Tänään on 22.06.2018 15:55 ja nimipäiviään viettävät: Paula, Pauliina, Liina, Paulina ja Lina. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Lumisanat ja säästä yleensä

Julkaistu: · Päivitetty:

Kun lumi lentää vaakasuorassa, mieleeni tulee aina Jämtlannin tunturiseutu, jossa kerran paikallinen saamelainen lyhensi autoani edestä ja takaa. En ole elämässäni ollut vastaavassa pyräkässä, lumi oli sitäpaitsi märkää. Oli pakko pysähtyä tien varteen ihan oikeaan reunaan, taakseni pysähtyi toinen auto. Yhtäkkiä syöksähti lumipyrystä volvo, peräkärry täynnä poroja ja lyhensi huomattavasti minun pikkuvolvoani. Pahinta oli, että törmäyksen voimasta takana seisova auto ryttäsi myös takapään. Oli siinä naurussa pitelemistä. Minä istuin autossa, koska ulkona ei voinut olla, mutta minulle ei tullut vammoja. Viime vuorokautena on saatu lukea myrskyistä Lapin tuntureilla, en väheksy niitäkään. En lähtisi mielelläni liikenteeseen autolla, vaikka potkurilla toki kävin jokapäiväisen lenkkini, onneksi tuuli oli takaa päin. Mieleeni tuli kirjoittaa lumisanoista . Tämä saattaa olla harvinainen talvi tai sitten ei. Etelässä asuvia ei ehkä tulevina vuosina hemmotella lumella. Lapsille ainakin lumi on mukavaa, autoilijat ehkä harmittelevat. Ennen lumi ja routa olivat tärkeitä, että saatiin puut metsästä. Lumi eristi taloja talvisin, lapioin kinokset talon seinien juureen. Paras hiihtokausi on vasta edessä. Kemin lumilinnakin avaa kohta porttinsa; se on kaikesta turismista huolimatta hieno ja uudistuu joka vuosi. Ilman kaupallisuutta ei sellaista rakennusta tietenkään tehtäisi. Olen nukkunut yön lumeen kaivetussa luolassa Ruotsin tuntureilla, mukana oli pari koiraakin. pyry, pyräkkä, tuisku, lumimyrsky, lumisade, hanki, sohjo, räntä, tykky , viti, nuoska, kohva ja tiera. Lapsuudessani sanottiin nuoskasta: suvilumi ilmasta ja pakkasesta: kolea, leuto, leppeä, hyytävä, paukkupakkanen, kireä, kova, suojailma, pikkupakkanen, pakastua, pakastaa, rospuutto Tyttö näki sillalta kuinka mustaa Vesi oli alhaalla jossakin... Äiti kysyi: Miksi tuo runoja rustaa? Lapsi on kai päästänsä sekaisin... Tyttö itki hetken ja katsoi taakseen - Villinä soi huokaus kaupungin... Kuinka tämän tuntisi omaksi maakseen? Vesi oli mustaa kuin aikakin... Ja vesi oli mustaa - Äiti kulki mustissaan Ja pappikin sai kahvia juodakseen. Ja isä oli kännissä, Kuinkas muutenkaan. Joku kantoi kukkia eteiseen... Toiset lähtee kuuhun ja toiset Ruotsiin. Toisilla vain pienempi palkka on. Isä lähti aikoja sitten Ruotsiin - Äiti oli silloin jo onneton. Minä panin ikkunaan pahvisuojan, Että edes jossakin lämmin ois. Radiossa veisattiin: Kiitos Luojan, Sunnuntaina äitikin nukkui pois... refrain: Ja isä meni Ruotsiin, Äiti lensi taivaaseen Ja pappi sai taas kahvia juodakseen. Ja veli oli kännissä, Näin sen itkeneen. Lumi teki enkelin eteiseen... Veden eri olomuodot, vesielementti: paljon hienoja linkkejä Luettelo lunta tarkoittavista suomenkielen sanoista . Eteenpäin se on sekin, sanoi mummo kun lumessa kaatui, pdf  ja varalla täällä . Lumiosaamista, Kotus Leena Lumi: Artikkeli lumesta Lumella on monta olomuotoa Lumella on monta nimeä Säälinkkejä suuri määrä Sääsanat, aikaisempi juttuni Merkkipäivät ja tulevat säät, sanontoja Merkkipäivät ja tulevat säät KirjastoVirmassa Säät ja ilmat säätää, toinen artikkeli Vanhan kansan luonto- ja säätietoa emeritus-professorin sivuilla Talvi, wikipedia Talvi, pakkanen, lumi... Ex.-professorin luontosivut Mitä tarkoittaa: Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan! Pappanetti: Sananlaskuja säästä ja sääenteitä Eteenpäin, sanoi eskimo lumessa, P. Heikura Sää ja sään ennustaminen - Tunturisusi Kohva, ihku ja iljanne - lumi- ja pakkassanoja Millainen sää on tänään, huomenna ja ylihuomenna? Sääkäyriä, paikkakunnan voi valita Talvi , kuvia Googlen haulla Nummenpakan talvirunoja, Juhani Tikkanen Lumisanoja: Hauhto: tielle kerääntyväirtonainen lumi. Hiere: kauniilla säällä maisemaa koristava lumikerros. Ehkä tutumpi samaa tarkoittava sana on hanki. Hyy: sulapaikoille muodostuva vedensekainen massa. Ihvilumi: lumen pinnalle kerääntyvä huurrekerrostuma. Jääjyvä(sade): tasainen taivaalta sade, joka muodostuu kovista läpinäkyvistä tai -kuultavista jääkappaleista. Kaljama: liukas, lumesta paljastuneelle, jään päällystämälle maanpinnalle muodostunut kerros. Karstanne: lumen pinnalle erityisesti keväisin kerääntyvä, ihmisenkin painoa kestävä hanki. Kropo: karkeahko lumipeite. Polanne: polkeentunut lumi, joka on ehkä joillekin tuttu talvisista liikenne tiedotuksista. Ryöppy: kovassa myrskyssä tai pimeässä meuhkaava tuisku. Sevä: kantava lumikerros, jota pitkin matkaajankin on hyvä talvella kulkea. Siukale: taivaalta harvakseltaan tipahteleva lumi. Tuttujen hahtuvien ja hiutaleiden synonyymi. Souli: saamen kielestä lainattu sana, joka tarkoittaa vetistä lunta. Suppu: tulipalopakkasella hyisen veden tulviessa yli äyräidensä muun muassa virtaavan kosken pohjakiviin muodostuva kerros. Tuoksulumi: pakkasella matkaajan kasvoja piiskaava, tuulen lennättämä "pintalumi". Tykky: raskas lumipaakku, joka uhkaa katkoa painollaan puiden oksat. Viti: vanha ja omaperäinen nimi vasta sataneelle lumelle. Nykyään viti on tullut tutuksi pesuaine- ja hammastahnamainosten vitivalkoisesta. Kevyen pakkaslumen nimityksiä  suomen murteissa: auhtalumi – auhtolumi – hauhtalumi – hauhtolumi – haverinsiite – huotarinsiide  – huotarinterva – härmä – höhhölumi - höhkälumi – höhölumi – hömylumi – höntylumi – höppölumi – höppöslumi – hösselölumi – hössölumi – hösylumi – hösölumi – hötelölumi – hötterölumi – höttilumi – höttyrälumi – höttölumi – höttöslumi –  hötylumi  – hötölumi – höyhkälumi – höyhtyvälumi – höyhtälumi – höyhtölumi – höyrylumi – höyrälumi – höytelö – höyttyrälumi – höytylumi – höytyvälumi – höytäkkä – höytälumi – höytölumi –  iisakinsiite  – kiitele – kiituma – kiituva – kitilumi – kitkalumi – kitkutus – kitulumi – kiuranne – kylmänkide – kytylumi – kyvenlumi – nattura – nöhtälumi – nöyhtälumi – pakkasenhiutu – pakkasenkauna – pakkasenkiide – pakkasenkiitu – pakkasenkitu – pakkasenkiuhtu – pakkasenkiukku – pakkasenkiven – pakkasenkuura – pakkasenkyven  – pakkasenlumi – pakkasenruoka – pakkasensiemen – pakkasensilo – pakkasensydän – pakkasensyötti – pakkasensäen – pakkasenvihat  – pakkasenvihoitus – pakkasenviti – pakkasviti – sarvenkaapitus – sarvenkaapotin – sarvenkaape – sarvenkaappu – sarvenkaapu – sarvenkaaputus – sarvenkaavitsu – sarvenkaavitus – sarvenkoputus – sarvenkraappu – sarvenkraapute – sarvenkraaputus – sarvennuuha – sarvijauho – uppura – utu – utukka –  vikilumi  – vitilumi Lumisade murteissa: Lunta voi esimerkiksi  haituilla  (Urjala, Kangasala), hidellä  (Nurmo, Ilmajoki, Kurikka), hiukkoa  (esim. Nurmo, Kurikka, Jalasjärvi), hiukoa  (esim. Isojoki, Parkano, Hämeenkyrö), höytyillä  (esim. Orivesi, Hollola, Artjärvi, Kymi, Sysmä), kaunehtia  (esim. Haapavesi, Vihanti), kiituilla  (esim. Kuorevesi, Koskenpää, Kangasniemi, Sysmä, Jämsä, Luhanka, Petäjävesi, Karunki), kyvehtiä  (Kitee) tai tuijailla  (Anttola, Puumala, Juva, Virtasalmi; myös joissakin kannakselaismurteissa). Koululaisten tekstejä Säähän liittyviä sanontoja Maaliskuussa maata näyttää, huhtikuussa humahtaa (maaliskuussa ilmestyvät ensimmäiset varvut ja huhtikuussa hanget sulavat nopeasti). Pihlaja ei kanna kahta taakkaa (jos pihlajassa on paljon marjoja, niin tulee vähäluminen talvi). Mitä Mariaana on kaolla, sitä vappuna on vaolla (Marian päivänä on yhtä paljon lunta kuin vappuna perunamaan vaoissa). Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat (jos Liisan päivänä on liukasta niin myös Kaisan päivänä). Minkä helmi helpottaa sen maalis maksattaa (jos helmikuussa tulee leutoja kelejä niin maaliskuussa tulee kovia pakkasia). Kun kuulet kurjen äänen, älä mene lammen jäälle. (jää on silloin niin heikkoa ettei kestä kävellä). Jos tammi on tasainen, niin helmi heilahtaa tai maalis maksaa (jos tammikuussa ei ole suuria pakkasia niin ne ovat joko helmi- tai maaliskuussa). Jos tammikuussa on oravan kierä, on maaliskuussa oriin kierä (jos hanki tammikuussa kantaa oravaa niin se maaliskuussa kantaaoriin). Simo siltoja tekee, Martti aisoilla ajelee (Simon päivä tuo jääkelit ja Martin päivänä jään pitäisi kantaa). Iltarusko hyvä rusko, aamurusko päivän pasko (jos on iltarusko niin seuraava päivä on kaunis, ja jos on aamurusko niin tulee huono sää). Jos talitintit tulevat ikkunalaudalle kurkistelemaan niin tulee pakkassää. Jos nurkat paukkuu niin sää lauhtuu. Lehmät tietää milloin tulee ukkonen. Jos on talvella poutia, niin ensi kesänä heinänteon aikaan on myös poutaa. Jos helluntaina ennen päivänpaluuta ruskottaa aamusella, niin siitä seuraa huonot ilmat. Sateeks`päivä sierii (haloilmiö auringon ympärillä). Pouviks`  kuu kehii (kuussa kehä ympärillä, tulossa poutaa). Iän ilimat ilikeimmät (jos tuulee idästä, niin sitä jatkuu pitkään ja on yleensä huonoja kelejä). Lännen tuulet lämpimät. Pohjosesta polosen tuulet (tulossa huonoa elämää kun tuulee pohjoisesta). Etelästä elämän tuulet (kun etelästä tuulee tulee, tulee parempaa elämää). Kuikka kun hihkaisee ensimmäisen kerran, niin kolmen päivän päästä se hihkaisee selällä (eli järvi on sula). Jää on kaislassa; eli kun laine ensi kerran jäätyy helaksi kaislan runkoon, yhdeksän viikon päästä järvi on jäässä. Teerin kukerrus talvella ensikerran, niin yhdeksän viikon päästä se kukertaa sulassa maassa. Käk`  kukkuu yhdeksän päivän päästä Vapun päivästä, vaikka hongan koppelossa. Heikin päivänä katkee talven selkä (talvi on puolivälissä). Jos pääskyt lentävät matalalla, tulee sade. Jos aamulla on kostea nurmikko, tulee kaunis sää. Jos sade ei kello kahteentoista mennessä lakkaa, niin se ei taukoa koko loppupäivänä. Jos kuun ympärillä on kehrä, tulee huono sää (lumisade) Kun metsä mustenee, tulee huono sää. Jos taivaalla näkyy reen jalasten muotoisia pilviä, tulee kaunis sää. Sää on kuin koiranilmaa(huonoa). Kun taivaalla näkyy reenjalakset/tuulenkynnet, niin sataa noin kuuden tunnin päästä. Kun kissa syö heinää, se tietää sadetta. Tyyntä myrskyn edellä. Jos on usva uunna vuonna, niin on halla heinäkuussa. Poudaksi kuu kehii. Jos ei maalis maata näytä, ei huhti humauta, eikä touko tomauta. Jos ei pauku Paavalina, ei tule kunnon kesää. Uusi lumi on vanhan surma. Eteenpäin se on sekin, sanoi mummo kun lumessa kaatui! Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Matista korsi lunta karttaa (auringon lämpö riittää sulattamaan lumen korren ympäriltä) Kevättä kynttelistä (kevät alkaa kynttilän päivästä) Mitä Mariana katolla, sitä vappuna malolla (malo=vaon pohja). Jos laskiaisena on poutasää, niin kesällä tulee marjoja. On yötä yökötellä Annan päivän aikaan. Hermannilta heinään. Martin myrät. Kun on helle helluntaina, niin on pakkanen Paavalina. Sade juhannuksena ennustaa märkää loppukesää. Kirkas ja lämmin Jaakko tiesi kylmää joulua. Varis huutaa iltasella huomiseksi hyvää säätä. Varis raakkuu aamusella päiväksi pahaa säätä. Sateinen Pertun päivä tiesi yhdeksän viikon sateita. Jos ei ole mikkelin riitteitä, ei ole pyhäinmiesten suvea. Jos syyskuussa lehmän lanta jäätyy, niin se on marraskuussa sulana. Antin pakkaset tietävät suojasäätä jouluksi. Millaista säätä Niilon päivänä, sellaista koko joulukuun ajan. Tapanina päivä kukonaskelen pitempi. Loppiaisena on satanut puolet talven lumesta. Jos on usva uunna vuonna, niin on halla heinäkuussa. Mitä pitempi Matin parta räystäässä riippuu, sitä pitemmäksi kevät venyi. Jäähän ja lumeen liittyviä sanoja Lumi:  tuisku, pyry, räntä, loska, nuoska,kuura, sohjo, sokerilumi (suurikiteinen lumi), rae (kokkareeksi jäätynyt lumipisara), kuura/härmä/huurre (jäätynyt vesihöyry), hauhto (tielle kertynyttä lunta), kaljama ( liukaslumi/jääkerros), karstanne/ sevä (kantavahanki), polanne (polkeentunut lumi), tuoksulumi (tuulen lennättämä lumi),vitilumen synonyymejä: hiere, höyty, nattura, sarvijauho, kropo, ryöppy, hyhmä, ypyli, iljanne, höttö, kitkalumi, pakkasensiemen, siukale ja puuterilumi hankikantamoinen (hanki kantaa), nietos (lumikinos), tykkylumi (puihin kasaantunut lumi), kerste (hankikeli), lumitierat (hevosten jalkoihin kertyvät lumipaakut), pälvi (sula kohta lumessa), narske (jalkojen alla narskuva kova lumi), suoja (kuivaa lunta), lumisokea, timantteja hangella, hankeinen (hanki kantaa ihmisen kävellä) Jää:  hyhmä, rae, kaljama, jäähelmi (jääpisara puussa), uuveavanto (lähteen tai kiven yläpuolelle keväällä muodostuvaavanto), kirsi (routa), rouste (maan pinnassa oleva epätasainen jää), uhku (jäälle nousseen veden ja lumenhyhmäkerros), jääpolte (keväällä pelloille kertyvä jää), lumihome (sienitauti), rösöinen jää, uveavanto, paannejää, pillijää (hauras kevätjää), roustikko (sohjosta uudelleen jäätynyt jää), iljanne (liukas keli), kalijamikko (liukas, jäätynyt tie) Sää:  poutasää (kaunis, selkeä ilma), hellesää (yli 20 astetta lämmintä), vihma (kovatuuli), aamukahea /-kaho (kevättalvinen aamun pakkaskeli), tulipalopakkanen (erittäin kova pakkanen), holotna (kylmä sää), kalsea (viileän kylmä), akkainkeli (huono sää), ukonilma, ilma kuin linnunmaitoa (kaunis sää), vihurituuli (melko lempeä tuuli), rämpsyää (tuulinen räntäsade), tihnuttaa sataa lumen tapaista vettä, onpas pykäliä (tuulee kovaa), leesaa aika lailla (kova pakkanen), hiivaili lunta (sataa vain muutamia hiutaleita), lolleroittee (lunta sataa suurina hiutaleina), tormi (myrsky) SANANLASKUJA SÄÄSTÄ JA SÄÄENTEITÄ Aatto joulusta paras, iltapuoli laskiaisesta. Antti aisalla ajaa. Antti joulun aloittaa, Tuomas tupaan taluttaa. Ei kaakko kauan tuule. Ei kesällä talvea ajatella. Ei kesää ole kahdesti vuodessa. Ei lumet jäitä jätä. Ei lumetta lämpene. Ei ole kesä ennen sirkkain siritystä. Ei ole vuosi vuodelle veli. Ei sää sääreen tartu. Ei talvi jää taivaaseen. Ei talvi mene pakkasitta. Ei talvi tavoittaan mene. Ei tähkätöntä juhannusta eikä jyvätöntä Jaakkoa. Ellei tuule keväällä, maa ei sula; ellei tuule syksyllä, jyvät eivät kehity. Ennen kurki kuolee, kuin suo sulaksi pääsee. Ensi vuonna jokainen talonpoika rikastuu. Hermannista heinään. Hillavuosi hallavuosi. Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois viepi. Idän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat. Iltapihti Matilta, aamupihti Maarialta. Jaakko viskaa kylmän kiven järveen. Joelista jo juosten heinälle. Joka ei joudu jouluna, se ei pääse pääsiäisenä, ei lappase helluntaina, eikä juokse juhannuksena. Joka kesän kuokkii, sitä Jumala talvella ruokkii. Joka päivää ennen kylvää, se viikkoa ennen leikkaa. Jokainen jouluksensa, köyhäkin köyriksensä. Jos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaan humauta. Jos ei talvi tule lokakuussa, niin ei se tule marraskuussakaan. Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän. Jos juhannusaattona tuulee, ei tule puolukoita sinä vuonna. Jos Jyrin yönä kylmää, kylmää neljäkymmentä yötä sulaan maahan. Jos Jälki-Maariana sataa, niin sataa koko syksyn. Jos kesää on kekriin, on syksyä jouluun. Jos kissa piehtaroepi, niin sae tulloo. Jos Mikkelinä on lehdet lähteneet puista, niin seuraavana keväänä Yrjön päivänä on kesä. Jos on Heikkinä suojaa, silloin tulee hyvä viljavuosi ja poutainen kesä. Jos on lauhaa uunnavuonna ja tammikuussa, silloin helmi heilahtaa. Jos on pirttipääsiäinen, niin on paita helluntaina. Jos on Urpona paita päällä, niin kesällä on turkki päällä. Jos on Urpona turkki päällä, niin kesällä on paita päällä. Jos on usva uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa. Jos syystuuli pyörii myötäpäivään ja äljähtää pohjoiseen, silloin tulee talvi äkkiä. Jos tuuli käy juhannusyönä, saadaan sinä suvena vähän mansikoita. Jos tyynellä lumi pöllähtelee puiden oksilta, niin silloin nousee hirmuinen tuisku. Jos Vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä. Joulu on juhlista jaloin ja pääsiäinen pyhistä paras. Joulu tulee, juosta pittää, ennättää sitä kävellä köyrinäkin. Jouluna jos on kesä, niin pääsiäisenä on talvi. Jouluna on kolmasosa talven lumesta satanut. Jouluyön tähtitaivas tiesi hyvää sieni- ja marjavuotta. Juhannukseen asti päivä pitää isäntäin puolta, mutta juhannuksesta alkaen se pitää renkien puolta. Juoksemalla juhannusyönä alasti kolmasti ruishalmeen ympäri, näkee pirun. Jyrkinä jyräys kuuluu kalamiehen kattilasta. Järvellä oli kahenlaista tuulta. Toinen nosti hamehia ja toinen löi lunta vittuun. Keseä köyriin, syksyä jouluun, joulusta talvi taksahtaa. Kesällä ei kerkiä, eikä talvella tarkene. Keväinen sade ei ole vettä, se on mettä. Kevät jäähdyttää mäenrinteet, syksy jäähdyttää notkot. Kevätpäivä vastaa yhdeksää syyspäivää. Kevätpäivä vuoden syöttää. Kevätsade kasvattaa, syyssade kadottaa. Kevätsää ajaa kahdellatoista kyydillä =monta lajia ilmaa. Kevätsää vaihtelee kuin äitipuolen kasvot. Keväällä kaikki sudet ovat laihoja. Keväällä kelta kaunis, syksyllä matara kaunis. Keväällä värit loistavimmillaan, kaikkialla kukkain tuoksua. Kirkas pääsiäisaamu on poutakesän enne, mutta jos aurinko nousee pilven läpi, niin tulee sekava vuosi. Kova lumentulo, riisi, öljy jne kallistuu. Kuhilas pellolle, päre pihtiin. Kuiva kevät ei estä sadonkorjuuta, kuiva syksy on sadon tuho. Kuka tyynellä makkoa, se tuulella soutaa. Kun aamulla karjan kynteen sataa, niin sade lakkaa puoliltapäivin. Kun ei kylmä kynttelinä, eikä palele Paavalina, niin on halla heinäkuussa, takatalvi keskellä kesää. Kun ei pidä Liisa liukkaita eikä Kaisa kaljamia, niin ei ole hyvä laipävuosi tulevana vuonna. Kun heinäsirkka sirisee, tulee pouta. Kun hämähäkit sateella kutovat ja työskentelevät vilkkaasti, tulee kohta pouta. Kun juhannuskokosta napa kaatuu, viedään sinä vuonna talosta tytär. Kun koivu siementää, niin seitsemän viikon päästä sataa lunta. Kun koivu siementää, niin yhdeksän viikon päästä sataa lunta. Kun linnunrata on kirkas, tulee kylmä, kun se on himmeä ja siinä on himmeitä kohtia, tulee suoja tai lumisadetta. Kun metsä mustenee, tulee suoja. Kun oisi aina kesä, ja kesällä pyhä ja lämmin. Kun ojakonnat kurnuttaa, silloin tuleepi sade. Kun pakkanen paukkuu, niin se pian kuolee. Kun revontulet leiskuvat metsänrajassa, tulee pakkanen. Kun revontulet palaa korkealla taivaalla, tulee tuisku. Kun syksyllä sulaan maahan lumen sataa, mutta maakivet ovat sulana, se lumi sulaa vielä pois. Kun tuomi kukkii, niin lahna kutee. Kun turkki päällä toukoa tehdään, niin paitasilla leikataan. Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Kyllä sen kesä kuivaa minkä kesä kastaa. Kylmät talven lämpimätkin, lämpimät suven vilutkin. Kynttelinä kynnet syötiin, laskiaisena sorkat, juhannusaattona velli. Laurilta laumaan, Perttulilta pois. Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat. Liisan liukkaat tiesi hyvää leipävuotta. Lumentulo Sipin päivänä on sen merkki, että talven lumesta on satanut vasta puolet. Länsi taivaan luutii. Martti maita vahvistaa. Mikkeli riihen lukitsee. Mikkelinä akat pirttiin ja nauriit kuoppaan. Mikkelinä pässi syödään. Mikä pisti Pertun päähän, teki mustikan mustaksi, teki yön pimeäksi, toipa pellolle kokkosen, toipa tulta tupahan. Mikäli kesiä, sikäli talvia. Minkä verran on talvipäivänä (14.10) lehtiä puussa, sen verran on suvipäivänä (14.4) lunta maassa. Minkälainen ilma on syyskuun ensimmäisenä päivänä, niin semmonen ilma on koko syyskuun. Minkälaista ilmaa on Klemetin päivänä (23.11), sellaista on Matin päivään asti. Minkälaista säätä Mikkelinä, sellaista säätä on kekriin. Missä puimista, siellä syömistä. Mitä on Maariana malolla, sitä on Vappuna vaolla. Musta pilvi murjottaa, harmaa pilvi sataa. Musta pilvi peljättävi, savenkarvainen satavi. Mustasta ukkonen kuuluu, savenkarvanen satavi. Nikolaus nivoo kiinni. Ompas kuin myrskynmerkki allakan reunassa. Oraasta se touko tunnetaan. Pakkanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta. Paljon lunta tanhualla, laarit täynnä viljaa. Perttulilta pihti nosta, Maarialta maahan laske. Pihlaja ei kahta taakkaa kanna. Poutaa pilvi pohjoisella, jäätä jänkä luotehella. Päivä pitenee, lankasäie lyhenee =talvipäivän seisauksen jälkeen. Pärttylin päivä on vanhastaan ensimmäinen syksypäivä. Pääskyjen päivien viipyminen Pärttylin jälkeen kertoo, kuinka monta viikkoa keyrin jälkeen on talveen. Ruis kasvaa, kun isännät on kekrinä humalassa. Samulin päivän jälkeisestä myrskystä on yhdeksän viikkoa talven tuloon. Sataa kuin Esterin perseestä. Sateen edellä kuikka huutaa. Se mies ei heiniä tie, joka pilviä kahtoo. Silloin on kaurankylvön aika, kun lehti on hiirenkorvalla. Simo siltoja rakentaa. Sipin päivän tuisku tiesi hyvää tuulta kaskenpolttoon. Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta. Suojan sumu iltasella. Suojasää Sipin päivänä tietää hyvää ja aikaista kevättä, sekä hyvää munavuotta. Syksyinen vasikka ja keväinen sianporsas =parhaita. Syksyinen yö yhdeksänä. Syksyistä maitorieskaa syödään oraisella, ei lusikalla. Syksyllä hiirikin rikkaimmillaan. Syksyllä kananpojat luetaan. Syksyllä yltä kyllä, keväällä kellä kulla. Syksystä nauris syötävä, nainen nuorra neuvottava. Syysrusko kesän jatko, kevätrusko talven jatko. Talonpoika on vuoden poika. Talvea myöten kesä. Talvenselkä taittuu Heikin päivänä. Talvi sanoo: Jollen tule ... tulen .... Tammikuun tasaset ilmat maaliskuussa maksetaan. Tuiskuinen talvi tietää sateista kesää. Tulis kesä ja kärpäsiä, niin sais köyhäkin ystäviä. Tuuloo, kuin Jäppisen naimavuonna. Urpona kylvetään uudella vastalla. Uusi lumi on vanhan lumen surma. Vanha kansa ennusti säätä tulkitsemalla luonnon merkkejä ja talletti ne sitten sananlaskujen muotoon. Vilu viljan kasvattaa, lämpöinen terän tekee. Vuoden loppu toisen alku. Vuosi lainaa ruuan toiselta vuodelta. Vuosi viljan antaa, ei pelto. Vuotta myöten ruoka. SÄÄENTEITÄ Luonnon ilmiöista valtavin oli ukkonen. Se sai aikansa siitä, kun Rumahenki ja Ukkonen tappelivat. Rumahenki yritti mennä piiloon savupiippuihin ja onttoihin honkiin. Silloin Ukkonen sinkautti tulinuolensa niihin ja sinkautti puut säpäleiksi. Kukaan ei saanut ukkosta kostamatta pilkata. Kun ukkonen nousi, silloin kipaistiin heinäpellolta pirttiin, suljettiin savupellit ja ikkunat. Istuttiin hiljaa nurkassa ja kiellettiin lapsia meluamasta. Ukkosta seurasi aina sade. Satenkaari imi järvestä vettä, jotta voipi kohta höksäyttää maassakulkijan niskaan. Sateen edellä kuikka huuteli järvenselällä ja palokärki ruikuteli “mamman piikaa”. Säiden kylmeneminen tuntui nilkkasärkynä, käsivarsien pakotuksena ja niskakipuna. Säiden ennustaminen perustui puolivuotiskiertoon, millainen talvi -sellainen kesä. Tuulispää, eli pirunpuuska pyörähteli milloin myötä-, milloin vastapäivään. Kun se kiersi vastapäivään, kiersi se lämpimiksi säiksi. Kun seisioi tyynen järven rannalla ja vesi losahteli rantakivissä, silloin rannat kääntyivät ja rupesi tuulemaan. Pitkät vaahtojonot järvenselällä tiesivät pitkäaikaisia tuulia. Mustikan värinen iltarusko oli varma huonon sään ennusmerkki. Pitkäaikainen sade lakkasi, kun pilvet rupesivat repeilemään tuulen alapuolelta. Kun väsytti, säät muuttuivat raskaiksi. Talvirunot vievät talvisiin tunnelmiin. Pirjo Levon  kauniit talvirunot, aiheena esimerkiksi Lumihiutale Talvirunot, aiheena esimerkiksi Lumiukko, sivustolla  AarreRunot   Runoilija Katja Tanskasen  blogissa  talviruno Jääkukkia Nuorten ja lasten kirjoittamat hauskat talvirunot blogissa Tarinanurkka   Talvitekstarit sivustolla  Tekstarit.net Talvisia ääniä Lumisanat Inuiiteilla ja saamelaisilla sanotaan olevan enemmän lunta tarkoittavia sanoja kuin muilla kansoilla, mutta löytyy niitä vivahteita suomenkielestäkin. Päätin selvittää itse käyttämäni lumeen liittyvät sanat. Istahdin aamuhämärässä sorvin ääreen ja annoin katseen harhailla lasin takana lumisessa puutarhassa. Kirjoitin ensin allekkain sanat, joita olen mielestäni käyttänyt tai ainakin ajatellut elämäni aikana. Kaikkia en varmaan saanut palautettua mieleeni, mutta yllätyin positiivisesti luettelon pituudesta. Sanastooni tuli reilut puolensataa sanaa, joista osa tarkoittaa samaa tai lähes samaa. Seuraavassa luettelossa olevat sanojen selitykset ovat omia käsityksiäni sanojen merkityksistä. Määritelmäni saattavat poiketa yleisesti hyväksytyistä ja esimerkiksi netissä olevan synonyymisanaston selityksistä. Toisaalta sanastoissakin on virheitä. Esimerkiksi kuura ja huurre eivät ole synonyymejä, vaikka netin  synonyymisanakirja  niin väittääkin. Tykky ja tykkylumi ovat myös yleisesti hieman väärinkäytettyjä termejä. Uutisissa on viime päivinä kerrottu puihin kertyneen tykkylumen aiheuttavan ongelmia sähkönjakelulle. Kyseessä ei ole varsinainen tykkylumi, joka on etenkin tuntureilla puihin kertyvää kovaksi pakkautunutta lunta ja huurretta. Puut taipuivat sähkölangoille silkan oksille sataneen tavallisen (kostean) lumen painosta. Lumimöykyistä vois kai puhua. hangenkeli , hankikeli = hiihtäjää ja jopa kävelijää hyvin kantava hanki hangenkierä = kantava keväthanki hanki = maata peittävä paksuhko lumikerros hankiainen = kantava hanki hiutale = maata kohti leijaileva kookas lumikidesikermä huurre = jääkiteiden muodostama tiheä peite jollakin pinnalla hyyde, hyy = jään ja lumen sekoitus, joka voi estää veden virtausta joessa hyyhmä, hyhmä = lumen ja veden sekoitus, josta erkanee vettä palloksi puristettaessa härmä = kts. kuura höttö = syvälle upottava, usein läpimärkä huokoinen lumikerros höy(h)tyvä = kookas ja kevyt lumihiutale iljanne  = tiellä oleva erittäin liukas jää, jonka päällä on vettä jalkarätti ,   jalkorätti = kookas räntähiutale jauho = jalkojen alla vaikeakulkuiseksi jauhautunut kuiva lumi kaljama  = iljanne kantohanki = kantava hanki kierä = kantava keväthanki kinos = tuulen muovaama lumikasauma kohva = huokoinen ja heikosti kantava huokoinen jää, joka on muodostunut lumesta ja jäälle nousseesta vedestä kuori = ohut, ihmistä kantamaton kovettunut kerros hangen pinnalla kuura = härmistymällä syntynyt huokoinen lumikidekerros lentokeli  = erittäin luistava hiihtokeli liippa, lippa = esimerkiksi räystäälle muodostunut lumikieleke loska = lumen ja jään seos lumi = veden kiinteä olomuoto, joka koostuu erillisistä kiteistä lumikide = lumen pienin näkyvä osanen lumikuuro = lyhyehkö paikallinen lumisade makkara  = paksu lumikerros ohuella oksalla tai langalla muusi, muussi = sitkeä tarttuva lumi myräkkä = kova ajokeliä haittaava lumipyry möykky = esimerkiksi puun oksalle kasautunut paksu lumikerros nietos  = kinos nuoska = kostea lumi, josta syntyy helposti lumipalloja paakku  = koossa pysyvä kovahko lumimöykky paaru = tuulen kuljettama lumijuova pakkaslumi = hienokiteinen maassa oleva lumi polanne = kovaksi polkeutunut lumikerros kulkureitillä purku = näkemistä estävä taaja lumisade puuro = yleensä hieman kostea takertuva lumi puuteri, pulveri = pehmeä paksu pakkaslumikerros pyry = (kova) lumisade (puuskittaisella) tuulella pöperö, pöpperö = jalkineisiin ja vaatteisiin tarttuva lumi rae (sade, -kuuro)  = jää- tai lumi"palloista" muodostuva sade ryyni = pienistä ryynimäisistä pallukoista muodostuva lumi räntä = lumen ja veden välimuoto nollakelin tuntumassa rönttö = kova kasteleva räntäsade sevä  = kantava hanki (eräkirjoista oppimani sana) sihu = erittäin pienikiteisenä satava lumi sohjo = hyyhmä sose = hyyhmä suoja(keli) = ilman lämpenemisestä johtuva keli, jolloin lumesta tulee kosteaa suvikeli, susikeli = suoja talventäkki , talvenvälly = yhtenäinen lumipeite maisemassa tiera = hevosen kaviosta lentävä lumipaakku tuisku, tuiska = lumisade ja lunta juoksuttava kovan tuuli tuulipallo = tuulen pyörittämä lumipallo, joka kasvaa edetessään tykkilumi = lumitykillä tehty keinolumi tykky = puiden oksille ja rakenteisiin kertyvä huurre ja kova lumi umpihanki  = paksu ja upottava vaikeakulkuinen lumikerros umpinen = umpihanki uppokeli = upottava paksu lumihanki vesiräntä  = erittäin märkä räntä, joka sulaa heti pinnalle osuessaan viime talven lumi = turhaan esille otettu vanha asia viti = pienikiteinen pakkaslumi, jossa suksi ei luista Joidenkin sanojen kohdalla on vaikea sanoa, kuuluvatko ne lumi- vai jääsanojen ryhmään. Luetteloa tutkiessani hämmästyin sitä, että yleistermille lumi ei sanastossani ole täydellistä vastinetta. Keksin sille siksi "tieteellisen määritelmän". Tuulipalloista tulee mieleen liiallisesta kalastusinnosta johtuva kuvaustilanteen tuhlaaminen. Olimme nelisen vuotta sitten menossa eräälle kalapaikalle, kun huomasimme tien varren pellolla satoja tuulen pyörittämiä palloja, joista osa oli lähes jalkapallon kokoisia. Luulimme, että voimme kuvata pallot paluumatkalla paremmassa valossa emmekä viitsineet pysähtyä. Pettymys oli hirmuinen, kun kevätaurinko olikin sulattanut pallot päivän mittaan lähes olemattomiin. Lisää lumisanoja Omien sanojen kirjaamisen jälkeen haeskelin netistä muiden kirjoittamia lumisanastoja ja löysin runsaasti ilmaisuja, joista osa oli minulle ihka outoja. Kaikille sanoille en ole löytänyt vielä kunnon selityksiä. ajolumi = kuiva tuulen kuljettama lumi akanpallo = iso lumihiutale hauhto = tielle kerääntyvä irtolumi hiere = kauniilla säällä maisemaa koristava lumikerros holske = sohjokeli houle = sohjokeli? huove = keväisen lämmön sulattama lumen pinta hölse = lämmöstä ja sateesta sulanut sohjo höttyrä = kuiva pakkaslumi höykkälumi = kovalla pakkasella vasta satanut hienojakoinen lumi ihvilumi = lumen pinnalle kertynyt huurrekerros jääjyvä(sade) = tasainen jääkiteistä muodostunut sade karstanne = ihmistä kantava hanki kropo = karkea lumipeite ryöppy = kova lumituisku (pimeässä) siukale = harvakseltaan leijaileva lumi jääde = pikkupakkasella pinnalle satanut lumi, joka tarttuu suksenpohjaan kerihanki = kantava hanki? korppu = kova hangen kuori? kova hanki = kantava hanki lavanne = kuorettuneen hangen läpi uponnut suksi luistaa vesiliu'ussa mätälumi = nuoska lumi nattura = kuiva pakkaslumi pakkasenhiven = heikko pakkaslumen sade pakkaskitku = hangen pinnalle satanut pakkaslumi pohjakuura = ajouralle muodostuva polanne? pöhry = sakea lumipyry, myräkkä räpä = vetinen räntä? räpäskä = vetinen räntä rääpäkkä = vetinen räntä? siide = jäätävän sateen jälkeen muodostunut jääkerros siite = siide siljo = siite? sipsu = vitilumen takkala sonka = lumi, jonka korkean tai aukean paikan tuuli on painanut tiiviiksi souli = vetistä lunta tarkoittava saamen kielestä saatu sana tuoksulumi = pakkasella matkaajan kasvoja piiskaava lumi söltsy = loska takkala = lauhalla ilmalla sukseen tarttuva lumi utukka = kovalla pakkasella vasta satanut hienojakoinen lumi vesilipu = keväällä läpivettynyt suurikiteinen lumi, joka ei tartu sukseen vieno hanki= hanki lauhan ilman jälkeen vititakkala = auringon lämmittämä vitilumi, joka tarttuu sukseen. Suosikkini näistä on runollisen kaunis  sonka . Kyllä on sonkajärveläisillä kerrassaan hieno paikannimi! Uusi lumisana Suomen kielessä ja murteissa on siis lumisanoja yllin kyllin ja (lähes) joka tarpeeseen. Yhtä uutta sanaa haluaisin kuitenkin vielä ehdottaa: impihanki  = puhdas vastasatanut lumipeite, jossa ei ole jälkiä eikä edes puista karisseita roskia. Auringon kimallus koskemattomalla hangella tuo aina mieleeni lapsuuden yksinäiset mutta onnelliset hiihtoretket kotini lähimetsissä. Noihin hiitoretkiin tarvittiin Yrjö-enon veistämät leveät puusukset, hautatervaa, kyntteliä, nahkaiset nävystimimet, suurilumppaiset ronttinkisauvat, huopatöppöset, karvahattu, villalapaset, raappahousut, villahousut, laamapaita, villapaita, sarkaiset päällysvaatteet sekä reipasta talvimieltä. Maatilan emäntä kirjoittaa maaliskuun lumesta Lumi Kaikilta peltikatoilta on rojahtanut lumi maahan Tuuli on puhdistanut lumet pois puista Ei ole kuuraakaan Pihassa on lumivuori Sohjo on jäätynyt rosoiseksi Potkukelkka menee rapisten Paalin päässä on lumihattu Kannon päässä nökö Aurinko pilvessä Ei ole varjoja Tyven Ei liiku oksat, ei huoju rungot Tiaisella on soidin Tiilikaton räystäällä jääpuikot rivissä Jokaisen päästä tippuu vettä Kaikki paikat täynnä lunta Tuisku, lumen pyöritys Lunta lentää liiteriin Lantalan kasa on kuin kokonaan lunta Lunta on sonnin niskassa Vintillä pitkä rivi pieniä lumikasoja Katoilla lunta Joku lumikasoista on auto Lunta Valmetin hytin päällä Liukkaat rehupaalit pyörii kärryssä Valmetin ketjut raapii lumen pois jään päältä Tuulikaadot puut hautautuvat näkymättömiin Lumiaura täyttää postilaatikon lumella Ja vetää leveän lumiviivan suulin lautaseinään Ikkunasta näkyy vain valkoista Vesipisaroita ikkunassa Aurinko, pakkanen Kuiva ei jäädy Lakanat riippuu jäykkinä vintin narulla Jääpatukka seisoo vesitorven ja jäisen hangen välillä Jää muodostaa vekatun tornin Aaltoilevan peilin Hanki kantaa Paalien ympärille on kertynyt kinos Ketun jäljet menee jäälle Virtapaikassa on uutta tummaa jäätä Jään reunan koristeena kuurakasoja Valkoiset helmet kauniissa rivissä Ne hohtavat auringonpaisteessa Koskikara istuu kivellä Sukeltaa Laskuaukosta lirisee vettä Lumen sanakirja Talon-pojan sää- eli  ilma kirja Luonto & kulttuuri: Kuurankukkia ja kerihankia Suomen kielessä on paljon talveen ja lumeen liittyviä sanoja. Ne kuvailevat vivahteikkaasti kylmää vuodenaikaamme; lunta, jäätä tai säätä. Osa sanoista esiintyy vain murteissa, mutta on silti saattanut säilyä esimerkiksi vanhoissa paikannimissä. Erilaisia sateita lankeaa maahan myös talvella.  Räntä, loska, sohjo  ja  suhju  ovat deskriptiivisiä eli kuvailevia sanoja. Ne jäljittelevät märän sateen ääntä ja ovat siten luonteeltaan myös onomatopoeettisia. Onneksi saamme sadetta myös kiinteämmässä muodossa.  Pyry, pöry, myry, myrä, myräkkä  ja  tuisku  kuvaavat hyvin kovatuulista sakeaa lumipyryä.  Tuisku -sana on ilmeisesti johdos  tuiskia -verbistä. Lumi voi sataa maahan myös hyvin runollisesti, kun lumihiutaleet hienot maahan lankeavat... Lumen ja jään muodostamia röykkiöitä ja kinoksia on myös kutsuttu monilla eri sanoilla.  Kalla  on jääröykkiö karien rannassa sekä jäätikkö.  Kulve  ja  nietos  taas ovat tarkoittaneet tuiskun muodostamia lumivalleja. Suojakelin muuttuessa pakkaseksi lumen pinta kovettuu. Kerihanget, kersteet, kantohanki  ja  riivanne  ilmaisevat hangen kantavuutta. Riivanne on ohut lasimainen ja karkea jääkerros hangen päällä. Se kantaa hiihtäjän mutta upottaa kävelijän, ja jääkerroksen terävä reuna voi viiltää jalkoja. Riivanne on johdettu  riittää -verbistä, joka on alkuperäisestä  saattaa riitteeseen  -merkityksestä kehittynyt abstraktimpaan suuntaan. Kohva, kirsi, riite, riitta  ja  riitto  tarkoittavat ohutta, onttoa jääkuorta. Kuuraksi taas kutsutaan yleensä ikkunassa olevia jäähileitä. Kuura-sanan synonyymeja ovat esimerkiksi  huurre, hyy, hyhmä  ja  härmä . Itämurteissa käytetään myös  huude -muotoa. Se on johdos verbistä  huutaa , jota on aiemmin käytetty merkityksissä jäähdyttää, huokua kylmää tai kuumaa. Myös  halla -sanaa on käytetty kuvaamaan ikkunan jäähileitä, mutta se on voinut tarkoittaa myös kipua, surua ja mielipahaa. Vaikka kielemme talvisanaston kirjo on monipuolinen, se ei vedä vertoja eskimoiden inutsutikielelle, jossa pelkästään lunta kuvaavia sanoja on jo kymmeniä. Pakkaslumi   tai  puuteri/pulveri  on jauhemaista lunta, joka tuulella ja myrskyllä pöllyää ilmassa.  Ajolumi  on tuulen kuljettamaa lunta. Viti,  nattura, utukka ja höykkälumi  ovat vastasatanutta kevyttä pakkaslunta. Riite ,  riitta ,  riitto  : pian maahan sadettuaan jäätynyt räntä, ohut jääkuori lumen pinnalla. Riitettä voi olla myös vaikkapa lammikon tai lätäkön pinnalla. Silloin pinta ei ole vielä kokonaan jäätynyt, vaan on vasta hieman  riitteessä . Hanki  on maahan satanut paksu lumipeite.  Kinos   on pitkänomainen, tuulen muodostama lumikasauma. Pyryn ja tuiskun muodostamaa kinosta sanotaan  nietokseksi . Umpihangessa kuljetaan upottavassa hangessa, jossa ei ole jälkiä.  Hankiainen  sitä vastoin on kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta. Sitä nimitetään myös  hankikannoksi. Tykky/tykkylumi  on puun oksille kasautunut paksu lumikerros, joka katkoo painavuudessaan oksia. Eri asia on  tykkilumi,  joka on koneella tehtyä keinotekoista lunta. Routa  eli  kirsi  tarkoittaa jäätynyttä maata. Maan pinnalle syntyvää pintaroutaa sanotaan  rousteeksi , ja kapillaarisuuden takia sillä on neulamainen rakenne. Näistä kaikista voi seurata kasvien hengittämistä vaikeuttava jääpolte. Kohva  on jään ja lumen seos erityisesti kevätjään päällä. Myös esimerkiksi pilkillä ollessa täytyy joskus välillä kauhoa reiästä kohvajäätä. Puhutaan myös  jäähyhmästä . Hileet  ovat järven jään tai lumikentän pintaa pitkin tuulen kuljettamia pieniä kiteitä tai kiteen paloja. Myös esim. vesiämpärin pintaan jäätynyt hyvin ohut jääkerros voi olla rikkoutunut hileiksi. Uhku  on jäälle nousseen veden ja lumen hyhmäkerros. Iljanne  tai  kaljama  syntyy, kun alijäähtynyt vesi maahan osuessaan jäätyy liukkaaksi kerrokseksi. Vanhan kansan sanonnassa: ”Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat”.  Polanne  on ajoneuvon pyörien tai jalasten alla tien pintaan kovettunut lumi. Ahtojää  syntyy merelle tai järvelle, kun rikkoutunut jää muodostaa jäälauttoja ja lautat pakkautuvat röykkiöiksi.

Avainsanat: ympäri wikipedia väri värinen vuosi snö snow lumi varis vappu vanha valkoinen valita vaikea vaate velli veli öljy ääni vesi varsinainen varma vilja vihma viedä vetää volvo voi virtaus virheitä vintti villapaita uutinen uusi usva ukkonen tupa työ tyvi tytär tyttö tuuli tuomas äiti yötä ystävä yrjö tuoksu tuntua tuli tuleva tuisku tuho touko torni toiselta synonyymi timantti tuulispää tuulia tuttu turkki syksy tikkanen tietää tiera tie terävä terä sää syötävä syöttää syödä syö syyskuu syntyä taivas säilyä teksti tavallisen tartu tarkoittaa samulin sato saamelainen räntä ruotsi ruoka tapani tammikuu tammi talvi runo runoilija roska riitta sade susi soutaa sose sivusto sivu sinä simo silta sieni seurata seuraava seos selvittää selkä sekoittaa sekaisin seinä sateinen sataa sanonta sana syksyinen suvi suuri suru surma suosikki suomi sananlasku sanakirja suojasää talo talonpoika takatalvi suoja suo sumu sulaa suksi sukeltaa revontuli puhua puhdas professori potkukelkka positiivinen poro pilvi reuna piha poika pohjoinen pitää oksa näyttää nuutti nurmikko nurkka nukkunut niska nimi niilo refrain reki raskas pyhä puuteri puu puuro puolukoita ranta piru pirjo pinta puiden rakentaa rakennus rakenne rae radio päästä pääsiäinen riisi päähän pässi päivä netti net nauris nainen märkä myrsky mustikka musta muoto pieni pienistä pienempi pettyä peräkärry perttu perseestä pelto peittävä peili pehmeä pdf paukkupakkanen parta pari känni kynttilä paras pappi paluumatka kynnet kymi kylvö kylmä kuvata kuura pala pallo palkka palaa paksu kuu pakkassää pakkaslumi pakkanen pakastaa paita paino paikkakunta paikallinen paha outo onnellinen onni kurki kurikka kuori kuolema lapsi lappi lanta lanka lampi lakana laji laine lainata laina käytetty kävellä kärpänen lukea luettelo loppiainen lokakuu liukas liisa liikenne lentää leikata lehti lehmä leena lasi lapsuus luonto luoja limu lumiukko lumisade lumipyry lumipeite lumikerros lumihiutale maa länsi lämpö lämpimät lämmin lähteä lusikka maisema maatila maata maaliskuu martti marraskuu marja mansikka maksaa makkara meri matti massa muodostua muodostaa mummo monipuolinen mitä minä millainen mikkeli mies metsä kuiva kuikka kova koululainen koti kostea merkki merkitys korkealla koriste koko koivu kissa kirsi kirkas kirjoittaa kirja kipu kimallus kiinteä kieli kevät kevätaurinko kevyt kettu kesä kestävä kerrottu kerros kello keli keksi kehä kehittyä kaupunki kaunis katto katja kasvi kasvattaa kasvaa kartta kantaa kansa kalla kalamies kaisla kaisa heikki kahvi kaakko jää järvi hauska harvinainen harmaa hanki haapavesi google ex joulu jouluku jokainen jauho jatko jalka jalkapallo jämsä jälki jäljet juva juosta jumala juhla juhannusyö juhannus juhannusaatto kulttuuri kulkea etelä eteinen esteri eskimo kukkia esimerkki enkeli emäntä elämä blogi avaa auto aurinko auringonpaiste aste artikkeli antti antaa alku alasti ajoneuvo ajatella ajaa aika aihe aatto jaakko ikä isä iso ilmaq ilma ikkuna ihminen itä härmä huutaa huono huomata humala huhtikuu hollola hiutale hieno hevonen helpottaa helmikuu helmi helluntai helle heinä heinäkuu heikko juhani


blogivirta.fi