Tänään on 16.12.2018 20:22 ja nimipäiviään viettävät: Auli, Aulikki, Aada, Ada ja Adele. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Otsoelämää:

Kuulumisia Kittilästä / Heinäkuu 2013

Julkaistu: · Päivitetty:

Heinäkuussa jatkoimme lomailua Lappeenrannassa. Miika joutui lähtemään takaisin Kittilään. Lohdutuslahjaksi hän osti itselleen iPadin ja latasi siihen Skypen. Sen avulla sitten iltaisin juttelimme. Pojille oli vain vähän vaikeaa kertoa päivän tapahtumista, jos kyselin niin alkoi muistua mieleen, muuten ei oikein. Hauskinta pojista oli se, kun iskä näytti kameralla lastenhuonetta ja tuttuja leluja... Ja sepä vasta huippukeksintö olikin, kun Miika meni Legojen luokse, laittoi läppärin maahan ja alkoi leikkiä legoilla. Se oli kuin Lego-animaatio :D Sitä olisi pitänyt saada joka ilta lisää! Ämmilläkin alkoi loma heinäkuussa ja olimme aika paljon mökillä. Ilmat olivat juuri sopivat, ei liian kuumat, mutta lämpimät. Pojat viihtyivät mökillä vesiruiskujensa kanssa laiturilla, metsäseikkailuilla, pienillä retkillä, riippukeinussa ja uimassa. Otso oppi jo jonkun verran uimaan! Ihan hyvä siihen nähden, että alkukesästä Otsoa pelotti jostain syystä kauheasti. Piti olla kelluttava uimapuku JA käsikellukkeet. Aarnille riitti vain jompikumpi. Pikkuhiljaa päästiin eroon toisesta kelluttimesta ja kohta ei tarvittu sitäkään. Otso meni aina jonkun matkan päähän rannasta ja ui kohti rantaa. Vähitellen matka aina piteni. .Heinäkuun puolessa välissä lähdimme "perinteiselle" Helsinkiviikolle (no oli se jo toista kertaa, perinne siis :D). Tarkoituksena oli olla taas toista viikkoa reissussa. Aloitimme Kouvolasta, jossa olimme miun opiskelukaverilla yötä. Heillä on samanikäinen tyttö.Etukäteen sukupuoli herätti vähän pettymystä, mutta heti kun juna-asemalta lähdettiin autolla kohti Kuusankoskea, takapenkiltä alkoi kuulua tauoton pälpätys. Tyttökin kelpasi kaveriksi :) Hauska oli seurata kahden noin samanikäisen puuhasteluja ja sitä, kuinka nopeasti lapset tutustuvat. Ja miten samanlaisia juttuja samanikäisillä on. Yksi hauska huomio oli se, että meidänkin lapsilla on tapana, että aina on pakko saada iltapalaa, vaikka vasta olisi syöty. Niin nytkin, lopetimme iltaruuan tosi myöhään, melkein heti piti alkaa iltatoimiin, niin eikös ole koko lapsitrio vaatimassa iltapalaa. Ei voinut olla nälkä... Seuraavana päivänä teimme retken takametsä reikäkivelle.Se oli jännä luonnonmuodostelma. Sitten kohti Helsinkiä! Pieniltä tapaturmilta ei voinut välttyä, junassa Aarni onnistui kopsauttamaan päänsä liukumäkeen ja siihen kohosi komea sarvikuhmu. Ehkä muistaa, ehkä ei, mistä suunnasta liukumäkeä kannattaa kiivetä jatkossa... Helsingissä suuntasimme heti shoppailemaan, vaikka kello oli jo aika paljon, koska miun kamera sanoi sopimuksensa irti. Juuri ennen Helsinkiviikkoa :( Onneksi kaupasta sai uuden! Pojatkin saivat pienet lelut, ja mie uudelle kameralle näin ihanan hymyn uuden lelun omistajalta:   Viikkoa vietettiin lasten ehdoilla, mutta silti siihen mahtui paljon ohjelmaa ja kavereita sekä nähtävyyksiäkin. On kyllä pakko kehua, että noiden poikien kanssa on aivan uskomattoman helppo reissata!!! Joka aamu heräsimme samassa paikassa Olli-enon kakkosasunnolla, söimme aamupalan ja pakkasimme reppuun, mitä päivän aikana tarvitsemme. Usein vasta kello 21.00 tai 21.30 tulimme takaisin päivän reissuiltamme, ilman ainuttakaan kiukkua. Mutta sitten kyllä nukuttikin! Pojat ovat hauskan näköisiä nukkuessaan, sillä syystä tai toisesta he nukkuvat melkein aina keskenään samoissa asennoissa. Hämmästyttävää!    Ja aina kun menimme johonkin kyläpaikkaan, pojat livahtivat lastenhuoneeseen. Vain ne paikat olivat vähän haasteellisia, joissa ei ollut lastenhuonetta eikä lapsia, mutta vähemmän niitä olikin. Sovin kavereiden kanssa treffit kahviloiden sijaan leikkipuistoihin ja kaikilla oli hauskaa. Nämä kuvat ovat Linjapuistosta, jossa kaiken muun hyvän lisäksi tarjoiltiin vielä ilmainen lounas kaikille lapsille. Kiitos Helsinki!     Ajattelin, että voin itse syödän sen, mitä pojat jättävät. Ruoka oli kuitenkin ilmeisen hyvä, sillä kummaltakaan ei jäänyt perunanpalastakaan. Olin ostanut reissua varten myös rattaat 30 eurolla tori.fistä, koska minulla ei ollut niitä mukana Kittilästä. Ja ne olivatkin todella tarpeen tällä reissulla. Aarni nukkui niissä joka päivä päiväunet ja pääsi kulkemaan bussilla ilmaiseksi. Leikkipuistoilun jälkeen oli unien aika. Yhtenä päivänä jakauduimme. Mie menin Otson kanssa Heurekaan. Otso on kiinnostunut ihmisistä ja olin jostain lukenut, että heurekassa on ihmisiin liittyvä näyttely. Olisi ehkä kannattanut lukea vähän enemmänkin, luulin että se on jonkunlainen toiminnallinen tutki-ja-tee -näyttely, mutta se olikin tummalla sametilla verhoiltu hiljainen sali, jossa oli kuolleiden ihmisten balsamoituja ruumiita lasivitriineissä. Tsäppädää. Mutta kyllä me sekin näyttely kierrettiin ja paljon muutakin mielenkiintoista siellä oli. Kolmen kärkenä ehkä rottakoripallo, autosimulaattori jossa sai kokeilla sääolosuhteiden ja nopeuden vaikutusta jarrutusmatkaan sekä ulkona ollut vesileikkitutkimuspiste.     Sillä aikaa Aarni sai viettää aikaa Anna-ystävän kanssa Tikkurilassa. Annan oli ottanut selvää Tikkurilan nähtävyyksistä ja he menivät mm. bussilla katsomaan lampaita, puistoon piknikille ja leikkipuistoon leikkimään. Hauskaa taisi olla ilmeistä päätellen sielläkin. Välillä rattaita koeteltiin todenteolla, kun neljävuotiaankin jalat väsyivät. Hyvin rattaat kuitenkin kestivät ja hintansa hankkivat :)   Korkeasaaren ajattelimme jättää reissulla väliin, kun tuntuu etteivät pojat ole oikein innostuneet eläinpuistoista. Korkeasaari on tietenkin laivamatkoineen elämys, mutta meinasin että saman asian ajaa Suomenlinna. Kuitenkin päädyimme menemään myös Korkeasaareen. Seura oli hyvää ja ilma mainio, vaikka eläimet eivät vieläkään herättäneet suuria tunteita. Oli siellä  ihan hauskoja otuksia ja joitakin jopa näkikin. Yksi paras asia Helsinkiviikossa oli HIETSUN KIRPPIS! RaKaStAn sitä!!! Aika monena aamuna pääsionkin sinne ja tulihan noita löytöjä tehtyjä. Juuri ja juuri sain viikon päätteeksi kaikki tavarat kuljetettua Lappeenrantaan :) Yksi ihanimmista löydöistä oli Aarnille aivan Pablon näköinen koira. Kävimme myös Stadionin tornissa, sitä olemme Tatu ja Patu Helsingissä -kirjasta katselleet, enkä ole itsekään käynyt siellä koskaan. Sekin oli ihan ex tempore -keksintö, kun Juri serkulla sattui olemaan jalkapallopeli siinä lähistöllä. Muita ihmeitä: METRO! Ja raitiovaunu! Ja ihmiset ja patsaat ja tietyöt ja liikennevalot ja bussit ja rekat ja meri ja laivat ja... Otso meinasi pylväitä päin kävellä, kun oli niin paljon katseltavaa. Aamuisin meillä oli aina Aarnin kanssa ihania hetkiä, kun Otsoa nukutti pidempään. Jossain vaiheessa alkoi kuitenkin aina kuulua: Mimmon Otto hevää? Ja kun se vihdoin heräsi, ei ehkä ihanampaa herätystä olisi voinut saada: Hietalahden rannasta löytyi hauska keinu, joka keinui paitsi siinä suunnassa missä keinut yleensä, myös koko keinulauta keikkui, ja siitäkös riemua riitti! Kävimme myös serkkulassa (isoserkkulassa) Lippajärvellä Jurin ja Kaapon kanssa leikkimässä. Siellä vietimme vähän rauhallisemman päivän, kävimme uimassakin ja leikimme Legoilla. Ja olipa aika huippujuttu, kun Juri ja Kaapo antoivat oman Legon sähköjunaradan pojille lainaan, kun eivät enää itse leiki silllä. Tuolla sillä nyt ajellaan meidän legohuoneessa. Lisää retkiä! Tällä kertaa Suomenlinnaan, jossa sielläkin vierähti melkein koko päivä. Menimme sinne lautalla ja olimme ostaneet Kauppatorilta kaikenlaisia herkkuja mukaan: Herneitä, vadelmia ja kirsikoita. Aivan mahtava kesämeininki! Olimme vähän sitäkin suunnitelleet, että olisiko hauska lähteä Ruotsinristeilylle. Päädyimme kuitenkin siihen, että laivamatkakokemukseksi riittää hyvin Suomenlinnan lauttakin ja kyllä siellä aivan merimatkan tunnelmaan pääsi! Otso, joka on omien sanojensa mukaan innostunut ja taitava kallio/vuorikiipelijä, oli innoissaan Suomenlinnassa. Kiipeiltävää riitti, jos vain äiti antoi... Vain taskulamput puuttuivat, mutta hyvin ilman niitäkin pääsi seikkailemaan. Kaikkialle sai kurkistaa ja mennä, jos vain uskalsi...   Tykkien luona leikkejä olisikin riittänyt vaikka koko päiväksi. Otso oli tietenkin vanhempana itse tykkimies, mutta Aarnia käskytettiin: Tuo ruutua! Ja toinen, mitä piti tuoda, oli "PASHIA". En sitten tiedä, mitä se oli. Päivä oli aika kuuma, mutta ei muistella sitä pahalla nyt kolmenkymmenenviiden asteen pakkasella tätä kirjoittaessa :D Eikö se ollut vain ihanan lämmin päivä... Paluumatkalla, jossa pojat ikuistettiin monen japanilaisen muistikortille... Illaksi ehdimme vielä Vantaalle SuuriSeikkailu Otsokaverin luo, jossa on aina yhtä hauska käydä. Otso oli saanut aamulla kirppikseltä  merirosvovarustyksen ja niiden vaatteiden avulla sai hyvät leikit aikaan. Aarni oli innoissaan Artturi -koirasta. Yksi Helsingin ihmeistä oli katutaiteilijat. Annoimmekin niille aika usein rahaa. Rahan vieminen olikin aina aika jännittävää, mutta joidenkin kansa kykeni yhteiskuvaankin. Yksi oli kuitenkin turhankin pelottava, asu oli musta ja kasvoit kuin kummituksella. Juuri ja juuri uskalsi viedä rahan... Kävimme me Lintsilläkin. Mutta tosi nopeasti. Pääasiallinen kohteemme siellä oli nimitäin Sea Life, merimaailma, jossa oli HAI! Hai uiskenteli tunnelissa, jossa sen pystyi näkemään suoraan pään yläpuolella. Siltä varalta, että pojat alkavat joskus kysellä mistä ovat tähän maailmaan tupsahtaneet, otin tämän kuvan... Lintsillä oli tänä vuonna uutuutena joitakin ilmaislaitteita. Kävimme niissä joissakin, mutta ne olivat jo menossa kiinni kun ehdimme Lintsille. Tai se oli kyllä tarkoituksin, ajattelin että siellä on varmasti päivällä aika kovat ruuhkat. Sitä paitsi pojille oli luvattu vain Sealife ja hattarat. Kiukkua ei kuulunutkaan, vaikka laitteisiin ei päässyt. Sitä paitsi, Tykkimäen reissu oli vielä edessä. Vielä kerran kiitos kaikille ihanille ystäville, joita reilun viikon aikana näimme. En viitsinyt laittaa tänne muiden kuvia, mutta kyllä me paljon tuttuja näimme :) Heinäkuu oli mahtava lomakuukausi. Talven aikana sosiaalisuus tuntuu katoavan jonnekin, töiden ja iltaruuan jälkeen ei jaksa lähteä enää minnekään eikä kutsua ketään kylään. Ehkä tällä kesän superhypermega-annoksella pärjää seuraavaan kesään. Ihana loma, koko päivä aikaa ja vapautta. Kyllähän siinä ehtii! Yhden päivän ohjelmassa oli ravit. Oikeastaan emme edes tienneet aluksi menevämme raveihin, vaan luimme lehdestä, että Raviradalla järjestetään lastentapahtuma, joissa on mm. poniratsastusta ja muita eläimiä. Vähän ihmettelin paikkaa, mutta ajattelin että sinne on hyvä viedä eläimiä. Vasta tuntia ennen lähtö tajusin kaverin Facebook-päivityksestä, että siellä on myös ravit. Ekaa kertaa elämässä -kokemus! Totosimme myös, mutta kappas vain kun pelkän hyvän nimen perusteella tehty arvaus ei tuottanut voittoa :D Lapset saivat kuitenkin ratsastaa, silitellä eläimiä ja tehdä hiekkakakkuja.  Hauska juttu kävi, kun kierrosten välissä paloauto tuli kentälle kostuttamaan. Vilkaisin sitä nopeasti ja olin että HÄH? Aivan kuin siinä olisi lukenut Kittilä. Mietin, että ei siinä voinut lukea, varmaan siinä luki KENTTÄ tms. ja odotin että paloauto tuli uudestaan eteen. Ja oli se sittenkin totta! Ensin tapasin raviradalla muoniolaisen kaverin ja sitten sinne tulee Kittilän paloauto. Syksyllä varmistin asian ja niin se oli, Kittilän vanha aploauto oli myyty Lappeenrannan raviradalle! Ei voi olla totta :D  Paloautosta aasinsilta paloautoon ja Tykkimäkeen. Sinne menimme ämmin kanssa heinäkuun lopussa, reissu oli lapsille luvattu. Päivä oli TAAS kuuma, mutta pystyi olemaan :)  Otson huippuhetki oli se, kun hän pääsi kiipeilyradalle. Sinne oli aika pitkä jono ja yritin ehdotella että ei mennä, mutta kylläpä tuli pojalta päättäväinen vastaus, että kyllä muuten mennään! Hyvin jaksoi jonottaa ja tämä taisi olla yksi Otson kesän huippuhetkistä. Niin tärkeänä meni siellä valjainensa. Nyt jännätään, että tuleeko talven aikana pituutta sen verran, että ensi kesänä pääsisi radalle, jossa vaaditaan 120 cm pituus. Se on siinä ja siinä...  Aarni taas löysi suosikkikophteensa lammasaitauksesta, jonne sai mennä, jossa sai syöttää lampaille heiniä ja harjata niitä. Aivan ihana juttu! Siellä oli myös roikkuvatsasika :D  Kummitusjuna... Tähän pääsyä odotettiin, mutta kuinkas kävi? Heti ensimmäisenä siihen olisi pitänyt päästä ja intoa täynnä lähdetiin. Vaan eipä päästy kuin melkein sisäpuolella, kun Otso juoksi äkkiä pois. Ei mennääkään!!! Yritin houkutella Aarnia mukaan, hänkään ei innostunut, mutta lähti silti ja ajeli urheasti koko kierroksen. Varmaan oli silmät kiinni ja kädet korvilla, mutta ajoi. Sekös varmasti melkien viisivuotiasta harmitti. Kävimme monta kertaa kääntymässä kummitusjunan sisäänkäynnillä, mutta aina Otso karkasi pois. Viimein rohkeus kuitenkin voitti. Ensin ajeltiin silmät ja korvat kiinni, sitten vain silmät kiinni ja ehkä jollakin kerralla olivat kaikki aistit auki... Rohkeus kuitenkin voitti!  Tässä vähän mökkitunnelmia heinäkuulta :)  Kalastimme paljon, mie olen ihan koulussa mato-ongintaan, se on jotenkin tosi rentouttavaa. Pieninä hetkinä ymmärsin miestäni, joka kauheilla pakkasillakin lähtee viikoksi jäälle kykkimään. Ei miusta siihen olisi, mutta tyynenä kesäiltana laiturilla järven liplattaessa rentouttaa, kuin uittaa onkea tunnin järvessä.  Meidän hieno saalis! Ei kysytä Miikalta...  Mutta olen oppinut, että tällä tavalla kuvattuna kalat näyttävät aina vähän isommilta!  Lappeenrannassa treffattiin myös iskän Jassi-serkku ja Malla-tätikin oli etelässä lomailemassa. Junakyytiä ja kesäteatteria, siitä oli se lomapäivä tehty. Heinakuun lopussa rakas pikku Tiitiäisemme Otso täytti koko käden, viisi vuotta! Niitä juhlittiin kavereiden ja ystävien kesken.  Juuri herännyt, vielä neljävuotias. Sänkyyn tuli lahjaksi Ninjagoja ja Brion junaradan asema.  Omppukummikin kävi onnittelemassa ja toi Lego-paloauton. Kaikki legot piti kasata tietenkin heti.  Tämä lahja jäi mieleen! Maiju toi kymmenen euron setelin! Siitä pidettiin hyvää huolta, mutta elokuussa se kuitenkin päätettiin kylpylässä tuhlata legopakettiin.

Avainsanat: viettää vierähtää viedä vastaus vara vapaus vantaa vanha vaihe vadelma äiti yötä ystävä voitto voi viikko vaate uni uimassa työ tänne tyttö tuottaa tuoda tunti tunne tunnelma tuli treffi tori tee tatu tarjoilla tapahtuma talvi taitava sänky syöttää syksy suunnitelma suunta suomenlinna sukupuoli shoppailla seurata seura serkku sali saada ruoka ratsastaa ranta rakastaa rakas raha rata päästä pää päähän päiväuni päivä pystyä puisto poika pituus rohkeus retki reppu rentouttava reissu pakkanen otus otto otso ostaa oppi onni olli olin ohjelma näyttely nälkä näköinen nähdä noita myyty musta perinne pelottava patu patsas paras paluumatka muistikortti muistella muistaa mitä miika meri me mato kuva kuuma kuulua kuolema kulkea kova korkeasaari komea loma lelu leikkiä leikki lehti lego lastenhuone lapsi lappeenranta lammas laituri laittaa laina lahja käydä kävellä käsi kylä kylpylä maiju mahtava löytö läppäri lämpimät lämmin lähtö lähteä lukea lounas matka kello keksintö keinu kehua kaveria kaveri kasata kansa kamera kala kaapo jättää järvi jännittävä juttu juosta juna juhlia jono jonne jatkaa koko kokeilla koira kittilä kirppis kirjoittaa kirja kesä kertoa kenttä heinäkuu hauska hai facebook ex euro etelä elämys eläin elokuu ehdolla bussi auto asu asema animaatio japanilainen isä ilta ilmaq ilmainen ilma ihminen ihana hän huomio hinta hieno heureka herätti herätä herne helsinki helppo alkukesä ajaa aika aamupala aamu 2013 tässä


blogivirta.fi