Tänään on 14.08.2018 09:57 ja nimipäiviään viettävät: Onerva, Kanerva ja Svea. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sami Heikkilä - Yhteiskuntakriittisen toisinajatelijan kirjoitu:

Miksi asiantuntijoiden arviot ja laskelmat menevät noinkin usein pieleen?

Julkaistu: · Päivitetty:

Miksi asiantuntijoiden arviot ja laskelmat menevät noinkin usein pieleen? Onko kysymys asiantuntemuksen vajeesta?  Mistä se voisi johtua.  Olisiko tour d'ivoire –ilmiöllä jotain tekoa asiassa ?  Siis « norsunluutonistumisella  » ?  Mikä todella on asiantuntijoiden todellinen asiantuntemus.  Eikö se edellytä lähtökohtaisesti ko. asian tuntemista.  Se taas ei saata olla mahdollista, jos kosketus « asiaan » on kovin ohkainen tai suorastaan olematon. Ei niin, että se, joka on « keskellä asiaa » aina olisi sen asian paras asiantuntija, mutta kyllä hänellä useinkin on aivan varteenotettavaa tietämystä asiasta.  Monesti se « saapasjalka » -tason tuntemus on juuri sitä parasta asiantuntemusta (ks. alla). Asioiden ennakointi – kutsutaan sitä sitten ennusteen laadinnaksi tai muuten vain « ennustamiseksi » sanan brutaalissa mielessä, on aina hieman « henkimaailman hommaa ».  Tämän ovat parhaatkin asiantuntijat tunnustaneet.  Muutoinhan ennakointi ja ennusteiden ja muiden käppyröiden laadinta olisi pelkkää « viivotintouhua » - jatkettaisiin vain käyrää siihen suuntaan mihin se viimeksi on sojottanut.  Muutamia esimerkkejä Esimerkki n:o 1: Eilen uutisoitiin näyttävästi: Rakennusalan ulkomaisen työvoiman määrä arvioitiin pieleen http://www.kauppalehti.fi/etusivu/yle+ulkomaisia+rakentajia+tuplasti+luultua+enemman/201308487259 ”Maaliskuun alussa rakennustyömailla pakolliseksi tullut veronumero on paljastanut ulkomaisten rakennustyöntekijöiden määrän huomattavasti luultua suuremmaksi, kertoo Yle . Maaliskuun alussa pakolliseksi tulleen veronumeron on tähän mennessä hakenut 53 000 ulkomaista rakennusalan työntekijää. Vielä viime syksynä ulkomaalaisten työntekijöiden määräksi arvioitiin verohallinnossa 25 000.” Kommentti: Herättää kyllä aiheellista kummastusta, miten asiantuntijoiden arviot voivat mennä noin pieleen?  Minäkin joka en ole ”asiantuntija” olen jo pitkään arvioinut, että ulkomaisen rakennustyöntyövoiman määrä Suomessa on kutakuinkin 100.000 henkilöä.  Enkä ole suinkaan lähipiirissäni ainoa, joka on päätynyt tähän tasoon.  Jo pitkään on tiedetty että pääkaupunkiseutua rakennetaan ulkomaisin voimin.  Joidenkin mielestä rakennusala on suomalaisittain jo laskettava täysin ”menetetyksi alaksi” – hieman samaan tyyliin kuin (vertaus on hieman korni, mutta elävästä elämästä) marjanpoiminta-ala.  Suomalaiset eivät enää taivu tuohon tehtävään, joten ulkoa tullut väki tekee hommat.  Syitä tähän voidaan luetella montakin, mutta markkinoiden hintamekanismi ei ole se vähäisin.  Tunnen rakennusmestareita, jotka ovat joutuneet jättämään työnsä, koska työmaalla työmiehet puhuvat vain viroa ja venäjää ja muita vielä vaikeampia kieliä – ja kun eivät itse osaa kieliä, ovat moraalisista ja käytännöllisistä syistä joutuneet tekemään ison ratkaisun.  Kun eivät pysty kommunikoimaan alaistensa kanssa he eivät katso voivansa vastata työmaastaan niin kuin ”vastaavan mestarin” tulee tehdä. Kun maalis-kesäkuun aikana (4 kk) on jo 53.000 ulkomaista rakennustyöläistä hakenut veronumeron, voidaan ilman muuta päätellä, että ulkomaisen työvoiman määrä on olennaisesti tätä suurempi.  Kaikki eivät ole hakeneet: pimeä työvoima, samalla kortilla toimiva ”vaihtotyövoima”, pikakävijät ja muut luikkarit sekä ”asiasta tietämättömät” vilpittömät tai vähemmän vilpittömät huomioiden voidaan kokolailla pitävästi katsoa, että nämä ”yllättävät” tiedot tukevat arvioita, joiden mukaan rakennusalan ulkomaisen työvoiman kokonaismäärä on haarukassa 75000 – 100.000.  Pelkästään tuo 75.000 on kolminkertainen (!) ”asiantuntijoiden” arvioon nähden.  Tarina ei kerro, keitä nämä arvioitaan tehneet asiantuntijat ovat. Esimerkki n:o 2 Viiikonvaihteessa julkistettiin mielipidetutkimus, jonka mukaan kansalaiset ovat valmiimpia ”rakenteellisiin” uudistuksiin kuin poliitikot: http://yle.fi/uutiset/kysely_nama_rakenneuudistukset_sopivat_suomalaisille/6782433 Mistä tämä johtuu?  Poliitikot ovat ”sixpackin” oloissa asemoineet itsensä omien ennakkoarvioidensa mukaisiin poteroihin puolustamaan näkemyksiä, jotka ehkä olivat relevantteja 1970-luvulla, mutta eivät enää 2010-luvulla.  Tämä pätee eritoten vasemmistopuolueisiin.  Tulonsiirroilla elävä ja niihin toivonsa asettava osa kansaa on – vaikka onkin lukumäärältään ollut viime vuosina kasvussa – on kuitenkin niin pieni murto-osa väestöstä, että sen mahdollisella kannatuksella ei pitkälle potkita.  Suomalaiset ovat keskiluokkaistuneet ja katsovat – joko aiheellisesti tai aiheetta – olevansa monessa yhteydessä maksumiehinä, ja pystyvät sekä haluavat myöskin nähdä ”kolikon toisen puolen”.  Sitä paitsi kansalaisten koulutustaso on noussut – en sano välttämättä valistustaso – ja sen myötä kyky arvioida asioita hieman yleisemmältä tasolta kuin vain oman navan korkeudelta on nähtävästi kohonnut.  Kansalaisten kriisitietoisuus on myös kohonnut.  Jatkuvat – nyt jo useita vuosia jatkuneet – yt-rumbat, joukkoritisanomiset ja muut peijaiset työpaikoilla ja tuttavapiireissä ovat havahduttaneet isot joukot ihmisiä arvioimaan omaa ja suomalaisten tilannetta ”varovaisuusnäkökohdat” huomioiden.  Enkä mitenkään vähättelisi presidentti Sauli Niinistön puheiden ja toimenpiteiden vaikutusta yleiseen mielipiteeseen.  Vaikka media monessa yhteydessä onkin ponnistellut dissatakseen Niinistön näkemysten resonanssia, niin kansalaisten tykönä vastakaiku on ollut aivan toista tasoa, paljon merkittävämpi.  Onpa saattanut tapahtua, että tuo presidentin huolten leimaama habitus ja huolenilmaisut taloudesta ovat juuri tämän julkisen dissauksen seurauksena päinvastoin resonoinut niin että vastakaiku onkin ollut vahvempi kuin mitä pinnalta katsoen on näyttänyt. Ihmiset ymmärtävät ettei kukaan eikä mikään voi jatkuvasti ottaa velkaa 6 tai 7 miljardia vuodessa pelkkään olemisen jatkumoon, eli niin sanottua ”syömävelkaa” – vaikka tuo ilmaisu kai nykyilmastossa monella taholla koetaan ja nähdään jotenkin luvattoman rumana ilmaisuna.  Mutta syömävelka mikä syömävelka.  Kullberg varmaan kutsuisi sitä ”kulutusjuhlaksi”.  -  Sitä paitsi kyllä ne miljoona suomalaista, jotka tosiasiassa Suomen verot maksavat ja muutenkin tämän maan pystyssä pitävät, varsin hyvin tietävät, ettei Suomen valtion 6,6 miljardin euron vuosilisävelka ole suinkaan +1.200 € per kärsä lisävelkaa per vuosi.  Vaan sen on siis 6.600.000.000 €uroa per miljoona todellista veronmaksajaa eli 6.600 €uroa/lisävelkaa per vuosi per tosimaksaja.  100 miljardia euroa velkaa on 100.000 €uroa per maksaja.  Se on melko paljon.  Se on kaksiollinen velkaa maksajalle – ilman tuota kaksiota.  Panee aatteleen muitakin kuin Jope Ruonansuuta . Esimerkki n:o 3 Pahoinvoivat lähiöt http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/522806/Yle+Suurten+kaupunkien+sisalla+valtavat+terveyserot Loppuviikosta uutisoitiin, että kuntien sisällä – eritoten suurissa kaupungeissa – erot ovat suurempia kuin maan eri alueiden kesken keskimäärin.  ”Itä-Suomen yliopiston johtaman tutkimuksen mukaan suuret kaupungit, kuten Helsinki, Turku ja Oulu, jakautuvat terveyserojen perusteella hyvinvoiviin ja huono-osaisiin alueisiin. Asiasta kertoi torstaina Yle. Tutkijoiden mukaan erot kaupunginosien välillä ovat vähintään yhtä suuria tai suurempia kuin kuntien väliset erot.” Totta mooses.  Kaikkihan me tiedämme, että on erilaisia asuinalueita, hyviä, kalliita ja haluttuja – ja sitten niitä keskivertoja jotka eivät järin suuresti erotu ympäristöstään, ja on sitten ne tietyt alueet, kadut ja kulmakunnat, kaupunginosat ja seudut, joilla ”ei mene hyvin”.  Segregaatio ja muu valkkaantuminen sitten vuosien mittaan vielä silaa loput: vaikeudet kärjistyvät ja … olo huononee. Mutta tarvittiin jälleen tutkimus, jotta tämä itsestäänselvyys valkeni joillekin asiantuntijoille. Esimerkki n:o 4   Näiden vakavien – etten sanoisi vakavaakin vakavampien – aiheiden jälkeen hieman kevyempi elämänalue, jolta siltäkään ei ole hikeä, perkeleitä ja kyyneleitä puuttuman.  Puhun nyt urheilusta, ja eritoten rata- ja kenttäurheilusta eli yleisurheilusta.  Mistähän tuo nimi muuten tulee?  Onkohan kielimies Martti Jukola sen kehittänyt? Milloin olette havainneet, että Suomen MM-kisajoukkue – tai Olympiajoukkue, tai EM-joukkue tai mikään muukaan joukkue, olisi saavuttanut Olympiakomitean, tai Urheiluliiton tai Lajiliiton tai jonkun muun ”asiantuntijaorganisaation” asettaman ”virallisen kisatavoitteen”?  Ette koskaan, tai sitten olette minua vanhempi, - tai vähemmän dementointunut.. Yleisurheilun MM-kisoihin matkannut ennätysmäisen pieni – 11 valittiin, mutta Eero Haapalan jouduttua loukkaantumisen vuoksi luopumaan kisapaikasta – 10-jäseninen joukkue palasi kotiin saaliinaan 1 mitali ja 1 pistesija.  Urheiluliiton johdon kisatavoite: ”Suomen joukkueen tavoite on tuoda Moskovasta mitali ja kolme pistesijaa.”  http://www.hs.fi/urheilu/a1375666274921 Helsingin Sanomat 10.08.2013 . Olisi mielenkiintoista kuulla liiton johdon näkemykset siitä, keiltä he odottivat noita kolmea pistesijaa.  Kuten kisoja seuranneet ovat nähneet, joukkueen menestys ja tulokset vastasivat kutakuinkin ja lähes tarkalleen niitä ennakkokäsityksiä, mitä kauden tulokset ja menestys (tai menestymättömyys) antoi aihetta odottaakin.  Ei mitään yllätyksiä – ei ylä- eikä alakanttiin.  Parhaiten menestyivät ja tuloksiltaankin pärjäsivät pikajuoksijat Nooralotta Neziri ja Hanna-Maari Latvala – juuri heiltä tällaista saattoi odottaakin.  http://yle.fi/urheilu/kojonkoski_aamu-tvssa_huippu-urheili_kiinnostaa_suomalaisia/6785094 Hieman yleisemminkin ajatellen voisi kysyä: eikö asiantuntemus ole sitä, että ennakointi osuu nappiin tai edes kutakuinkin sinne ”kympin tuntumaan”.  Mitä turbulentimmat olosuhteet, sitä olennaisempaa on pystyä ennakoimaan tapahtumat mahdollisimman nappiin.  Siinä asiantuntemus nousee arvoonsa.  Mitä teemme johtajilla ja pomoilla, joiden näkemykset maailmasta ja sen menosta menevät suoraan metsään? 0

Avainsanat: asiantuntija asiantuntemus arvio http hs herättää yliopisto yleisurheilu henkilöä hanna euro kisa kieli kesäkuu kaupunki kaupunginosa kauppalehti katsoa katso kansalainen kansa katu julkaista julkinen joukko joukkue johtua johtaja ilmaisu mitali miljoona alue ala ajatella ainoa 2013 yle esimerkki ero eero asuinalue väestö vuosi voi viro vero miljardi metsä menestys media me markkinat maksaa maari maailma veronumero veronmaksaja venäjä velka vastata vanhempi urheilu urheiluliitto työvoima työpaikka työntekijä työ työmies työmaa tutkimus tutkija turku tuoda tukea tour tieto tietää teko lähiö lisävelka liitto latvala kysyä kysymys kuulla kunta kosketus kortti kommentti tehtävä taso tarina tapahtuma tapahtua talous syömävelka syksy suurempia suomessa suomi suomalainen sauli sanomat ratkaisu rata rakennusala päätyä pystyä puolustaa puhua presidentti pistesija pimeä pikajuoksija pieni paras palata oulu onko olympiakomitea olo näyttänyt näkemys nähdä nykyilmasto nooralotta noita niinistö neziri nava muut muu murto moskova mooses mitä


blogivirta.fi