Tänään on 22.02.2018 22:34 ja nimipäiviään viettävät: Tuulikki, Tuuli, Tuulia, Hildur ja Hilda. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Sami Heikkilä - Yhteiskuntakriittisen toisinajatelijan kirjoitu: Anarkososialismin vikana on sosialismi

Julkaistu: · Päivitetty:

Anarkososialismi ssa on hyvää libertarismi. Sen vikana on sosialismi, joka perustuu perusteettomaan oletukseen, että vapaa markkinatalous riistää työläisiä ja että suunnitelmataloudessa asiat saadaan luistamaan paremmin. Libertaarisosialismi perustuu suunnitelmatalouteen kuten Bryan Caplan kertoo kirjoituksessaan The Anarcho-Statist of Spain. Markkinatalouden toimimattomuus on perusteeton väite, koska parempaakaan ei ole keksitty. Libertaarisosialistit pitävät yleisesti sankareinaan Espanjan sisällissodan tovereitaan. Libertaarisosialismi perustuu ajatukselle, että vapaa markkinatalous toimii huonosti ja että sen tilalle on suunniteltava vaihtoehtoinen talousjärjestelmä. Tuo vaihtoehtoinen talousjärjestelmä on suunnitelmataloutta, koska se perustuu tietoiselle suunnittelulle kuten demokraattiselle päätöksenteolle. Ei ole olemassa varmaan yhtään nykyajan libertaarisosialistia, joka ei kannattaisi jotain suunnitelmatalouden mekanismia kuten demokratiaa. Noin sata vuotta sitten oli olemassa individualistianarkisteja, jotka kutsuivat itseään libertaarisosialisteiksi ja jotka eivät kannattaneet suunnitelmataloutta, mutta en ole kuullut heitä enää olevan. Käytännössä vapaa markkinatalous on johtanut suurempaan hyvinvointiin ja vaurauteen. Vapaa markkinatalous on siis läpäissyt käytännön testin. Minä pystyn puolustamaan väitteitäni empiirisesti. Esimerkiksi voidaan verrata kapitalistista Hongkongia ja Noam Chomskyn ihannoimaa Punaisten khmerien Kamputseaa, joka ei ole niistä se talousihme. Empiiriset havainnot tukevat nimenomaan vapaan markkinatalouden paremmuutta sosialismiin nähden. Sosialismi on verrattavissa litteän maan teorioihin. Sosialismi ei ole läpäissyt käytännön testiä. Olen katsonut Robin Hahnelin luentoa Case Against Markets . Vapaa markkinatalous ei toki toimi täydellisesti mutta empirian mukaan se toimii kuitenkin paremmin kuin sosialismi. Hahnel panee markkinoiden syyksi myös valtioiden toimia, esimerkiksi 2008 finanssikriisin, kun pankkien ei kaupoissaan tarvinnut ottaa huomioon riskiä, että koko järjestelmä kaatuu. Pankkituki ja vaatimukset lainata vähävaraisille saivat pankit varomattomiksi mutta ne eivät ole vapaata markkinataloutta. Hän siis selittää, että koska täydellinen kilpailu ei ole totta, markkinatalous ei toimi. Tuo on huono päätelmä, koska mitään parempaakaan kuin markkinatalous ei ole ehdotettu.  Kansanvaltainen sosialismi on teoria, jota ei ole pystytty toteuttamaan käytännössä kansakuntien tasolla vaan pelkästään pienissä kommuuneissa. Sosialismin puolesta ei ole mitään vakuuttavia argumentteja. Nimenomaan empiria puhuu sosialismia vastaan. Sosialismia on yritetty toteuttaa jo yli sata vuotta eikä se ole onnistunut. Nyt on vihdoin aika lopettaa sellaiset ihmiskokeet. Esimerkiksi anarkistinen vallankumous Kataloniassa ei ollut kriitikko Bryan Caplanin mielestä taloudellisesti onnistunut: "When the workers actually had control, output declined 30 to 40 percent below its previous depressed level." http://econfaculty.gmu.edu/bcaplan/spain.htm   Noam Chomskyn väite länsimaiden median suuremmasta konformismista kuin totalitaaristen valtioiden on pelkkää propagandaa eikä läpäise käytännön testiä. Väite länsimaiden median suuremmasta konformismista on absurdi, jos yhtään tajuaa reaalimaailmaa. Chomskyn teoriat voivat vaikuttaa uskottavilta, jos ei arvioi niitä kriittisesti tai empiirisesti. Chomsky väitti, että orjuus edisti hyvinvointia. On naurettavaa väittää, että yksilön orjuuttaminen yleisesti ottaen edistää hänen hyvinvointiaan. Orjanomistajat kyllä väittivät, että neekeriorjat voivat paremmin orjina, mutta se ei ole mielekäs väite.   Autoritaaristen sosialistien kuten Chomskyn mielestä orjatalous on inhimillisempää kuin vapaa markkinatalous ja siksi he puolustivatkin orjavaltioita kuten Kamputseaa. Sosialismi on kuitenkin sokeata käytännön orjuuden kauheudelle. Vapaassa markkinataloudessa ei ole pakko tehdä työtä. Vapaus tarkoittaa vapautta myös työmarkkinoilla. Sosialistien mielestä vapaus on epäinhimmillistä ja siksi he haluavat olla sosialistipoliitikkojen orjia. Sosialistit uskovat, että vapaassa markkinataloudessa olisi kauhea työttömyys sosialistipropagandan perusteella ja siksi he mieluummin kannattavat orjuutta. Chomsky puolusteli Punaisia khmerejä, joten hänen kutsumisensa autoritaariseksi sosialistiksi on oikein. Lainauksia on, joissa Chomsky puolustaa Punaisten khmerien hirmutekoja. “In the first place, is it proper to attribute deaths from malnutrition and disease to Cambodian authorities?” “If a serious study… is someday undertaken, it may well be discovered… that the Khmer Rouge programmes elicited a positive response… because they dealt with fundamental problems rooted in the feudal past and exacerbated by the imperial system.…" http://frontpagemag.com/2010/jlaksin/chomsky-and-the-khmer-rouge-the-observer/ Chomsky ei pysty tajuamaan, että kommunismi aiheutti nälänhätää. Chomsky haluaa saada lukijansa tiedostamaan USA:n roolin nälänhädässä eikä halua lukijan tiedostavan kommunismin roolia. Valtiokommunismi on aina johtanut nälänhätiin mutta Chomsky ei kerro sitä. Chomsky on kiistänyt verityöt. http://jim.com/chomsdis.htm Chomskya kiinnostaa puolustaa sosialistisia valtioita ja kiistää niiden hirmutyöt, koska hän haluaa sosialististen valtioiden ottavan vallan.   Taloudellinen valta ei ole keskittynyt pienelle eliitille kapitalismissa, ellei kapitalismiksi kutsuta valtiontaloutta, joka todella keskittää vallan pienelle eliitille. Sosialistien mielestä siis maailman talous on ollut viimeiset 40 vuotta neoliberalismin alaisuudessa. Mitä tarkoittaa neoliberalismi? Miten empiirisesti voidaan havaita neoliberalismi? Esimerkiksi Suomen kokonaisveroaste on 40 vuodessa noussut huomattavasti, mikä ei sovi väitteeseen, että maailma on ollut neoliberalismin alaisuudessa. Sosialistit harhansa perusteella kuvittelevat, että vapaa markkinatalous keskittää vallan pienelle eliitille ja että siksi valta pitää keskittää pienelle sosialistipoliitikkojen eliitille. Jos verrataan ns. neoliberaaleja maita kuten Hongkongia ja neoliberalismin hylänneitä maita kuten Pohjois-Koreaa tai Kuubaa tai Venezuelaa, havaitaan, että valta on huomattavasti keskittyneempää sosialistisissa maissa.  Sosialistien mielestä työntekijää riistetään vapaassa markkinataloudessa, mutta he eivät pysty esittämään mitään järkisyytä, miksi niin tapahtuisi. Sosialistien on pakko turvautua valehtelemaan markkinatalouden kannattajien kannattavan esimerkiksi että markkinatalous tarkoittaa pitkiä työpäiviä huonolla palkalla. Todellisuudessahan vapaa markkinatalous on mahdollistanut ennen näkemättömän suuren vapaa-ajan ja suuret palkat ja sosialismi taas on orjatyötä huonolla palkalla. Sosialistien on pakko luoda kapitalismista dystopia, jotta sosialistinen orjuus vaikuttaisi houkuttelevalta.   En väitä, ettei työvoimaa riistetä. Mm. Kambodzan vaateteollisuuden huonot työehdot ovat seurausta Chomskynkin ihannoimasta sosialismista. Kambodzallakin olisi mahdollisuus valita sosialismin malli ja hylätä kapitalismi mutta he eivät tee sitä, koska hekin tajuavat kapitalismin paremmuuden. Kambodzassa on huonot työolot juuri siksi, että siellä on liikaa sosialismia. Kambodza kokeili jo sosialismia Chomskyn puolustamien punakhmerien johdolla mutta kokemus oli huono. Sosialismi on köyhdyttänyt ihmisiä ja köyhdyttää edelleen. Sosialismi siis riistää. Kapitalismi ei pidä yllä orjatyövoimaa halpatyömaissa. Sosialismi pitää ihmiset orjinaan ja köyhinä. Kapitalismia ei voi siitä syyttää. Orjuus tarkoittaa sitä, että toinen ihminen omistaa toisen kehon ja omaisuuden. Juuri sitä on sosialismi. Kapitalismi on juuri päinvastaista eli yksilön vapautta päättää omasta kehostaan ja omaisuudestaan. Vapaa markkinatalous ei toimi ilman minkäänlaista suunnittelua. Suunnitelmatalous ei tarkoita yksilön harjoittamaa suunnittelua omassa elämässään vaan yhteiskunnanlaajuista suunnittelua. Syy, miksi suunnittelemattomuus on ratkaisu makrotaloudessa, on se, että suunnitelmatalous on epäonnistunut empirian mukaan eikä sen puolesta ole edes vakuuttavia teoreettisia todisteita. Tarkoitan sosialismilla suunnitelmatalousjärjestelmää. Suunnitelmatalous tarkoittaa yhteiskunnanlaajuista makrotalouden suunnittelua eikä yksittäisen yrityksen sisäistä suunnittelua, jota toki on olemassa. Jos suunnittelet mitä ostat huomenna, se ei ole sosialismia. Suunnitelmatalous ei voi toimia ennen kuin keksitään jokin parempi teoria. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suunnitelmatalous Markkinatalous on talousjärjestelmä, joka perustuu markkinoihin. Käytännössä libertaarisosialismi esimerkiksi Espanjan sisällissodan aikaan on ollut hyvin samanlaista kuin mikä tahansa suunnitelmatalous Bryan Caplanin mukaan, joten suunnitelmatalous ei ole kovin heterogeeninen käsite. Espanjan sosialistinen anarkismi osoittaa, että se ei merkittävästi poikkeaa marxismista. Anarkistit ovat perustaneet keskusjohtoisia suunnitelmatalouksia, jotka muistuttavat valtioita. Anarkistinen sosialismi ei eroa marxilaisesta sosialismista merkittävästi vaan kyse on lähinnä vain retoriikasta. Neuvostoliitto oli suunnitelmatalous, joten suunnitelmataloudella on väistämättä jotain yhteistä Neuvostoliiton kanssa. Suunnitelmatalous on koherentti käsite, joten sen toteutukset eivät kovin paljon eroa toisistaan. Anarkistinen sosialismi ei eroa marxilaisesta sosialismista merkittävästi vaan kyse on lähinnä vain retoriikasta. Sen on osoittanut esimerkiksi Bryan Caplan kirjoituksessaan. Anarkistiset sosialistit sanovat vastustavansa valtiota mutta käytännössä he ovat luoneet aivan sosialistista valtiota vastaavia organisaatioita. Anarkisteilla oli valta tietyillä alueilla eli he tekivät mitä halusivat ja he halusivat perustaa melko totalitaarisen valtion. Kaikki valtiot ovat tietyssä mielessä samanlaisia, koska kaikki ne täyttävät valtion määritelmän. Valtio on hyvin määritelty eikä tyhjä käsite, joten valtioilla on jotain yhteistä. Ns. anarkistinen sosialismi käytännössä on täysin sama asia kuin valtiososialismi. Anarkistijohtajat huomasivat, että työläisten tekemä yritysten haltuunotto johti kapitalismiin, jossa vain omistajat vaihtuivat, ja siksi he päätyivät valtiososialismiin. "A worker-run firm is essentially identical to a capitalist firm in which the workers also happen to be the stockholders. Once they came to this realization, however dimly, the Spanish Anarchists had to either embrace capitalism as the corollary of worker control, or else denounce worker control as the corollary of capitalism. For the most part, they chose the latter course." http://econfaculty.gmu.edu/bcaplan/spain.htm Tuolla tavalla siis sosialismi johti kapitalismiin. Myös ns. anarkistiset sosialistit kannattavat organisaatiota, jolla on ylin valta tietyllä alueella ja joka verottaa, mikä siis täyttää Murray Rothbardin esittämän valtion määritelmän. Bryan Caplan kertoi, että Espanjassa anarkosyndikalistit perustivat organisaation, jolla oli ylin valta tietyillä seuduilla ja joka verotti. Erona autoritaarisessa vasemmistolaisuudessa (leninismi - autoritaarinen marxismi) ja anarkismissa (libertaarisosialismi) on se, että marxismin teorian mukaan valtio pitää ottaa haltuun ja sitten antaa sen kuihtua pois, kun taas anarkismin teorian mukaan valtiota ei pidä ottaa haltuun vaan tuhota. Käytännössä monet ns. anarkistiset sosialistit kuten Chomsky kannattavat valtion haltuunottoa ja sen vallan kasvattamista. Siten käytännössä eroa ei välttämättä ole vaan kyse on identiteettipolitiikasta. Eli eroa ei ole mielestäni välttämättä tavoitteissa, joihin nuo liikkeet pyrkivät. Marxistit ovat lähinnä vain rehellisempiä myöntäessään kannattavansa sosialistista valtiota. Chomskyn pitäisi olla myös rehellinen ja lakata kutsumasta itseään anarkistiksi, koska hänkin kannattaa sosialistista valtiota. Leninismi poikkeaa merkittävästi anarkismista, mutta Chomsky ja muut anarkoetatistit ovat tukeneet leninismiä hämärtäen tuota eroa.   Kapitalismi ei ole suuryritysten omistuksen keskittymistä pienelle määrälle ihmisiä vaan sosialismi on. Esimerkiksi Chomsky kannattaa suuryritysten omistuksen keskittämistä liittovaltion poliitikoille. Poliitikot hallitsevat liittovaltiota, joten liittovaltion vallan vahvistaminen on omistuksen antamista poliitikoille. Chomskyn ehdottama keskusjohtoinen valtiomalli on autoritaarinen. Markkinatalouden puolustajat kritisoivat suurten rahamäärien keskittymistä yksittäisille ihmisille. Raha ei ole valtaa. Rahan keskittyminen ei ole vallan keskittymistä. Rahamäärien keskittymisen kritisoiminen haluamalla keskittää valta liittovaltiolle Chomskyn tapaan ei ole antiautoritaarista vaan autoritaarista. "...I'd like to strengthen the federal government. The reason is, we live in this world, not some other world. And in this world there happen to be huge concentrations of private power that are as close to tyranny and as close to totalitarian as anything humans have devised. [...] The corporations are just as totalitarian as Bolshevism and fascism. They come out of the same intellectual roots, in the early Twentieth Century. So just like other forms of totalitarianism have to go, private tyrannies have to go. And they have to be put under public control." http://econlog.econlib.org/archives/2013/08/the_partialtari.html Kapitalismi on keskittynyttä taloudellista valtaa lähinnä vain sosialistien mielikuvituksessa. Koska sosialistien mielikuvituksessa kapitalismi on keskittynyttä, heitä ei lainkaan häiritse keskittää totaalista valtaa sosialistipoliitikoille. Yritykset edistävät hyvinvointia tuottamalla voittoja. Sosialistit eivät ymmärrä markkinatalouden toimintaa ja siksi he haluavat alistaa väkivallan avulla kaikki poliitikkojen orjiksi. Myös ns. anarkistiset sosialistit kuten Chomsky  kannattavat marxistien tapaan vallan keskittämistä sosialistiselle valtiolle, joka marxilaisen teorian mukaan sitten kuihtuu pois. Anarkistisella sosialismilla ja marxismilla ei ole käytännössä mitään eroa. He uskovat, että mitä enemmän valtaa on keskitetty sosialistipoliitikoille, sitä suurempi hyvinvointi. He vastustavat neoliberalismia, koska he vastustavat yksilönvapautta ja kannattavat poliitikkojen valtaa. Rahalla voi saada taloudellista valtaa ja koska sosialistit eivät ymmärrä markkinataloutta, he kannattavat totaalisen vallan keskittämistä sosialistipoliitikoille. Totaalisen vallan keskittäminen sosialistipoliitikoille valtion väkivaltakoneiston avulla on irvokas yritys taistella taloudellista valtaa vastaan. Sosialistinen valtion johtajuus on mitä suurinta taloudellista valtaa mutta sitä sosialistit eivät tajua. Nykyinen sosiaalidemokrattinen talousjärjestelmämme on tungettu ihmisille väkivaltaisesti, se tarvitsee väkivaltaa pysyäkseen pystyssä, ja ilman tätä väkivaltaa ihmiset korvaisivat sen haluamallaan järjestelmällä (mahdollisesti anarkististen linjojen mukaisesti, kuten joskus aiemminkin kansanliikkeet maailmanhistoriassa). Chomsky kuitenkin kannattaa nykyistä sosiaalidemokraattista valtiota ja vastustaa sen sortumista anarkiaksi ja haluaa vieläpä vahvistaa sitä.   Ihannemaailmaani ei keskitetyn sosialistisen valtion taloudellinen demokratia kuulu, koska se on pahaa kommunismia. Sosialistille anarkokapitalismi on dystopia, koska hänen mielestään olisi hirveätä elää vapaana poliitikkojen mielivallasta, jota hän rakastaa yli kaiken. Haluan lopettaa valtion sääntelyn. Valtion sääntelyn lakkauttaminen eli markkinoiden vapauttaminen ei anna yrityksille kaikkea valtaa. Sosialistit kuvittelevat, että yksityishenkilöt ovat vauvoja, jotka eivät pysty pitämään puoliaan lainkaan pahoja yhtiöitä vastaan ilman sosialistista valtiota. Sosialismi on siis psykologinen häiriötila. Sosialisti ei halua, että ihmiset joutuisivat alistumaan markkinasäännöille, vaan että he joutuvat alistumaan sosialistipoliitikkojen mielivaltaan. Markkinataloudessa kaatopaikkojen kustannukset lisätään tuotteen hintaan. Ei voi mielekkäästi sanoa, että pääosa markkinoilla olevasta tavarasta on täysin turhaa. Ihmiset harvemmin katsovat ostavansa täysin turhaa. Sosialistit ylimielisyyksissään kuvittelevat tietävänsä toisten asiat paremmin kuin he itse ja siksi he ovat niin valmiita käyttämään valtion väkivaltakoneistoa toisten valintojen estämiseen. Ei ole mielekästä sanoa, että firmat eivät ole olemassa ihmistä varten, vaan tuottamassa voittoa omistajilleen, koska omistajat ovat ihmisiä. Sosialismin tärkeä propagandakeino on kyllä omistajien dehumanisointi. Finanssikapitalismi ei tuota kurjuutta ja ahdinkoa juurikaan. Kurjia ja ahdingossa ihmiset ovat päinvastoin köyhissä maissa, joissa finanssikapitalismi on kehittymätöntä.   Robin Hahnel puhui, että kilpailu ei ole täydellistä. Kilpailu on kuitenkin aika täydellistä, jos autoja tehdään monia merkkejä ja kaupassa on satojen valmistajien tekeminä tuotteita. Täydellinen kilpailu on talouden tehokkuuden kannalta tärkeätä. Toki jonkin verran tuhlaustakin on differoinnissa mutta siitä ei ole ilmeisesti keksitty mitään keinoa päästä eroon mielekkäästi. Tuottajien on kyllä vaikea optimoida täydellisesti tuotannon määrää.   Ulkoisvaikutuksista ei seuraa se, että täysin vapaa markkinatalous on täysin vapaata riistoa ja väkivaltaa kaikkia niitä 7 miljardia ihmistä kohtaan, jotka eivät ole markkinapelureina mukana kyseisessä markkinatransaktiossa. Vapaa markkinatalous ei tarkoita sitä, että ulkoisvaikutuksia ei sisäistetä, vaan vapaassa markkinataloudessa ulkoisvaikutuksia sisäistetään ilman valtiota. Vapaassa markkinataloudessa siis ihmiset estäisivät sinua, jos vaikka haluaisit räjäyttää maapallon.  Jo tsaarin Venäjä teollistui nopeasti. Tsaarin Venäjän teollisuustuotannon kasvu oli yli 6% vuodessa. The Rate of Growth of Industrial Production in Russia, 1887-1913 http://dev3.cepr.org/meets/wkcn/1/1658/papers/Borodkin.pdf USA oli vapaampi markkinatalous, joka myös kehittyi nopeasti. Ei ole vain retoriikkaa vaan taloushistoria tunnustaa Venäjän ja USA:n nopean kapitalistisen kasvun. Kommunistit yrittävät väittää, että Venäjä ei ennen kommunismia kehittynyt juurikaan, mutta se ei ole totta.   Kapitalismin vaihtoehdot kuten sosialismi perustuvat aina valtioon, joka pitää tyranniastaan kiinni tappamalla massamitassa. Ukrainassakin vuonna 1918 Mahno syyllistyi pahaan väkivaltaan. Kommunismi tai sosialismi oli Murray Rothbardin mukaan liberaalien tavoitteiden toteuttamista konservatiivisten eli feodaalisten keinojen avulla. Sosialisti haluaa siis luoda mahdollisimman stabiilin ja väkivallattoman järjestelmän perustuen Thomas Hobbesin konservatiiviseen ajatteluun, joten siksi hylkää ehdottamani kapitalismin. Hobbes oli kuitenkin väärässä, koska suvereenin absoluuttinen valta johtaa epästabiiliin ja väkivaltaiseen yhteiskuntaan. https://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Hobbes   Anarkismi ei vastusta kaikkia valtarakenteita vaan pelkästään pakkovaltaisia ja huonosti perusteltuja kuten valtiota. Yhteiskunnassa on väistämättä valtarakenteita. Esimerkiksi kapitalismin hierarkia voidaan perustella sillä, että sen hierarkia on vähäisin mahdollinen. Kapitalismi on valtarakenne (yksityisomistus), mutta niin on myös sosialismi ja vielä pahempi.   Anarkokapitalismissa valtion pakkovalta korvautuu kapitalismilla. Vastaavasti anarkososialismissa valtion pakkovalta korvautuu sosialismilla. Anarkososialistin pitäisi osoittaa, että kapitalismi ei ole ihmisen vapautta mutta sosialismi on. Anarkokapitalismin ideana on nimenomaan ihmisen vapaus. Venäjällä sekatalouden pakkovalta korvautui sosialistisen valtion pakkovallalla. Vastaavasti anarkososialismi haluaa korvata sekatalouden pakkovallan sosialistisen yhteiskunnan pakkovallalla. Sosialistien mielestä kapitalismi on hierarkkinen talousjärjestelmä, mitä se toki jossain määrin onkin, mutta sosialistit liioittelevat kapitalismin hierarkkisuutta eivätkä näe sosialismin hierarkioita.   Anarkokapitalismissa valtion pakkovaltaa korvaavat kyllä osittain yksityiset vartijayhtiöt, mutta ne eivät toimi välttämättä sen puolesta, kuka maksaa eniten, koska yhtiöissä toimivilla on moraalia. Historiasta voimme kyllä nähdä, miten näitä yksityisiä yhtiöitä (kuten Pinkerton) on käytetty väkivaltaisuuksiin mm. ammattiliittoja vastaan lakkotilanteissa. Pitää kuitenkin muistaa, että valtio on käyttänyt myös väkivaltaa ammattiliittoja vastaan ja on sallinut yksityisenkin väkivallan. Valtion väkivaltainen historia ei ole mikään osoitus, että anarkokapitalismi olisi samalla tavalla väkivaltainen, vaan voidaan päätellä, että anarkokapitalismi olisi valtiottomana järjestelmänä väkivallattomampi. Anarkososialismilla sen sijaan on väkivaltainen historia ja sen perusteella voitaisiin päätellä, että anarkososialistinen järjestelmä olisi väkivaltainen myös tulevaisuudessa. Anarkokapitalismissa olisi vastavoimia yksityistettyjä väkivaltakoneistoja vastaan. On perusteetonta väittää, että työntekijöiden ammattiliitot tukahdutetaan ja lakot kielletään. Anarkokapitalismin periaatteisiin kuuluvat yhdistymisvapaus ja kehollinen itsemääräämisoikeus, joten ammattiliittoja ei tukahdutettaisi eikä lakkoja kiellettäisi. Anarkososialismi sosialismin haarana on lähellä Neuvostoliittoa. Tavalliselle köyhälle ihmiselle anarkokapitalismissa kaikki ei olisi jonkun muun omaa. Sen sijaan anarkososialismissa aivan kuten Neuvostoliitossa olisi. On naurettavaa väittää, että anarkokapitalismista muodostuisi reaalisosialismin kaltainen painajaisyhteiskunta, koska anarkokapitalismi on valtiososialismin vastakohta ja koska anarkososialismi on aatteellisesti lähempänä valtiososialismia. Väite, että anarkokapitalismi olisi suuryritysten vallassa ja sen poliisivoimat toimisivat juuri niin kuin eniten maksava ylin eliitti (vrt. politbyroo) määrää, on sosialistien perusteeton väite. Anarkososialismi muistuttaa Neuvostoliittoa enemmän, koska siinäkin olisi suuryrityksiä ja senkin poliisivoimat toimisivat juuri niin kuin ylin politbyroon eliitti määräisi. Tämän takia talousjärjestelmää valvomassa ei kannata aina olla demokraattista järjestelmää, johon jokainen kansalainen voi osallistua. Neuvostoliittokin oli oman väitteensä mukaan demokraattinen sosialistinen järjestelmä, joten demokraattinen sosialismi johtaa vallan keskittymiseen. Myös anarkososialistiset toteutukset Espanjassa 1930-luvulla olivat hierarkkisia Neuvostoliiton tapaisia valtioita. Muissa anarkismin lajeissa tämä on järjestetty niin, että yhteiskunta on talousjärjestelmän rinnalla organisoitu ylösalaisen hierarkian muotoon, jossa ylempi taso on aina sidotulla mandaatilla vastuullinen alemmalle tasolle ja jonka alimmalla tasolla on voimassa suora demokratia. Anarkokapitalismissa ei olisi tuollaista yhteiskunnanlaajuista hierarkkista järjestelmää, joten anarkokapitalismi olisi vähemmän hierarkkinen. Tämä (tai tämän kaltainen) on se koneisto, jonka muissa anarkismeissa pitäisi huolehtia ylilyönneistä ja niihin puuttumisesta. Minulle tuo olisi todellakin "anarkistinen" valtio, johon pitää suhtautua kriittisesti. Anarkososialismi ei siis käytännössä eroa valtiososialismista, joten siihen puree kaikki sama kritiikki kuin valtiososialismiinkin. Mitä tarkoittaa kapitalismin vapaus ihmisten kontrollista? Anarkokapitalistit eivät toki kannata valtiota tai muuta autoritaarista organisaatiota, joka kontrolloi kapitalismia. Kapitalismi on kuitenkin ihmisten toimintaa, vaikka sosialistit haluavat dehumanisoida kapitalistisia tekoja tekevät ihmiset. Mitä tarkoittaa ihmisten vapaus kapitalismin kontrollista? Sosialistit haluavat kieltää toisilta ihmisiltä oikeuden harjoittaa kapitalistisia tekoja keskenään eli sosialismi vie vapauden.     Anarkokapitalismissa ei ole mitään virkatehtäviä, koska ei ole mitään valtiotakaan. Siksi on epäreilua verrata, että anarkokapitalismissa erottamiseen taitaisivat pystyä vain osakkeenomistajat. Tosin anarkokapitalismissa myös tuomioistuin tai vastaava voisi myös erottaa yhtiön toimielimiä. Anarkokapitalismissa yksi yhtiö hallitsisi vain pientä osaa maasta, joten kaikilla ihmisillä ei olisi mitään tarvetta erottaa yhtiön johtoa. Anarkososialismissa katsotaan usein yhden organisaation hallitsevan koko maata, mikä on valtionkaltainen hierarkia. Kapitalistisia tekoja ovat palkkatyö, koron maksaminen, vuokra ja voitot. Ihmiset haluaisivat tehdä näitä vapaaehtoisesti siksi, että he haluaisivat niistä hyötyä. Anarkososialisti Benjamin Tucker ei vastustanut näitä kaikkia: "He did not oppose individuals being employed by others". http://en.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Tucker Palvelujen ja tavaroiden vaihtaminen markkinoilla on kapitalismia; se on myös vapaata markkinataloutta, joka on yleensä synonyymi kapitalismin kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapitalismi     Anarkososialismin ylösalainen hierarkia on valtionkaltainen koko maata hallitseva organisaatio, vaikka sen on tarkoitus olla vapaiden yhteisöjen liittouma. Demokratian ideana on aina ollut olla vapaiden yhteisöjen liittouma, mutta demokratia ei käytännössä kunnioita vapautta. Anarkismin määritelmäksi ei kelpaa hierarkkisten valtarakenteiden vastustaminen, koska lähes kaikki anarkistit kannattavat hierarkkisia valtarakenteita. Hierarkkisten valtarakenteiden minimointi ei johda vastustamaan kapitalismia, koska kapitalismissa hierarkkisia valtarakenteita on minimaalisesti. Sosialistit ovat ehdottaneet kapitalismin vaihtoehdoksi koko yhteiskunnan alistamista yhden hierarkkisen valtarakenteen alle, joten anarkismi johtaa vastustamaan sosialismia.Kapitalismi on kaikkien vähiten hierarkkinen instituutio, jonka olemassaolo voidaan perustella siksi anarkismin perusteella. Sosialistien mielestä kapitalismi on hierarkkinen järjestelmä ja siksi pitää korvata hierarkkisen sosialistisen valtion totaalisella vallalla, mutta tuo päätelmä on epälooginen, koska sosialistinen valtio on vielä hierarkkisempi kuin kapitalismi. Kapitalismissa ei nimittäin ole mitään yhteiskunnanlaajuista hierarkiaa vaan jokainen yksilö on suvereeni oman kehonsa ja omaisuutensa suhteen. Sosialistien mielestä yksilön suvereniteetti on väärin ja siksi he haluavat alistaa kaikki yksilöt saman hierarkian alamaisiksi. Sosialismi on hierarkkinen järjestelmä, jossa myös yritykset ovat sen takia hierarkkisia. Siksi kapitalismi on vapaampi. Anarkososialistit eivät yleisesti ottaen halua lakkauttaa yritysten hierarkkista johtamisjärjestelmää vaan haluavat alistaa yritykset oman hierarkkisen johtamisjärjestelmänsä alaisiksi kuten Bryan Caplan kirjoitti. Anarkososialistit eivät ole onnistuneet toteuttamaan suoraa demokratiaa ja jokaisen tasapuolista osallistumista hallintoon historian mukaan. Määritelmä anarkismille "pyrkiä purkamaan hierarkkiset instituutiot siellä, missä niiden olemassaoloa ei voida perustella" ei riitä, koska perinteisesti ja jo etymologiansa perusteella anarkismi on tarkoittanut valtionvastaisuutta. Kapitalismissa jokainen yksilö on suvereeni oman kehonsa ja omaisuutensa suhteen, koska kapitalismi tarkoittaa vapaata markkinataloutta, johon tuo suvereniteetti kuuluu. Sosialistisessa valtiossa sen sijaan ideologia vaatii riistämään yksilöiltä tuon suvereniteetin ja sen sijaan siirtämään suvereniteetin valtiolle. Vaikka molemmissa on (tai ainakin tulisi olla) lait ja lakia ylläpitävä väkivaltakoneisto, sen tehtävänä kapitalismissa ei ole juuri rajoittaa suvereeniteettia (eli tekemästä mitä tykkää muista välittämättä) vaan päinvastoin pitää yllä jokaisen yksilön suvereniteettia. Tuohon suvereniteettiin ei kuitenkaan kuulu oikeutta loukata muiden vastaavaa suvereniteettia ja juuri noiden loukkausten estämiseen väkivaltakoneistoa tarvitaan. Hierarkiaa kapitalistisessa vapaassa kilpailussa ei ole eikä varsinkaan kaikenkattavaa. Vaikka on nähtävissä, että niillä joilla on varakkuutta, on myös valtaa enemmän kuin niillä, joilla ei ole varoja, se ei ole hierarkia, jossa varakkaampi voi käskeä köyhempää. Se on hierarkia jonkun sosiaalisessa mielikuvituksessa. Esimerkiksi Björn Wahlroosilla on enemmän varallisuutta kuin minulla ja isompi kartano mutta hänellä ei silti ole oikeutta käskeä minua, koska minä en vieraile hänen kartanossaan. Sosialismissa tilanne on aivan toinen: valtio omistaa kaiken ja omaa vallan käskeä minua kaikkialla. Anarkismin etymologia sanoo aika suoraan valtiosta, koska se viittaa valtionpäämiehiin, eikä se kerro suoranaisesti hierarkiasta. Hierarkia on vain yksi arkian tyyppi. Anarkismi on perinteisesti ollut mustavalkoinen eli "valtio on paha ja se pitää poistaa". Jos valtio olisi jossain tilanteessa hyödyllinen tavoitteidemme kannalta, silloin pitäisi luopua anarkismista ja hyväksyä, että jossain tilanteessa tarvitaan ἀρχός. Liberalismi on juuri tuollaista eikä tarvitse käyttää enää termiä anarkismi. Vaikka ainut tavoitteemme ei voi olla valtion kaataminen (vaikka sen kaltaisessa tilanteessa, jossa se vaikka merkitsisi koko elämän loppua tällä planeetalla), anarkismin mukaan valtion kaatamisella on positiivisia seurauksia. Määritelmästä ei välttämättä seuraa huonosti asetettu tavoite, koska se antaa vapaan ajattelun ja ideologian käytännön soveltamisen tilaa tämän ideologian kannattajille, kunhan he vain ymmärtävät luopua tuosta ideologiasta tarpeen tullen. Koska minkään valtion toimintojen olemassaolon ei voi osoittaa olevan puolustettavissa, niin niitä ei tulisi säilyttää. Anarkismi on aate, jonka mukaan valtio ei ole puolustettavissa. Ei ole reilua, jos yrittää muuttaa anarkismin määritelmää sisältämään myös valtiososialismin. Jos valtio olisi puolustettavissa, siitä pitäisi tehdä sellainen johtopäätös, että anarkismi on hylättävä.   Anarkismi perinteisesti vastustaa valtiota. Vääristelyä sen sijaan on yritys muuttaa anarkismin perinteinen määritelmä samaksi kuin sosialismin. Tosin jo Proudhon myöhäisvaiheessaan rupesi kannattamaan valtiota, mutta sitä on pidettävä vähemmistön mielipiteenä. Se on mielestäni vähemmistön mielipide, koska harvassa artikkelissa sanotaan anarkistien kannattavan valtiota.        Anarkismissa on kyse myös kapitalismista tai sosialismista vapauden lisäksi. Kaikki eksplisiittisen anarkismin lajit ovat jossain menneisyydessä vastustaneet kapitalismia mutta eivät enää. Gustave de Molinaria voidaan pitää anarkistina, vaikka hän ei ilmeisesti itse identifioinut itseään anarkistiksi. Proudhonin mutualismi ei välttämättä perustunut vapaisiin markkinoihin, koska hän kannatti myös tuloveroa ja loppuvaiheessa myös liittovaltiota. Sen takia se ei ole välttämättä vapaa markkinatalousjärjestelmä. https://en.wikipedia.org/wiki/Proudhon Monet anarkismin lajit ovat vastustaneet vapaata markkinataloutta, mm. Pierre-Joseph Proudhonin mutualismi. Mutualismissa ei toimita välttämättä vapailla markkinoilla, koska Proudhon kannatti tuloveroa ja liittovaltiota. On kuitenkin perusteetonta väittää, että joka ikinen anarkisti läpi maailman historian on vastustanut kapitalismia. Anarkokapitalismi on tuskin anarkismin muodoista yksin väittäessään työnarvoteoriaa vääräksi vaan anarkismilla on monta muotoa, joista vain osa on sosialistisia. Kaikki anarkismin lajit eivät ole enää viime aikoina vastustaneet kapitalismia, koska nimenomaan anarkokapitalismi on uusi anarkismin laji. On kyllä totta, että 1900-luvun puoliväliin saakka anarkokapitalismia ei vielä ollut sillä nimellä, mutta jo 1840-luvulla klassinen liberaali Gustave de Molinari ehdotti yksityistä puolustusta. On vain sattumaa, että sosialisti Pierre-Joseph Proudhon sattui ensimmäisenä käyttämään termiä anarkismi.   Benjamin Tucker vastusti rahamonopolia, tariffeja ja patentteja niin kuin anarkokapitalistitkin. Toinen saman ajan anarkisti Lysander Spooner tosin kannatti patentteja. Alkuvaiheessa Benjamin Tucker vastusti myös maanomistusta mutta loppuvaiheessa ei enää vastustanut vaan kannatti niin kuin anarkokapitalistit. Benjamin Tucker koko ajan vastusti kommunismia. Benjamin Tucker oli yksi anarkokapitalismin ”esi-isä”. http://en.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Tucker Wikipedian mukaan anarkososialisti Benjamin Tucker lakkasi kannattamasta minkäänlaista sosialismia vanhana. "Susan Love Brown claims that this unpublished, private letter, which does not distinguish between the anarchist socialism Tucker advocated and the state socialism he criticized, served in "providing the shift further illuminated in the 1970s by anarcho-capitalists."" Benjamin Tucker myöhäisvaiheensa kirjeessä suhtautui positiivisemmin kapitalismiin kuin sosialismiin. Tucker piti kapitalismia ainakin siedettävänä. "Capitalism is at least tolerable, which cannot be said of Socialism or Communism". Anarkismin loogisesti ajateltuna ei pitäisi tuomita kapitalismia niin kuin joku kukkahatutäti vaan hyväksyä se, jos anarkismilla tarkoitetaan hallituksenvastaisuutta ja vapauden kannattamista. Anarkismi oli aluksi kapitalisminvastainen. Minusta sosialismin voisi katsoa anarkismin lastentaudiksi, 1800-luvun huuruiksi, joista voi päästä eroon. Anarkismin kapitalisminvastaisuus perustui pitkälti 1800-luvulle suosittuun työnarvoteoriaan, joka kumottiin taloustieteessä vasta 1800-luvun lopulla. 

Avainsanat: anarkia anarkisti anarkistijohtaja anarkismi anarcho ammattiliitto ajatella aika against aate yksityisomistus libertaarisosialismi leninismi kapitalisti kapitalismi kansanvaltainen kansanliike kansalainen kansakunta kannattaja kamputsea kambodza kaatopaikka järjestää järjestelmä joutua jolla jokainen johtaa johtajuus johto it instituutio individual individualistianarkisti ihminen ihmiskoe ideologia identiteettipolitiikka idea hän häiriötila häiritä hyväksyä hyvinvointi huono human https http html hongkong hobbes historia hirmutyö hierarkia heterogeeninen havaita harjoittaa halpatyömaa hallinto hahnelin gustave form firma finanssikriisi finanssikapitalismi feodaali espanja esittää esimerkki erottaa empiria elämä eliitti ehdotus dystopia disease demokratia demokraattinen dehumanisointi control chomsky century case caplan capitalist capitalism cannot cambodia by bryan brown bolshevism björn benjamin autoritaari autoritaarinen auto artikkeli antaa anarkosyndikalisti anarkososialisti anarkososialismi anarkokapitalisti anarkokapitalismi muut mustavalkoinen murray muoto muistaa moraali mitä minä mielivalta mielipide media anarkoetatisti marxisti marxismi marxilainen markkinoilla markkina markkinat markkinatransaktio markkinatalous markkinasääntö markkinapeluri markets mandaatti malnutrition malli maksaa makrotalous maa mahdollisuus mahdollinen maata maapallo maailmanhistoria maailma kehittyä kauppa kauhea katsoa katalonia kasvu länsimaa luku luopua luoda lukija luento lopettaa live like liittovaltio liittouma liike libertarismi libertaarisosialisti liberalismi liberaali letter kartano latter lakko lakkotilanne laji laki lainata köyhä käyttää käytetty käsite kuuba kustannus kurjuus kritiikki omaisuus oikeus nälänhätä omistus orja orjavaltio orjatyövoima omistaja omistaa orjatyö neekeriorja muuttaa nähdä nykyinen nykyaika neuvostoliitto neuvostoliitossa kriitikko korko korea konservatiivi koneisto neoliberalismi neoliberaali kommuuni kommunisti kommunismi kokonaisveroaste koko kokemus kokeilla klassinen kirje kilpailu kiinnostaa khmer keho paha ottava orjatalous orjanomistaja organisaatio ottaa ostaa palkka onnistuneet osoittaa osallistua orjuus pakkovalta painajaisyhteiskunta sosialistipoliitikko sosialisti sosialismi sosiaalinen sosiaalidemokratia some socialism sisällissota seuraus sekatalous sankari saada räjäytys russia rooli robin riski riisto retoriikka valtiososialismi valtio valtiontalous rehellinen reason reaalisosialismi ratkaisu rakastaa raha päättää päästä pääosa pystyä pyrkiä puolustus puolustaa puolustaja punainen public psykologi proudho propagandakeino propaganda production problems private power positiivinen poliitikko poliisivoima pitää pinkerton pieni perustuki perustella perustaa perinteinen pdf patentti pankkituki pankki palvelu valtiokommunismi valtarakenne valta valmistaja vallankumous valita vaikuttaa vaikea vaihtoehtoinen vaatimus vaateteollisuus uusi uskoa usa ukraina täydellinen työvoima työttömyys työpäivä työolo työntekijä työmarkkina työläinen¨ työläinen vasemmisto vartijayhtiö vara varallisuus vapaus vapaa venäjä venezuela vauva vastuullinen vastustaa työehto tyyppi tyrannia tyhjä tuote tuottaja tuotanto tuomita tuomioistuin tunnustaa tulovero tukea tuhota tucker vastavoima vastakohta tsaari toteuttaa totalitaari totaalinen toiminta toimielin todiste tilanne thomas they testi teoria teollisuustuotanto tehtävä tee tavoite tavara taso tarvita tarkoitus tarkoittaa tappaa tapahtua talousjärjestelmä talousihme taloushistoria talous taloudellinen taistella vapaaehtoinen sääntely säilyttää syyttää syy synonyymi suuryritys suuri suunnitelmatalous suunnitelmatalousjärjestelmä suora suomi suhde suhtautua spanish spain yritys yrittää yksityinen yksin yksilö yksilönvapaus yksiöä yhtiö yhteisö yhteiskunta world wikipedia väkivaltakoneisto sosialistipropaganda väkivaltaisuus väkivalta väkivaltainen vähävarainen vähemmistö vuokra vuosi voitto voima voida voi verotus verityö