Tänään on 19.02.2018 06:17 ja nimipäiviään viettävät: Eija ja Fritjof. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Juha Sipilä: Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2018 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä

Julkaistu: · Päivitetty:

(muutosvarauksin) Arvoisa puhemies! Ärade Talman! Suomen satavuotisjuhlat onnistuivat viime vuonna yli odotusten. Teimme juhlavuoden yhdessä. Republiken Finland fyllde i fjol hundra år. Jubileumsåret lyckades över förväntan. Vi skapade jubileumsåret tillsammans. Nyt vietämme kansakuntaa repineen sisällissotamme 100-vuotismuistovuotta, vietetään sekin yhdessä. Eduskunnassa pidetyssä muistohetkessä puolueiden puheenjohtajat pitivät yhteisen puheenvuoron. Korostimme sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eheyden merkitystä. Sovintopolitiikan syntysanat lausui senaattori Kyösti Kallio Nivalan kirkossa 5. toukokuuta 1918, vain muutamia viikkoja taisteluiden päättymisen jälkeen: "Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.” Sata vuotta sitten rajalinja kulki punaisten ja valkoisten välillä. Tänään meidän on estettävä uusien railojen repeäminen. Arvoisa puhemies! Hallitus lähti takamatkalta aloittaessaan kautensa. Suomen talous oli ollut pitkään pakkasella.  Voidaan puhua menetetystä vuosikymmenestä. Regeringsprogrammet är ett program för förändring. Målsättningen är klar. Metoderna kan variera och de kan vid behov ändras. Lähdimme paikkaamaan 10 miljardin kestävyysvajetta. Tavoitteena oli hoitaa tästä neljä miljardia säästöillä, neljä miljardia isoilla uudistuksilla ja loput talouskasvulla sekä kilpailukykysopimuksella. Päätökset säästöistä on tehty. Sote- ja maakuntauudistuksen viimeinen palanen, valinnanvapaus, tulee eduskuntaan maaliskuussa. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy suurimman reformin sodan jälkeen nyt kevätkaudella. Kuntamiljardi on laajennettu koskemaan koko julkisen sektorin toimintaa ja tuottavuutta. Kokonaisuudesta tehdään viimeiset päätökset kevään kehysriihessä. Talous- ja työllisyyskehitys on hyvällä uralla. Talous kasvaa euromaiden kärjessä. Ennakkotiedon mukaan Suomen talous kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä lähes neljän prosentin vauhtia. Kilpailukykysopimuksen ja muiden toimien yhteisvaikutuksesta myös yritysten investointihalukkuus on kasvanut. Hallitusohjelman viisi suurinta talouspoliittista tavoitetta on joko jo saavutettu tai ollaan saavuttamassa:  Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on jo taittunut. Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tavoitteen saavuttamisessa ollaan oikealla uralla. Kokonaisveroaste ei nouse. Se on jo kääntynyt laskuun. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Jos kehitys jatkuu tällaisena, tavoite saavutetaan etuajassa. Parasta tässä on, että hyvä työllisyyskehitys näkyy ja tuntuu koko maassa. Tavoite neljäksi vuodeksi oli 110 000 työllistä lisää. Kahden vuoden aikana joulukuusta 2015 joulukuuhun 2017 työllisten määrä on lisääntynyt 74 000. Tämäkin tavoite on siis tavoiteuralla. Arvoisa puhemies! Hallitus on toteuttanut strategisia tavoitteita kärkihankkeilla. Ohjasimme 600 miljoonaa yritysten kasvurahoitukseen osana yrittäjyyspakettia. Säädöksiä sujuvoitetetaan kansalaisten arjen helpottamiseksi ja hallintoa kevennetään. Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019. Hallituksen tavoitteena on, että suomalaisten osaamis- ja koulutustaso nousee ja että Suomi on osaamisen, koulutuksen ja modernin oppimisen mallimaa. Tämä hallitus uudistaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia vahvisti kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian käytölle ja siirtymiselle kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Valmistelemme lainsäädäntöä kivihiilestä luopumiseksi, puolitamme fossiilisen tuontiöljyn käytön ja lisäämme uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa yli 50 prosentin. Kun ilmasto jatkaa lämpenemistään ja meret täyttyvät muoviroskasta, tarvitaan suomalaista biotalouden osaamista enemmän kuin koskaan. Puolitamme myös liikenteen päästöt. Liikenneverkon korjausvelan kasvu on pysäytetty. Alueille ja yrityksille merkittäviä väylien investointihankkeita on käynnistetty eri puolilla maata. Näillä parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Pyrimme hahmottamaan, kuinka liikenneverkkoa tulisi tulevaisuudessa kehittää ja rahoittaa. Odotan parlamentaariselta ryhmältä kunnianhimoisia tuloksia. Valtion omistajapolitiikkaan on saatu vauhtia. Aktiivisen omistajaohjauspolitiikan ja talouskasvun ansiosta valtion pörssiomistusten arvo on kasvanut noin viidellä miljardilla eurolla. Yksittäisenä pelastusoperaationa on mainittava Terrafame. Kainuussa on kaivoksen ansiosta noin 1500 työpaikkaa enemmän kuin ilman määrätietoisia toimiamme vaikeassa tilanteessa. Arvoisa puhemies! Kevätkaudella hallitus antaa eduskunnalle runsaat 100 esitystä ja viisi valtioneuvoston selontekoa. Tiedustelulakikokonaisuus on jo täällä. Kiitän parlamentaarista seurantaryhmää yhteistyöhakuisesta työstä ja toivon sen jatkuvan myös esityksen käsittelyssä. Maakunta- ja sote-uudistuksesta hallitus antoi vuosi sitten keväällä esityksen. Valinnanvapauslaki annetaan maaliskuun alussa. Lisäksi hallitus antaa kevään aikana muita uudistukseen liittyviä esityksiä kuten maantielaki ja aluekehitys- sekä kasvupalveluja koskevat lait. Maakuntien tosiasiallinen toiminta käynnistyy 1.1.2020. Tätä ennen niiden on tehtävä tärkeitä linjauksia. Siksi hallitus on linjannut, että maakuntavaalit järjestetään ensi lokakuussa ja päättäjät aloittavat työnsä vuoden 2019 alusta. Varhaiskasvatuslain tarkoitus on panostaa laatuun, nostaa henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttää tehtävänimikkeitä. Uuden lukiolain lähtökohta on vahva yleissivistys. Nykyinen oppiainejako säilyy, mutta oppiainerajat ylittävä yhteistyö mahdollistuu. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa tiivistyy. Lukiolaisten hyvinvointiin panostetaan lukioon tulevalla erityisopetuksella sekä henkilökohtaisemmalla ohjauksella. Työaikalaki päivitetään vastaamaan nykypäivän työelämän tarpeita. Esitys annetaan alkukesästä.  Se lisää mahdollisuuksia joustaviin työaikajärjestelyihin ja edistää paikallista sopimista. Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi 72%:n työllisyysastetavoite on välitavoite. Seuraavan hallituskauden tavoitteeksi pitää asettaa 75%:n työllisyysaste. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on seuraavan vaalikauden suuri uudistus.  Hallitus on asettanut työryhmän pohtimaan perusturvan kokonaisuudistusta. Tässä työssä myös oppositio on mukana. Hallitus pureutuu myös tarkemmin työttömyyden rakenteeseen. Selvitämme pitkäaikaistyöttömien tilannetta: sitä, miten monella heistä on alentunut työkyky ja millä keinoin heidät voitaisiin saada takaisin työmarkkinoille. Globalisaatio ja teknologian murros, kuten tekoäly, muuttavat käsitystämme työstä ja työmarkkinoista. Monien suomalaisten pitää täydentää osaamistaan. Erityisen suuri haaste kohdistuu pelkän peruskoulun varassa oleviin yli 620 000 henkilöön, joiden työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia. Laadukas peruskoulu antaa meille vahvan pohjan selviytyä tästäkin haasteesta. Hallitus on rahoittanut merkittävästi muuntokoulutusohjelmia.  Yhdessä korkeakoulujen kanssa luodaan uusia malleja avoimen opiskelun ja elinikäisen oppimisen lisäämiseksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tästä annetaan syksyllä esitykset. Sallimme työttömien omaehtoisen opiskelun 6 kuukaudeksi ilman tarveharkintaa. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee tänä vuonna keskustelukiertueen EU:n tulevaisuudesta. On tärkeä saada suomalaiset tiiviimmin mukaan EU-keskusteluun. Euroopan unionin tulevien vuosien suuret kysymykset käsittelevät tavalla tai toisella turvallisuutta. Myös turvallisuuden pohjana on menestyvä eurooppalainen talous, joka luo työtä ja turvaa suomalaisille. Euroopan talous- ja rahaliiton kehittäminen on tässä ratkaiseva tekijä. Uudistuksia tarvitaan, ja Suomi ajaa niitä aktiivisesti. Kiireellisimpiä tehtäviä ovat pankkiunionin viimeistely, markkinakurin vahvistaminen, valtioiden tosiasiallisen velkajärjestelyn mahdollistaminen ja kansallisten rakennemuutosten läpivienti. Lisäksi on ratkaistava, miten jäsenmaiden oma vastuu talouspolitiikasta saadaan tasapainoon riskien vähentämisen ja riskien jakamisen kanssa. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kehitetään ja olemme siinä mukana. Hallitus jatkaa aktiivista ja määrätietoista toimintaa EU:n puolustusyhteistyön syventämiseksi. EU-maat ovat meille tärkeitä kumppaneita myös radikalisaation ja kyberuhkien torjumisessa. EU-NATO -yhteistyö etenee. Suomeen aloitteestamme perustettu hybridiosaamiskeskus on hyvä esimerkki kaikkia hyödyttävästä yhteistyöstä. Turvallisuuteemme vaikuttavat myös ilmastopolitiikan ja maahanmuuton haasteet. Olemme tässäkin enemmän yhdessä kuin yksin. Ilmastopolitiikassa EU:n on vahvistettava johtajuuttaan. Rahoituskehysneuvotteluista on tulossa vaikeat Iso-Britannian jättämän budjettiaukon myötä. Mielestämme aukkoa ei pidä täyttää. Emme kuitenkaan ole tiukimmassa nettomaksajien ns. prosenttiryhmässä. Meillä on joustonvaraa ja vaikutamme kokonaisuuteen. EU-rahoituksen pitää jatkossakin tukea talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Sen tulee vastata paremmin ajankohtaisia tarpeita, kuten muuttoliikettä ja puolustusyhteistyötä. Tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoituksen suhteellista tasoa pitää lisätä. Suomi haluaa turvata elinvoimaisen maatalouden kaikkialla Euroopassa sekä mahdollistaa alue-ja rakennepolitiikan jatkon myös Suomessa. Runsaan vuoden päästä Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajamaana. Hyödynnämme puheenjohtajuuden tehokkaasti ja nostamme esille Suomelle tärkeitä teemoja. Kutsun eduskuntapuolueet sovitusti mukaan puheenjohtajuuden valmisteluun. Järjestän ensimmäisen pyöreän pöydän keskustelun valmistautumisesta14.3. Valmistelussa oppositio pidetään mukana, Suomen ohjelmasta päättää lopullisesti seuraava hallitus. Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa korostuu oman lähialueemme vakauden tärkeys. Edistämme sitä muun muassa jatkamalla määrätietoisesti yhteistyötä Ruotsin kanssa. Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen on jatkossakin tärkeää. Lähialueemme vakauteen vaikuttaa Ukrainan tilanne, johon ei ole näkyvissä helpotusta. Suomi seisoo vahvasti EU:n yhteisen Venäjä-politiikan takana. Samalla pidämme tärkeänä kahdenvälistä Venäjä-suhteen hoitoa. Jatkamme myös NATO-yhteistyötä puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Näissä oloissa korostuu arktisen neuvoston merkitys yhteistyön foorumina. Olemme korostaneet puheenjohtajuuskaudellamme Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Samalla teemme tunnetuksi arktista osaamistamme. Terrorismi pysyy kansainvälisen politiikan asialistalla, vaikka äärijärjestö ISIL on lähes lyöty. Se uhkaa silti edelleen maiden sisäistä turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on sen yhtenäisyys. Mahdollisimman monen suomalaisen on tunnettava aidosti olevansa osa yhteiskuntaamme. Professori Juho Saaren työryhmä on etsinyt uusia keinoja eriarvoisuuden kitkemiseksi. Lupasin joulukuun eduskuntakeskustelussa, että kutsun eduskuntapuolueet kuulemaan työryhmää sen työn tuloksista maaliskuussa. Kutsu saapuu näinä päivinä. Arvoisa puhemies! Tämän salin tehtävänä on luoda edellytyksiä sille, että yhteiskunnallinen eheys säilyy. Tämä säilyköön meillä kaikilla erityisen kirkkaana mielessä juuri tänä vuotena. Ärade talman! Vi som sitter i denna sal har till uppgift att skapa förutsättningar för fortsatt sammanhållning i vårt samhälle. Låt oss alla hålla detta i minnet just i år.   Lopuksi käytän vielä tilaisuutta hyväkseni toivottamalla koko eduskunnalle hyvää ystävänpäivää!

Avainsanat: ystävänpäivä yritys yksin yk yhteistyötä yhteistyö yhteiskunta yhteiskunnallinen vuosi viimeinen viikko venäjä velka vastuu vastata valtioneuvosto valtio valkoinen valinnanvapaus vaikuttaa vahva vaalikausi uusiutuva uudistus ulko ukraina tässä työtön työstä työ työryhm työryhmä työpaikka työllisyysaste työelämä tutkimus turvallinen turvallisuus turva tulevaisuus tukea toiminta tilanne terrorismi terrafame teknologia tekijä tehtävä teema tavoite taso tasavalta tarkoitus talouskasvo talous säilyy syksy suuri suomi suomessa suomelle suomalainen suhde sote sosiaaliturva sota seuraava senaattori selviytyä sektori sali saari saada ruotsi rahoitus rahoittaa rahaliitto pöytä päätös päättää päättäjä päästö päästä pääministeri puolue punainen puhua puhemies puheenjohtaja prosentti program professori politiikka pohtia pohjoismainen pitää perustettu peruskoulu pariisi panostaa palanen pakkanen oss osaaminen oppositio oppiminen opiskelu ohjelma nykypäivä nykyinen nostaa neuvosto neljä nato moderni miljardi merkitys merkittävä malli maa maatalous maata maaliskuu maakunta maahanmuutto lähtökohta luoda lokakuu lisätä liikenne lausua laki lainsäädäntö laatu laadukas käsittely kyösti kysymys kutsu kouluts kokonaisveroaste koko kirkko kevät kestävä keskustelu keino kehitys kehittää kasvu kasvaa kansallinen kansalainen kansainvälisen kallio kaivos jäsenmaa jäsen julkinen juho juhlavuosi joulukuu jouluku jatko jatkaa iso ilmoitus ilmastosopimus ilmastopolitiikka ilmasto hyvinvointi hoito hoitaa henkilöstö hallitus hallinto haaste globalisaatio finland eurooppalainen eurooppa euro eu esitys esimerkki energia eheys eduskunta denna demokratia britannia biotalous avoin arvo arktinen arki antaa alusta alku alue alkukesä aktiivinen ajaa 2017 2015