin tehtävä työ vuosittain jo vuosikymmenten ajan merkitystään. Tämän vuoksi on jatkuvasti luotava uusia tarpeita talouskasvun ja korkean työllisyyden takaamiseksi. Samanaikaisesti on taloudellisesti välttmätön rikkaus, joka mahdollistaisi aineellisesti arvokkaan hyvinvoinnin kaikille, viimeistään 1970-luvulta lähtien jo realiteetti. Siitä huolimatta jatketaan statuskilpailua lisääntyvän kulutuksen (ja sitä kautta myös tuotannon) muodossa edelleen. Tämä mahdollistaisi ihmisille automaation kautta yksinkertaisesti tehdä vähemmän työtä kulutuksen lisäämisen sijasta - myönteisine vaikutuksineen stressitasoon, elämänlaatuun,  terveyteen ja perhe-elämään. Tämä aihe sisältää myös ekologien komponentin: tähän saakka on halvempia energianhinta mahdollistanut halvemmat lentohinnat (takaisinkytkentä). Lisääntyvä vapaa-aika ylenmääräisen kulutuksen sijasta johtaa energiatehokkuuteen ja sitä kautta sen vähäisempään käyttöön. Eurooppalaisten 2,6, maapallon voimavarojen kuluttamisen sijasta pyrkimys yhden maapallon voimavarojen kulutustasoon merkitsisi hyvinvoinnin varmistamista myös yli sukupolvien.Tämä muodostaa perustan tehokkaalle energian käytön vähentämiselle. GLOBALISAATIO JA POLITIIKAN TEHTÄVÄ On olemassa monia hyviä ideoita näiden tavoitteiden toteuttamiseksi: Arvonmuodostuksen ja pääoman verottaminen työn verottamisen sijasta. Päämäärätietoinen palkkapolitiikka matalapalkkasektorin poiustamiseksi. Joustavat osa-aikatyömuodot, joita työntekijät voivat valita käyttöönsä elämäntilanteen mukaan. Siis tehdäkö työtä 25 vai 45 tuntia viikossa. Sosiaaliekologinen verouudistus: Taistelu veropakolaisuutta vastaan. Ongelmana tässä on se, että monet näistä ideoista ovat vaikeasti läpiajettavissa yksittäisissä euromaissa. Esimerkiksi Saksa, joka on hyvinvoiva talous vahvoine sisämarkkinoineen ja iskukykyisine hallituksineen ei kykene toteuttamaan yhtäkään näistä tavoitteista. Samoin pieni ylöspyrkivä talous kuten Slovakia vähempimerkityksellisine markkinoineen  on vahvasti sidoksissa kansainvälisiin sijoittajiin, ei myöskään saa kovin paljoa aikaan. Syynä tähän on teollisuuden kotipaikkakilpailu, joka antaa ylikansallisille investoijille mahdollisuuden  kiristää kansallisesti organisoituja demokratioita. Se joka nostaa palkkoja ja veroja tai parantaa työoikeudellisia tai ympäristöstandardeja, sitä uhkaa pääoman ja yritysten poisvirtaaminen. Jos hallitukset eivät pysty enää päättämään mihin suuntaan yhteiskuntaa kehitetään, muuttuu koko politiikka farssiksi. Politiikka edellyttää irtipäässeestä pääomasta riippumatonta muutosvoimaa voidakseen kehittää sosiaalista markkinataloutta. Tämän politiikan ensisijaisuuden saavuttamiseksi tarvitaan kahdenlaista strategiaa: Ulospäin suuntautuvan eurooppalaisen kaupan sääntelyä sosiaaliseen, ekologiseen ja työoikeudellisesti kestävään suuntaan, sekä EU:n (tai siihen halukkaiden valtioiden keskeistä) kehittämistä sosiaalisten sisämarkkinoiden suuntaan sisäisesti yhtenäisten sosiaalisten, verotuksellisten ja ympäristöä koskevien vähimmäisstandardien muodossa. Vasta valtioiden yläpuolella olevan politiikan koordinaation kehittäminen mahdollistaa sen, että demokratian ja talouden suhteessa koira heiluttaa häntää eikä päinvastoin. KANSALAISYHTEISKUNTA JA POLITIIKKA Kukaan ei tiedä vastauksia kaikkiin näihin kysymyksiin joskin kaikkiin niihin on kyllä vastaus löydettävissä. Jotkut niistä ovat paremmin, jotkut huonommin osuvia. Ammattiliitot ja keynesiläisittäin suuntautuneet talousviisaat pohtivat työaikaa ja elämänlaatua, koko kasvun jälkeistä ekologisuutta ja pidättyvyyttä. Kokonainen ekonomistien sukupolvi pohtii tulonjakokysymystä, teema "globalisaation sääntely" on keskiössä niin Harvardin taloustieteilijöillä kuin Attacin aktivisteilla.  Keskustelua tulevaisuudesta käydään kansalaisyhteiskunnassa, tiedemaailmassa, mediassa. SPD:n ongelma on se, että se ei ole läsnä tässä keskustelussa Näin on, vaikka sosialidemokratia hallitsi 150 vuotta lähes monopolinomaisesti  keskustelua aina keisarillisista ajoista lähtien . Tänään yhteiskunta on - onneksi - monisyisemi ja kirjavampi - ei ole mitään syytä valittaa tätä monimuotoisuutta. Nyt kuitenkin tarvittaisiin  poliittisen moniarvoisuuden keskellä tilanne, jossa rikas ideointi ja puoleensavetävä poliittinen ohjelmointi saataisiin hitsatuksi yhteen. https://kontrast.at/krise-der-spd-auf-welche-themen-die-sozialdemokratie-setzen-muss/

Avainsanat: digitalisaatio demokratia muodostaa mitä menettää media auf asema antaa alfred aika aihe markkinatalous markkinat maapallo löytää lisätä lehti laatu käsite käsiin kulutus koulutus kokonainen koko koira kirjoittaa keskutelu keskustelu sukupolvi strategia sosialidemokratia sosiaalinen sisämarkkina sisältää sektori saksa rikkaus rikas ratkaista rahoitus pääoma puolue puheenjohtaja keskittyä keskiluokka kehittää kasvu kasvaa julkinen johtaa itävalta idea häntä hän hyvinvointivaltio hyvinvointi https hankkia hallita globalisaatio finanssikriisi eurooppalainen eurooppa eu esittää esimerkki energia politiikka poliittinen pitää pieni perhe parantaa palkka onni ongelma omaisuus näyttää nykyinen nostaa yritys ympäristö yhteiskunta yhteiskunnallinen vuosikymmen voima voida vero vastaus vapaa valtio valita vaikutus vaikuttaa vaihtoehto tässä työntekijä työllisyys työ tunti tulovero tulevaisuus toteuttaa toimittaja tilanne muodostua terveys terve teollisuus tehtävä teema tavoite tarvita talouskasvo talous taloudellinen taistelu sääntely suuri


blogivirta.fi