Tänään on 12.12.2018 12:11 ja nimipäiviään viettävät: Tuovi ja Tove. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Alkoholi

Julkaistu: · Päivitetty:

Olen miettinyt asioita, joista suomalaisuus muodostuu. Alkoholi kuuluu ehdottomasti niihin. Suomalaisilla on suhde alkoholiin, joko myönteinen tai kielteinen. Kemiallisesti ja biologisesti alkoholi on lamaannuttava hermomyrkky, jolla on hyvin paljon haitallisia vaikutuksia. Se sairastuttaa ja tappaa ihmisiä ennen aikojaan. Se on (teko)syynä rikoksiin ja häiriöihin. Silti sitä käytetään. Spede tässä väittää Veskun kanssa, että ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Se poistaa estoja ja saattaa auttaa ihmisiä tutustumaan toisiinsa. Legendaarinen nousuhumala tuntuu hyvältä, maailma tuntuu kevyemmältä ja humoristisemmalta. Jotkut lääkärit ja tutkijat löytävät positiivisia terveysvaikutuksia joistakin alkoholilajeista, mutta tutkimustulokset lyövät usein toisiaan korville. Huonot vaikutukset voittavat hyvät. Kohtuullinen viinin ja oluen nauttiminen voi tuoda erinäisiä hyötyjä. Jopa viinakin voi vaikuttaa verenkiertoelimiä suojaavasti. Tunnetusti alkoholistien verisuonet ovat puhtaat, nähdään ruumiinavauksissa. Alkoholi on liittynyt suomalaisuuteen ties kuinka kauan. Kustaa Vaasa ja hänen poikansa keksivät viinasta ihmelääkkeen ja sitä lääkettä sitten otettiin. Itsevaltainen kuningas Kustaa III rakennutti suuria kruununpolttimoita, mutta se meni plörinäksi kuten viinan kanssa yleensä käy. Kotitarvepoltossa tehtiin parempaa ja halvempaa tavaraa. Viinaa jaettiin piristykseksi sotilaille ja palkkioksi rengeille ja työväelle. 1866 oli se vuosi, jolloin viinaa kiellettiin polttamasta ja se alkoi siirtyä vähitellen valtion monopoliksi ja lypsylehmäksi. Viinan ja tupakan verotuotoilla valtio tekee paljonkin, mutta voi olettaa, että alkoholin haittavaikutusten hoitokulut ovat vuorostaan melkoiset. Alkoholiin liittyy paljon kansanperinnettä ja sanastoa. On myönnettävä että kaikesta huolimatta se kuuluu kulttuuriin. Viini- ja olutkulttuuri ovat myös saapuneet tähän perinteisesti väki viinan /paloviinan maahan. Suuri osa alkoholinkäyttäjistä on kohtuukäyttäjiä, joilla harrastus pysyy aisoissa, mutta on paljon sellaisia, joilla on julkisia ja piilossa pysyviä ongelmia. Tässä on suomensuojelijan humala-sanoja: olla mäkäräisissään  olla vaalityössä  olla kellonvetotuulella  olla tynnyrityössä  olla kemuissaan  olla ilmakuopassa  olla virtapäällä  olla tippa päässä  olla kallellaan  olla täystuhossa  olla lanttarat vinossa  olla aivohöyryssä  olla mykkyrässä  olla järkivapaassa tilassa  olla vörkaakelissa  olla löntökässä  olla takapää epäkunnossa  olla tupenkoettelemistuulella  olla naurutuulella  olla villissä  olla kirpilässä  olla hotelli Sorbuksessa  olla rähmäkäpäläisillään  olla puolikupposissaan  olla törönlörössä  olla komiteassa  olla iltakoulussa  olla onnelassa  olla lämmikkeessä  olla lasiruusussa  olla tappuroissaan  olla naula päässä  olla omenissaan  olla trällissä  olla hellureituulella  olla luteenmyrkyssä Ulkomaalaiset ovat perinteisesti ihmetelleet suomalaista julkisella paikalla näkyvää humalaa, islamin piiristä tulleet maahanmuuttajat myös. On vaikea löytää kilpailijaa, josta kansa olisi keksinyt enemmän kansanperinnettä, tarinoita, vitsejä... kuin alkoholista, ehkä seksi. Alkoholia koskevia linkkejä/skuuppeja Kansanomaisia alkoholisanoja: kossu, jallu, känni, kankkunen, krapula, kohmelo, yrjö, napsu, paukku, grogi, kalja, punkku, pultsari, ryypätä, juoppo, napata, punkku, tuoppi, huurteinen Mitä muuta suomalainen voi tehdä hieman oloaan juhlistaakseen : Mennä kahveille tai keittää kahvit ja syödä jotain hyvää sen kanssa. Mennä ulos, mikä tarkoittaa ravintolaan tai yleensä jonnekin pois kotoa vähän juhlimaan. Mennä bilettämään on nuorten kieltä ja tarkoittaa juhlimista. Mennä ristelylle tai muuten tehdä ulkomaanmatkan, mennä etelään. Irrotella, juoda, remuta... Urbaanissa sanakirjassa juhlia: bailata Döyksätä pämpätä haisemaan, panee fiirata humputella kuoppajuhlat irrotella rällätä rellestää remuta tampata reivata krympätä tötteröt otsalle lirrutella rymistellä partyt mällätä   Perseet olalle  on myös Urbaanissa sanakirjassa. Se tarkoittaa kovaa juomista, mutta ei välttämättä, ainahan sitä liioitellaan. Jotkut ylläolevista sanoista on minulle outoja, mutta ne voi asiayhteydestä arvata. Tulee vielä mieleen sanat perskänni ja dokata. Humalan synonyymeja: hiprakassa huppelissa hutikassa jurrissa kaasuissa kännissä laitamyötäisessä lärvit maistissa naamat nakit silmillä nauttinut nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta ottanut ottanut häppää ottanut keittoa, soppaa ottanut neuvoa-antavaa perseet olalla perseet pienessä sievässä päihtyneenä päissään pöhnässä seipäät soosit tuiterissa tumut tunnelissa tuubassa Näistä viimeisistä sanoista tuleekin mieleen  polttarijuhlat , jotka ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä sekä miehille että naisille, mutta ehkä nyt jäämässä onneksi pois muodista. Niissä tehdään avioehdokkaille kaikenlaista jäynää, joka menee usein  häpäisyrajan  yli. Joskus on kuulemma käynyt niinkin, että avioaikomukset ovat jääneet polttareihin, kun se on ollut niin tukala kokemus. Avioliitoista on tulossa määräaikaisia, ei-koko-elämän-kestävä sitoumus. Sen jälkeen tulevat uusperheet ja tapaamisjärjestelyt ja muut hankaluudet, jotka vievät joskus jopa oikeuteen. Sanontoja viinasta ,  viinistä  ja oluesta M6-tietokannasta Haettu asiayhteyksiä sanalla viina projekti Gutenbergin vanhoista teksteistä. Haettu sanalla viina skuupeista. Hae Kotuksen sananparsikorpuksesta , kirjoita vaikka viina ja hae. Toinen juttuni alkoholista Alkoholiskuupit/linkit Alkoholijuoma Alkoholismi , wikipedia Viinanpolton historiaa ja perinteitä Pontikka , wikipedia Pilli-Hermannin arkkiveisuja Viinavitsejä Kännivitsit Tuopin jäljet , Tapio Rautavaara, You Tube Aiheesta muualla Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alkoholijuoma . Päihdelinkki: alkoholi Alko Raitis.fi . Alkoholi Suomessa . Suomen Ash. Lasinen lapsuus . Kuvat aiheesta alkoholi Suomalaiset ja alkoholi, oma artikkeli Tiede -lehden artikkeli TEKSTI:Seppo Seppälä   Alkoholiin liittyvät sanat eivät yleensä elä pitkään. Uusia kuitenkin syntyy, ei ehkä änkyrässä, mutta neuvoa antavien jälkeen. Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2002 Suomalaiset suhtautuvat alkoholiin kaksijakoisesti. Sitä nauttinut voi toisen mielestä olla vain pienessä sievässä, toisen mielestä räkäkännissä.   Yleisradio ja Suomalainen Sanakirjasäätiö järjestivät 1950-luvulla perinnekilpailun, jolla kerättiin päihtymystilaa tarkoittavia ilmauksia. Kilpailun antia arvioidessaan  Matti Kuusi  totesi ilmauksia kertyneen kaikkiaan kymmenisentuhatta, kun otettiin huomioon harvinaisimmatkin. Yleisesti käytettyjä oli tuhatkunta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjesti 1970-luvulla vastaavanlaisen kilpailun. Sen tuottamasta aineistosta  Maria Hakokorpi-Jumppanen  ja  Matti Virtanen  tekivät Kippurahäntä-nimisen kirjan. Siinä on juopumuksen ja juopon nimityksiä tuhatkunta, alkoholin nimityksiä lähes sata, parikymmentä viinapullon nimitystä, nelisenkymmentä alkoholiliikkeen peitenimeä sekä viisi ja puolisataa alkoholijuoman lempinimeä. Alkoholin ympärille on kieleemme kehittynyt varsinainen varianttien viidakko, mutta ilmaukset  ovat usein lyhytikäisiä: kukin aika luo omat sanontansa. On myös muutamia sellaisia, jotka ovat pitäneet pintansa. Tällaisia ovat esimerkiksi sanat juovuksissa/juopunut ja humalassa/humalainen.   Pisimpään oltu juovuksissa   Ilmaukset juovuksissa, juoppo, juopunut jne. on johdettu juopua-verbistä, joka on juoda-verbin johdos. Sana esiintyy paitsi kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä, siis suomen lähisukukielissä, myös kaukaisimmissa sukukielissämme: esimerkiksi karjalassa on  juola š ’juomari, juoppo’, lyydissä  d’uobuk š is  ’tainnuksissa, pyörryksissä’, vatjassa  jo¯pua , virossa  joobuda  ’juopua’, unkarissa  ivó  ’juomari, juoppo’.   Nämä ilmaukset ovat todella vanhoja,  ehkä vanhimpia itämerensuomalaisissa kielissä vieläkin käytössä olevia päihtymystilaa tarkoittavia sanoja. Saattavat hyvinkin olla yli viisituhatta vuotta vanhoja.   Suomen kirjakielen isä  Mikael Agricola  käyttää näitä sanoja Uuden testamentin suomennoksessaan. Matteuksen evankeliumin jakeessa 24:49 sanotaan: semmengin sömen ia ioman iomariten cansa (vuoden 1992 suomennos: ja syö ja juo juoppojen seurassa). Johanneksen evankeliumin jae 2:10 sanoo: Jocainen andapi ensin hyue wina / ia quin he iopuuat sijtte site honombata (Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa).   Kauan sitten myös humalassa   Humalassa-sanankin pitkäikäisyydestä kertoo se, että sana esiintyy eri muodoissa kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Esimerkiksi karjalassa on  humala, humaldu - ’humaltua, juopua’,  humalahkoz  ’vähän humalassa’, lyydissä humal’nik  ’humalainen, juopunut’, vatjassa  umalikaz ’juopunut’, virossa  humalas  ’humalassa’. Sana mainitaan usein myös itämerensuomalaisessa kansanperinteessä.   Ensimmäinen suomalainen sanakirja,  Daniel Jusleniuksen  Suomalaisen Sana-Lugun Coetus vuodelta 1745, mainitsee sanan humalainen, latinaksi  ’lupulo conditus’ , ruotsiksi  ’humlebåtsk’ .   Tähän Henrik Gabriel Porthan lisäsi myöhemmin esimerkin: Hän on humalasa / päissän / litet drucken / humalainen drucken. Christfrid Gananderin hiukan myöhemmin keräämä, vasta 1900-luvulla painettu Nytt Finskt Lexicon tuntee sanonnat hän on humalasa / päissäns, se mies oli humalissans.   Sanan lähtökohta on humalakasvi, jota yhä käytetään oluen valmistuksessa. Sana on lainautunut itämerensuomalaisiin kieliin slaavilaisista tai germaanisista kielistä, jotka puolestaan lainasivat sen turkkilaisista kielistä. Germaanisia sanoja on ruvennut tulemaan itämerensuomalaisiin kieliin joskus Kristuksen syntymän aikoihin, slaavilaisia aikaisintaan 400-luvulla.   Kasvinnimenä humalalla olisi näin ollen kielessämme ikää parituhatta vuotta. Päihtymystä tarkoittavana ilmauksena se ei voi olla niin vanha, koska ainakin Suomessa humalaa alettiin käyttää oluen valmistuksessa vasta keskiajalla.   Päissään vain suomalaiset   Millaista päihtymyssanastoa suomalainen rahvas käytti menneinä vuosisatoina, voi vain arvailla. Vanhimmat sanakirjat eivät juuri asiaa valaise. Pidemmälle ei päästä myöskään itämerensuomalaisten kielten sanastojen vertailulla. Sana päissään esimerkiksi lienee melko uusi. Sitä ei näet esiinny muissa itämerensuomalaisissa kielissä. Daniel Jusleniuskaan ei sitä tuntenut, mutta Porthanille se oli hänen tekemästään lisäyksestä päätellen tuttu.   Päissään-sanan alkuperästä kielimiehet ovat kiistelleet. Sanan humalapäissään on oletettu kehittyneen sanasta humalapäivissään, mutta ilmeisesti lähtökohtana on  pää. Verbistä päihtyä  Achilles Westling  johti 1969 sanan päihde.   Harvinainen päihtymystilaa tarkoittava sana on kahjassa, joka esiintyy eräissä suomen murteissa ja karjalan kielessä.  Martti Haavio  selitti sanan  kahi: kahja  olevan arabialaista alkuperää, lähtöisin sanasta  kahwa , joka arabiassa alun perin tarkoitti viiniä. Kun Muhammed 600-luvulla kielsi viinin juonnin, sana rupesi merkitsemään kahvia. Itämerensuomalaiset eivät juuri viiniä juoneet, ja niinpä sana  kahi:   kahja  rupesi meillä tarkoittamaan olutta ja myöhemmin huonoa viinaa. Sana kahjo lienee johdettu siitä.   Suomessa ja virossa on muutamia yhteisiä ilmaisuja, mutta ne lienevät puolin tai toisin lainautuneet kielestä toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi astunut korkin päälle - pudeli korgi peale astunud , juovuksissa kuin seinäkello - purjus nagu seinakell  ja liian syvälle lasin pohjaan katsonut -  liiga sügavale klaasi p õ hja vaatanud . Ilmaisu kännissä on lainautunut Tallinnan koululais slangiin; Suomeen se tuli ruotsin puhekielestä ( vara i känning ).   Viimeistään 1800-luku toi sellaiset sanonnat kuin olla ankkurissa (ankkuri oli eräänlainen juoma-astia), parrunpätkä (suurikokoinen kantikas viinapullo) sekä puolikupponen ja norri (kahvin ja viinan sekoituksia).   Kekkulista rommeliin ja kippuraan   Epäilemättä 1900-luku poiki kieleemme kaikkien aikojen rikkaimman alkoholiin liittyvän sanaston. Vuosina 1919-1932 Suomessa oli voimassa kieltolaki, ja alkoholista puhuttiin peitellysti. Kehittyi muun muassa sellainen sanonta kuin korpikuusen kyyneleet, joka saattoi tosin olla peräisin jo kotipolton kieltämisen ajalta 1800-luvulta. Salakuljetukseen liittyivät varpunen ja lahna (pirtuastioita), olla kekkulissa (kekku oli pieni pirtuastia), taskumatti ja kova tee (ravintoloissa laittomasti tarjoiltu pirtun ja teen sekoitus). Kun kieltolaki kaatui neuvoa antavaan kansanäänestykseen, kansa saattoi ottaa neuvoa antavia.   Sota-aika loi oman sanastonsa. Päihtynyt oli tavannut tutun kapun tai vääpelin, toinen oli rommelissa (eli saksalaisen viinan vaikutuksen alaisena). Nikskonjakiksi sanottiin saksalaista konjakkia siksi, että saksalaiset usein sanoivat: " Nix Kognak ", kun suomalaiset sotilaat kyselivat konjakkia.   Valtion alkoholimono poli synnytti paljon päihtymystilaa tarkoittavia termejä. Nyt oltiin vaikkapa Alkon tuotteissa, mannekiinina tai mainoksena. Joku oli kannattanut Fagerholmia (Alkon eli silloisen Oy Alkoholiliike AB:n pääjohtaja), toinen käynyt pitkäripaisessa (Alkon oven pitkä ripa).   Alkossa myydyt tuotteet synnyttivät monia sanontoja. Sellaisia olivat esimerkiksi olla kippurassa (Vaakunaviina eli kippurahäntä) ja olla  jallussa tai jalkkarissa (Jaloviina). 1950-luvulla puhuttiin paljon mahdollisesta atomisodasta, ja A-olut sai lempinimen atomiolut, josta luonnollisesti oltiin atomissa. Vuonna 1953 markkinoille ilmestyi Koskenkorvan viina, jolle keksittiin heti suuri joukko lempinimiä: Koskisen korvatipat, Koskis, Kossu, Latoviina, Vakoviski jne.   Alkosta myös ulkomaista   Myös ulkomaiset alkoholijuomat saivat Suomessa lempinimiä. Hyvä esimerkki tällaisesta on eteläafrikkalaisen Kap Brandyn nimitys Lumumba. Todellisuudessa  Patrice Lumumba  oli itsenäisen Kongon, nykyisen Zairen, ensimmäinen pääministeri 1960-1961 - jossakin Afrikassa joka tapauksessa. 1960- ja 1970-luvun suosikkeja oli ranskalainen valkoviini Bordeaux Blanc, joka täkäläisessä suussa vääntyi Porvoon lankuksi.   1960-luvun lopulla uusi alkoholilaki toi tullessaan käsitteen keskiolut eli keskari. Sana keskiolut oli käännöslaina ruotsin sanasta  mellanöl . Suomalainen saattoi olla niin keskarissa kuin mellakassa.   Jokainen vuosikymmen synnyttää oman alkoholisanastonsa. Melko uusia ovat sellaiset sanonnat kuin olla naula päässä, änkyrässä, perseet olalla tai vaikkapa ihan notre daamena.   Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Humalan jälkitila krapula ei liene yhtä rakas. Kippurahäntäkin tietää sille vain kolmisenkymmentä nimitystä. Seppo Seppälä on filosofian maisteri ja tekee lisensiaatintyötä päihtymystilaa kuvaavista ilmauksista Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaiselle laitokselle. Haettu sanalla viina Kotuksen sananparsikorpuksesta Alatornio Viina ja vaimot ne on viissaanki villinhee. Viina ja vaimot ne on viisaankin villinneet. (Alatornio, E. Angeria, 1933) Ei syästä kaivosta vesi lopu eikä hyästä maasta viina kuhmoisten poliisi ko rankkitynnyrin löysi. "Ei syvästä kaivosta vesi lopu eikä hyvästä maasta viina" [sanoi] Kuhmoisten poliisi kun rankkitynnyrin löysi. (Alatornio, A. Niemi, 1933) Piru vei vanhasta viina velasta! Piru vei vanhasta viinavelasta! (Alatornio, A. Anundi, 1933) Eno Wiina, sauna ja terva jos ei auta, niin perii kuolema ja hauta. Viina, sauna ja terva jos ei auta, niin perii kuolema ja hauta. (Eno, I. Kärki, ) Ennen se koiralta kusj loppuu, kun mualimasta viina. Ennen se koiralta kusi loppuu kuin maailmasta viina. (Eno, I. Kärki, ) Wiina viisaanni villihtöö. Viina viisaankin villitsee. (Eno, J. Tolonen, ) Missä ei viina ja sauna se taut' on kuolemaks. Missä ei viina ja sauna, se tauti on kuolemaksi. (Eno, T. Räty, ) Sauna, terva ja viina niillä jos ei tauvit parane niin ne on kuolemaks. Sauna, terva ja viina, niillä jos ei taudit parane, niin ne ovat kuolemaksi. (Eno, A. Heiskanen, ) Hailuoto Jossei viina, sauna ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi.  Jos ei viina, sauna ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi. (Hailuoto , N. Rantasuo , 1933 ) Ennen koiralta kusi loppuu, kun juopolta viina.  Ennen koiralta kusi loppuu kuin juopolta viina. (Hailuoto , N. Rantasuo , 1933 ) Ei aina kekrijä kestä, ei aina tupija pestä ei aina röyky eikä möyky eikä aina viina pikarista läiky.  Ei aina kekriä kestä, ei aina tupia pestä, ei aina röyky eikä möyky aikä aina viina pikarista läiky. (Hailuoto , S. Kleemola , 1933 ) Ei aina röyky, eikä aina möyky, eikä aina viina pikarista läiky.  Ei aina röyky eikä aina möyky eikä aina viina pikarista läiky. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Minä lähen hakkeen Alaperttia ja viina, sano Kaspa-Alapertti, kum päisääm mäntyä kaulahuivilla hirtti.  "Minä lähden hakemaan Albertia ja viinaa", sanoi Kaspa-Albert, kun päissään mäntyä kaulahuivilla hirtti. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Viina on miestä väkevämpi.  Viina on miestä väkevämpi. (Hailuoto , I. Trupukka , 1933 ) Viina viisaanki villittee.  Viina viisaankin villitsee. (Hailuoto , I. Trupukka , 1933 ) Hausjärvi Viina villitsee viisaankin.  Viina villitsee viisaankin. (Hausjärvi , Mikko Heinonen , 1936 - 37 ) Sauna ja viina, kuppari ja näppäri jonsei ne auta on tauti kualemaksi.  Sauna ja viina, kuppari ja näppäri, jos ei ne auta, on tauti kuolemaksi. (Hausjärvi , O. Lindroos , 1936 - 37 ) Sitä viina tekee jota ei kalja taira.  Sitä viina tekee, jota ei kalja taida. (Hausjärvi , O. Lindroos , 1936 - 37 ) Jos ei terva, viina ja sauna auta, on tauti kuolemaks.  Jos ei terva, viina ja sauna auta, on tauti kuolemaksi. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Viina miehen villitteepi.  Viina miehen villitseepi. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Äänes kuulen, mutta hätiis en pääse, sanoi oikomanu, kun viinapullon kanssa ojaan kaatui, pullo paiskautui edemmäksi, ja korkki aukeni, ja viina pulputti maahan.  "Äänesi kuulen, mutta hätiisi en pääse", sanoi Oiko-Manu, kun viinapullon kanssa ojaan kaatui, pullo paiskautui edemmäksi, ja korkki aukeni, ja viina pulputti maahan. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Ryyppy mielen virkistää, viina syrämmen lämmittää.  Ryyppy mielen virkistää, viina sydämen lämmittää. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Jos er viina, terva ja saunanlöyly auta, niin on tauti kuolemaksi.  Jos ei viina, terva ja saunanlöyly auta, niin on tauti kuolemaksi. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) On kirkasta kun viina.  On kirkasta kuin viina. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Aina niin päin on piiput oltava että niistä viina juoksee.  Aina niinpäin on piiput oltava, että niistä viina juoksee. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Viina on hyvää juora mutta pirua oksentaa.  Viina on hyvää juoda, mutta pirua oksentaa. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Viina tutunkin pettää ja rakkaankin ystävän jättää.  Viina tutunkin pettää ja rakkaankin ystävän jättää. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Sepältäkin joskus viina loppu vaan leipä ei lopu milloinkaan.  Sepältäkin joskus viina loppuu, vaan leipä ei lopu milloinkaan. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Virka pois niin viina pois, pelto pois niin leipä pois.  Virka pois, niin viina pois, pelto pois, niin leipä pois. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Lahja hyvän lepyttää viina vihaisemmankin.  Lahja hyvän lepyttää, viina vihaisemmankin. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Viljasta viina tehdään, tyhjästä puheet perättömät.  Viljasta viina tehdään, tyhjästä puheet perättömät. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Naisen sialu autuutta kaipaa, miehen viinaan tyytyy sillä viina sialua lämmittää.  Naisen sielu autuutta kaipaa, miehen viinaan tyytyy, sillä viina sielua lämmittää. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Heittelee kun viina vanhaa seppää.  Heittelee kuin viina vanhaa seppää. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Jos ei terva, viina ja sauna auta niin ei Jumalakaan auta.  Jos ei terva, viina ja sauna auta, niin ei Jumalakaan auta. (Hausjärvi , Hilma Sykäri , 1935 ) Viina viisaanki villittee.  Viina viisaankin villitsee. (Hausjärvi , K. V. Valolehto , 1936 - 37 ) Viina viisaav villittee.  Viina viisaan villitsee. (Hausjärvi , M. Vilppula , 1936 - 37 ) Heitättää kuv viina vanhaa seppää.  Heitättää kuin viina vanhaa seppää. (Hausjärvi , M. Vilppula , 1936 - 37 ) Kyl kyl viina hyvää on kun sit harvoin saa.  Kyllä kyllä viina hyvää on, kun sitä harvoin saa. (Hausjärvi , M. Vilppula , 1936 - 37 ) Isokyrö Kun on viina pääs niin on mieli puas. Kun on viina päässä, niin on mieli puossa. (Isokyrö, S. Tanner, 1934) Joutseno Vettähä viina vinkasuo. Vettähän viina vinkaisee. (Joutseno, H. Lampinen, 1932) Älä isä ikännäis pojal viina anna jos et taho perustusta turmeluksee panna. Älä isä ikänäsi pojalle viinaa anna, jos et tahdo perustusta turmelukseen panna. (Joutseno, A. Luukko, 1932) Ennehä viina kylmää, enneko nuor mies. Ennenhän viina kylmää ennen kuin nuori mies. (Joutseno, A. Luukko, 1932) Vettä se viina vinkasoo. Vettä se viina vinkaisee. Pohmelo janottaa. (Joutseno, A. Luukko, 1932) Juva Viina viisaankin villitsee. Viina viisaankin villitsee. ( Juva, G. Aalto, 1932) Ennen viina lekkerissä jäätyy ennen kuin poika pakkasessa paleltuu. Ennen viina lekkerissä jäätyy, ennen kuin poika pakkasessa paleltuu. ( Juva, G. Aalto, 1932) Enne vesj taivaasta loppuu ku Teittise pojilta viina. Ennen vesi taivaasta loppuu kuin Teittisen pojilta viina. ( Juva, F. J. Holopainen, 1932) Paremp' viina muassa, ku huonossa piässä. Parempi viina maassa kuin huonossa päässä. ( Juva, H. Karjalainen, 1932) Ennen viina jiätyy lekkerissä, ku piika pakkasessa. Ennen viina jäätyy lekkerissä kuin piika pakkasessa. ( Juva, H. Karjalainen, 1932) Paremp viina muassa, ku jumalattoma suussa. Parempi viina maassa kuin jumalattoman suussa. ( Juva, S. Pätynen, 1932) Soeta Roope, kyllä viina piisoo. Soita, Roope, kyllä viina piisaa! Juoppojen sanaparsi. ( Juva, S. Pätynen, 1932) Ennev viina jäätyy ennenku piika palentuu. Ennen viina jäätyy, ennen kuin piika palentuu. ( Juva, G. W. Schadewitz, 1932) Jossei sauna ja viina auta niin tulla [!] kuolema. Jos ei sauna ja viina auta, niin tulla [!] kuolema. ( Juva, G. W. Schadewitz, 1932) Ennehäv viina putelissa jiätyy enneku ehta mammampoeka pakkasessa. Ennenhän viina putelissa jäätyy, ennen kuin ehta mammanpoika pakkasessa. ( Juva, A. Ylönen, 1932) Enne viina jiätyy lekkerissä, enneku piika pakkasessa. Ennen viina jäätyy lekkerissä, ennen kuin piika pakkasessa. ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Kalanti Paremp viin maas ko pahas pääs. Parempi viina maassa kuin pahassa päässä. (Kalanti, A. Laaksonen, 1931) Viina o kukkarol koi ja jyvälaaril luut. Viina on kukkarolle koi ja jyvälaarille luuta. (Kalanti, S. Saarnio, 1931) Viina se viissanki villitte. Viina se viisaankin villitsee. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Oikke poikan ettäs osti rahallas viina. Oikein poikani, ettäs ostit rahallasi viinaa. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Ei piipu nii päinkä ol et niist viina tule. Ei piiput niinpäinkään ole, että niistä viinaa tulee. Tarkoitta sitä joka turhaan orotta saavas jonkun suuren lahjan. (Kalanti, F. Tanner, 1931) Viin viissanki villitte. Viina viisaankin villitsee. (Kalanti, F. Tanner, 1931) Kyl kipu kova on ja jolle viin ja saun aut nii sit on kuolemaks. Kyllä kipu kova on, ja jollei viina ja sauna auta, niin sitten on kuolemaksi. (Kalanti, F. Tanner, 1931) Paremp on viin maas ko jumalattoma suus. Parempi on viina maassa kuin jumalattoman suussa. (Kalanti, F. Tanner, 1931) Kyl nyk kamal aik tul ko kruun viina polto lopet. Kyllä nyt kamala aika tuli, kun kruunu viinan polton lopetti. Ukot olivat pahoillaan. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Viin ny voimah hävittä, vanha aikka anno tyä halu. Viina nyt voimat hävittää, vanhaan aikaan antoi työhalua. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Valla olut ja viina joisi jos talon kannattaisi. Vallan olutta ja viinaa joisin, jos taloni kannattaisi. Lausui entisajan talollinen. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Jolte viin, saun ja terv aut niin kualemaks olkko. Jos ei viina, sauna ja terva auta, niin kuolemaksi olkoon. (Kalanti, A. Widberg, 1931) Kiuruvesi Ee tipu viina jooluna. Ei tipu viina jouluna. (Kiuruvesi, A. Pennanen, 1932) Jos ei viina sauna ja terva auta niin se tauti on kuolemaks. Jos ei viina, sauna ja terva auta, niin se tauti on kuolemaksi. (Kiuruvesi, H. Siponen, 1932) Tenttu viina ja mummun raaja on aikamiehen ruoka. Tenttuviina ja mummun raaja on aikamiehen ruoka. (Kiuruvesi, H. Siponen, 1932) Viina on kun Joosepin kusta. Viina on kuin Joosepin kusta. (Kiuruvesi, H. Siponen, 1932) Ennen viina jiätyy ku piika paleltuu. Ennen viina jäätyy kuin piika paleltuu. (Kiuruvesi, E. A. Piippo, 1932) Soo ruuna viina paikalle. Soo ruuna viinapaikalle! (Kiuruvesi, E. A. Piippo, 1932) Ee joo niin päen piiputkaa, että viina juoksoo. Ei ole niin päin piiputkaan, että viina juoksee. (Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932) Viina viisaannii villihtöö. Viina viisaankin villitsee. (Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932) Eijoo niin päen piiputkaa, että viina juoksis! Ei ole niin päin piiputkaan, että viina juoksisi. (Kiuruvesi, A. Reinikainen, 1935-36) Ennen koiralta kuis loppuu ennenkun juopolta viina. Ennen koiralta kusi loppuu ennen kuin juopolta viina. (Kiuruvesi, P. Marin, 1932) Ei oo piiputkaa niin päin että viina juoksoo. Ei ole piiputkaan niin päin, että viina juoksee. (Kiuruvesi, P. Marin, 1932) Viina vettä vinkasevi. Viina vettä vinkaisevi. (Kiuruvesi, M. Jauhiainen, 1932) Enne viina jiätyy, ennenku piika paleltuu. Ennen viina jäätyy ennen kuin piika paleltuu. (Kiuruvesi, M. Jauhiainen, 1932) Kivennapa Jos ei sauna, viina ja terva auta ni sit on ies kuolema ja hauta. Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin sitten on edessä kuolema ja hauta. (Kivennapa, E. Heikkinen, 1932) Vettähä viina vinkasoo. Vettähän viina vinkaisee. Humalainen juo vettä. (Kivennapa, E. Heikkinen, 1932) Ennen viina lekkeris jäättyy enneko piika pakkasessa. Ennen viina lekkerissä jäätyy ennen kuin piika pakkasessa. (Kivennapa, E. Lensu, 1932) Ainha viina on vettä viisaampaa. Ainahan viina on vettä viisaampaa. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Vettähä viina vinkasoo. Vettähän viina vinkaisee. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Viina mielet villitsöö. Viina mielet villitsee. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Vittu, viina, rapakalja. Vittu, viina, rapakalja. (Kivennapa, J. Soponen, 1932) Kurkijoki Viina ja terva ja sauna jos ei auta ni sittei auta ko kuolema. Viina ja terva ja sauna jos ei auta, niin sitten ei auta kuin kuolema. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Vettähä se viina vinkasoo. Vettähän se viina vinkaisee. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Enne viina kylmää lekkerissä enneko mamman piika pakkasessa. Ennen viina kylmää lekkerissä ennen kuin mamman piika pakkasessa. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Enne viina kylmeä lekkerii ennenku piika pakkasie. Ennen viina kylmää lekkeriin, ennen kuin piika pakkaseen. (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932) Viina viisanki [!] villihtyö. Viina viisaankin villitsee. (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932) Elä jätä sano Nissilä ku viina kuatu. "Älä jätä", sanoi Nissilä, kun viina kaatui. (Kurkijoki, A. Kojo, 1932) Viina viisuan villitsöö, vallan väkevält' pois ottua. Viina viisaan villitsee, vallan väkevältä pois ottaa. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Ennehä viina jiätyy lekkeriss, ku tutöt pakkasess'. Ennenhän viina jäätyy lekkerissä kuin tytöt pakkasessa. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Vettähä se viina vinkasoo. Vettähän se viina vinkaisee. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Viina, terva ja sauna jos ei auta ni sitt' perrii hauta. Viina, terva ja sauna jos ei auta, niin sitten perii hauta. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Laukaa Viina viisaanni villihtöö. Viina viisaankin villitsee. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Kuivi laetoesa ku Eemel Pellise viina. Kuivi laitoihinsa kuin Eemeli Pellisen viina. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Kuo viina peässä nii miel o hännässä. Kun on viina päässä, niin mieli on hännässä. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Villihtöö se viina viisaannii. Villitsee viina viisankin. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Jolla on viina peässä sillä o miel metässä. Jolla on viina päässä, sillä on mieli metsässä. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) jolla o viina pullossa, sillä o matti kukkarossa. Jolla on viina pullossa, sillä on matti kukkarossa. Se on köyhä. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Vettä viina vinkasee. Vettä viina vinkaisee. (Laukaa, H. Majanen, 1936 - 37) Viina viisaankiv villihtee. Viina viisaankin villitsee. (Laukaa, H. Majanen, 1936 - 37) Viina viisaanki villihtöö. Viina viisaankin villitsee. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Viina ja terva velekoo ee tartte maksoo. Viina- ja tervavelkaa ei tarvitse maksaa. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Jos ee terva, viina ja saana aata, nii kuole poes. Jos ei terva, viina ja sauna auta, niin kuole pois. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Harkossa ku Mieskose viina. Harkoissa kuin Mieskosen viina. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Enne koerilta kus loppuu ennku meejä pojilta viina. Ennen koirilta kusi loppuu kuin meidän pojilta viina. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Kuivi laetoesa ku enskertase viina. Kuivi laitoihinsa kuin ensikertaisen viina. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Viina ja vaemo tekköö miehestä hullu. Viina ja vaimo tekee miehestä hullun. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Jossee saana viina ja terva aata nii kuolema tulloo. Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin kuolema tulee. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Jos ee viina ja saana aata, nin tulloo kuolema. Jos ei viina ja sauna auta, niin tulee kuolema. (Laukaa, J. G. Oksanen, 1932) Vittu ja viina viisaanni villihtöö. Vittu ja viina viisaankin villitsee. (Laukaa, J. G. Oksanen, 1932) Jos ei viina ja saana aata nii on pia suora seäriste joukossa. Jos ei viina ja sauna auta, niin on pian suorasääristen joukossa. (Laukaa, K. Taipale, 1932) Vettä viina vinkasoo. Vettä viina vinkaisee. (Laukaa, K. Vatiainen, 1932) Vettä viina vinkasoo. Vettä viina vinkaisee. Janottaa. (Laukaa, Vieno Sillman, 1932) Loimaa Viina pullon korkin päälle astunu. Viinapullon korkin päälle astunut. Sanotaan poikaklopeista ko ovat vähä viinaa saanee ja ollaan olevannaas aikalaila hiivasa. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Viina villittee viisaanki. Viina villitsee viisaankin. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Jos ei terva, sauna ja viina auta, niin on kualema tauti. Jos ei terva, sauna ja viina auta, niin on kuolematauti. Vanhanaikasia tropeja. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Viina viisaanki villittee. Viina viisaankin villitsee. (Loimaa, S. Aalto , 1933) Viina viisaanki villittee. Viina viisaankin villitsee. (Loimaa, S. Helmi , 1933) Viina viisaanki villittee. Viina viisaankin villitsee. (Loimaa, E. Juusela , 1933) Kyll viina villittee rikkaanki. Kyllä viina villitsee rikkaankin. (Loimaa, V. Johansson , 1933) Pyssy ja kortit ja viina, on miehen kunnia. Pyssy ja kortit ja viina on miehen kunnia. (Loimaa, H. Houkka , 1933) Nivala Ennen viina jäätyy ennenku poika paleltuu. Ennen viina jäätyy ennen kuin poika paleltuu. (Nivala, T. Niskanen, 1933) Viina viisaan villihtee. Viina viisaan villitsee. (Nivala, O. Pajukoski, 1935) Täysi kuin viina pikari. Täysi kuin viinapikari. (Nivala, O. Pajukoski, 1935) Hei tamma viina paikalle sitte sieltä lika paikoille. Hei, tamma, viinapaikalle, sitten sieltä likapaikoille! (Nivala, O. Pajukoski, 1935) Terva sauna ja viina jos ei auta niin seun kuolemaksi. Terva, sauna ja viina jos ei auta, niin se on kuolemaksi. Vanhan kansan lääkitystä ilmaiseva lause. (Nivala, F. Raudaskoski, 1932) Ko on viina velijenä niin on piru isäntänä. Kun on viina veljenä, niin on piru isäntänä. (Nivala, M. Ylitalo, 1933) Ko on viina pääsä, niin on mieli haasa. Kun on viina päässä, niin on mieli haassa. (Nivala, M. Ylitalo, 1933) Pää ol lakin naula ja viina monen paula. Pää on lakin naula ja viina monen paula. (Nivala, M. Ylitalo, 1933) Viina viisaan villihtee eikä hulluvakkaa hillihte. Viina viisaan villitsee eikä hulluakaan hillitse. (Nivala, M. Ylitalo, 1933) Sehäl loppu kesken kö Nyyluntin viina. Sehän loppui kesken kuin Nylundin viina. (Nivala, M. Ylitalo, 1933) Pälkäne Jollei viina, terva, sauna auta, tullee kualema ja perrii hauta.  Jos ei viina, terva, sauna auta, tulee kuolema ja perii hauta. (Pälkä , T. Inkilä , ) Paltamo Parreen on viina moassa ku jumalattoman mahassa.  Parempi on viina maassa kuin jumalattoman mahassa. (Paltamo , H. J. Keränen , 1933 ) Viina viepi mielen miehen peästä.  Viina viepi mielen miehen päästä. (Paltamo , H. J. Keränen , 1933 ) Riistavesi Viina viisaannii villihtöö. Viina viisaankin villitsee. (Riistavesi, A. Antikainen, 1932) Ennej jiätyy viina lekkerissä, ennenkun piika pakkasessa. Ennen jäätyy viina lekkerissä, ennen kuin piika pakkasessa. Näin kuvaa savolainen nuoren tytön pakkasen kestävyyden. (Riistavesi, A. Antikainen, 1932) Eij jou nii puoli puutkaa, että viina juoksoo. Ei ole niin puolin puutkaan, että viina juoksee. Ei ole asia sinnepäinkään. (Riistavesi, S. Heikkinen, 1932) Ennen viina jiätyy kun piika paleltuu. Ennen viina jäätyy kuin piika paleltuu. Piika on tytär. (Riistavesi, S. Heikkinen, 1932) Ennen viina jiätyy ennenkun piika paleltuu. Ennen viina jäätyy ennen kuin piika paleltuu. (Riistavesi, A. Ihalainen, 1932) Eijjou niin puoelin piiputkaa, että viina juoksoo. Ei ole niin puolin piiputkaan, että viina juoksee. Että ei ole niin kuin pitäisi tai niin kuin puhutaan. (Riistavesi, A. Ihalainen, 1932) Männöö kun Mähösen viina olut oiva tehtaaseen. Menee kuin Mähösen viina, olut oiva tehtaaseen. (Riistavesi, E. Parviainen, 1932) Jos ei viina terva ja saana aata niin se taati on kuolemaks. Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin se tauti on kuolemaksi. (Riistavesi, H. Räsänen, 1932) Ennen jiätyy viina lekkerissä, kun piika pakkasessa. Ennen jäätyy viina lekkerissä kuin piika pakkasessa. (Riistavesi, H. Räsänen, 1932) Paremp on viina muassa kun huonon piässä. Parempi on viina maassa kuin huonon päässä. (Riistavesi, H. Räsänen, 1932) Viina viisaan villihtöö. Viina viisaan villitsee. (Riistavesi, H. Räsänen, 1932) Rovaniemi Viina se viishanki tyhymäksi tekkee. Viina se viisaankin tyhmäksi tekee. (Rovaniemi, A. Alanampa, 1933) Viina ku loppuu loppuvat ystäväkki. Viina kun loppuu, loppuvat ystävätkin. (Rovaniemi, A. Alanampa, 1933) Sauna, viina ja terva jos ei parana niin tauti on Jumalan tauti. Sauna, viina ja terva jos ei paranna, niin tauti on jumalantauti. (Rovaniemi, V. Nuotio, 1933) Viina miehev villittee, vallan väkevältä pois ottaa. Viina miehen villitsee, vallan väkevältä pois ottaa. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Jos ei sauna ja viina auta on sairhaus kuolemaksi. Jos ei sauna ja viina auta, on sairaus kuolemaksi. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Tyrvää Parempi viina maasa kun jumalattoman suusa. Parempi viina maassa kuin jumalattoman suussa. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Viina viisaankin villittee. Viina viisaankin villitsee. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Viina viä miähen miälen. Viina vie miehen mielen. [Edell. sp:n lipun kääntöpuolella.] (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Jos ei viina ja sauna ja terva auta se on kuolemaks ei se papistakan parane. Jos ei viina ja sauna ja terva auta, se on kuolemaksi, ei se papistakaan parane. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Jos ei terva, sauna ja viina auta, nin sitten ei auta mikkään. Jos ei terva, sauna ja viina auta, niin sitten ei auta mikään. (Tyrvää, V. Toivonen, 1933) Tenu se om miästen juomaa viina pahaisten kakarain. Tenu se on miesten juomaa, viina pahaisten kakaroiden. (Tyrvää, V. Toivonen, 1933) Viina miähen villittee. Viina miehen villitsee. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Tulis ryssän laki, että viina halpenis. Tulisi ryssän laki, että viina halpenisi. Se laki, jonka aikana ryssät joivat ittensä rikkaiksi, valtion monopooli ryssämaalle. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Viina viisaankin villittee. Viina viisaankin villitsee. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Jollei viina, terva ja sauna auta, nin sitten tauti on kualemaks. Jollei viina, terva ja sauna auta, niin sitten tauti on kuolemaksi. Varmasti ikivanha vananparsi Satakunnassa. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Ulvila Jossei viina ja sauna aut ni sit o kualema. Jos ei viina ja sauna auta, niin sitten on kuolema. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Tulist ninko Toukari viina. Tulista niin kuin Toukarin viina. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Valkeala Jos ei sauna, terva ja viina auta, sillon perii hauta. Jos ei sauna, terva ja viina auta, silloin perii hauta. (Valkeala, A. Stenroth, 1932) Vettä viina vinkasee. Vettä viina vinkaisee. (Valkeala, A. Stenroth, 1932) Vittu viisahan vietteleepi viina vanhan turmeleepi. Vittu viisaan vietteleepi, viina vanhan turmeleepi. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Viina viisahan villitseepi. Viina viisaan villitseepi. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Jonsei terva viina ja sauna auta siit perii hauta. Jos ei terva, viina ja sauna auta, siitä perii hauta. (Valkeala, V. Korkeamäki, 1932) Viina viisaankin villitsee. Viina viisaankin villitsee. (Valkeala, V. Lakka, 1932) Voittaa se viina vahvankin. Voittaa se viina vahvankin. (Valkeala, V. Lakka, 1932) Vettä viina vinkasee. Vettä viina vinkaisee. Kohmelossa. (Valkeala, V. Lakka, 1932) Parempi viina maassa, kuin jumalattoman suussa. Parempi viina maassa kuin jumalattoman suussa. (Valkeala, V. Lakka, 1932) Naiset ja viina tekee tulimultehia. Naiset ja viina tekee tulimurteita [?]. (Valkeala, V. Lakka, 1932) Viina on viisaan viljeltävä. Viina on viisaan viljeltävä. (Valkeala, V. Lakka, 1932) Jos ei sauna ja viina auta, niin se on kuolemaksi. Jos ei sauna ja viina auta, niin se on kuolemaksi. (Valkeala, V. Lakka, 1932) Sen ainakin voi sanoa, että suomalaisilla on suhde alkoholiin, hyvä tai huono tai välinpitämätön. Useimmilla on kokemuksia, joko itse tai joku sukulainen tai tuttava on nauttinut sitä liikaa, saattanut kehittää riippuvuuden. Muillakin kansoilla on riippuvuus, venäläiset ja votka liittyvät yhteen. Ilmari Susiluodon mukaan Gorbatsovin ajan rajoitukset votkan saatavuudessa olivat yhtenä syynä Neuvostoliiton kaatumiseen. Minun venäläiset rouvani käyttivät hekin runsaasti alkoholia. Joku piti säännöllisesti poissaolopäiviä maanantaisin ja valehteli muka syitä. Jollakin oli termospullossa blandinkia. Ettenkö muka olisi nähnyt. Oma isäni oli kausijuoppo. Jouduin katsomaan niitä nöyryyttäviä ja hävettäviä juomaviikonloppuja. Vanhemmiten hän ei enää pystynyt. En kyennyt ymmärtämään, mitä iloa siitä kovasta ottamisesta oli. Olen toki kokeillut itsekin, voisin tissutella ja tassutella, mutta sekään ei tunnu hyvältä. En myöskään sen kummemmin vapaudu ja muutu iloisemmaksi tai surullisemmaksi. En ehkä ole sattunut sopivaan seuraan. Alkoholi ja muut päihteet ovat selvästikin ongelma suomalaisille. Minun mielestäni ne täyttävät jotakin tarvetta: elämä tuntuu vajavaiselta ja pitää saada jotakin iloa. Saatan tuntea samoin, mutta tuskin siinä päihteistä olisi apua. En usko, että on muuta mahdollisuutta parempaan kuin saada meikäläisten elämä jotenkin mielenkiintoisemmaksi, luovemmaksi ja antoisammaksi. Harrastukset ja ihmissuhteet tietenkin. Pidän tässäkin nettiä sellaisena harrastuksena, jota voi tehdä kotoa käsin ja joka valtaa aivot. Liikunta antaa myös parempia kicksejä kuin päihteet ja huumeet. Alkoholin ympärille on tietysti nivoutunut paljon kulttuuria, ei sitä voi kieltääkään. Se tuo elämään alamäkiä ja vaihteluja, tasapaksua elämää on vaikea kestää, jollei opi tekemään matkoja omissa aivoissaan mielikuvien avulla. Asiantuntijat puhuvat ristiin alkoholin terveysvaikutuksista. Vähäinen määrä on milloin eduksi, milloin pienikin ryyppy on terveysriski. Olen kiinnostunut alkoholin vaikutuksesta historiaan, kieleen ja yhteiskuntaan. Kieltolakiaika, keskioluen tulo, muutokset alkoholin nauttimisessa..., Humalan synonyymejä: hiprakassa huppelissa hutikassa jurrissa kaasuissa kekkulissa kännissä laitamyötäisessä lärvit maistissa naamat nakit silmillä nauttinut nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta ottanut ottanut häppää ottanut keittoa, soppaa ottanut neuvoa-antavaa perseet olalla perseet pienessä sievässä päihtyneenä päissään pöhnässä seipäät soosit tuiterissa tumut tunnelissa tuubassa Alkoholia koskevia linkkejä/skuuppeja Aikaisempi juttuni alkoholista , olin unohtanut sellaisen kirjoittaneeni vaikka siitä on vain kuukausi. Päihdelinkki, alkoholi Alkoholismi, wikipedia Alko, wikipedia Alkoholijuoma, wikipedia Alkoholi Suomessa , wikipedian luokat Kuvat aiheesta alkoholi Isokaato  Suomalainen alkoholikulttuuri, wikipedia Votka, wikipedia Olut  ,  keskiolut ,  viini Raittius, wikipedia Päihde, wikipedia Viina Kaksi maalaiskaverusta päätti lähteä ryyppäämään kaupunkiin. Kaupungissa he sitten kiersivät kapakoita ja joivat viinaa. Taas erääseen kapakkaan saavuttuaan he ottivat paukut. Silloin toiselle tuli paha olo ja hän oksensi suoraan kaverinsa päälle.  - Saatanan sika, minkä teit! huusi kaveri.  - No, no, katsohan vähän ensin itseäsi, ennenkuin alat muita nimittelemään, totesi siihen oksentaja. Poliisipartio pysäytti miehen luo, jonka autosta oli puhjennut rengas. Poliisit kysyivät, mitä huolia miehellä oli...  - No kun minä ajoin viinapulloon.  - Ettekä nähnyt sitä ajoissa.  - No eihän sitä voinut nähdä, kun se oli sillä taskussa... Kaksi suomalaista onki veneestä. Toisen onkeen tarttui pullo, josta tuli ulos henki. Tietenkin henki lupasi toteuttaa toivomuksen, mutta vain yhden. Mies mietti hetken ja sanoi sitten:  - Toivon, että tämän järven vedet muuttuisivat viinaksi... Ja niin tapahtuikin. Aluksi miehet olivat innoissaan, mutta pian toinen tokaisi:  - Tyhmästi teit... nyt meidän täytyy kusta veneeseen. Metsuri lähti metsäkämpältä kaupunkiin viinakauppaan, mutta tuli matkalla katumapäälle ja alkoi empiä. Hän päätti ratkaista asian heittämällä lakkinsa ilmaan. Mikäli lakin pudottua maahan sen lippa osoittaa kämpälle, hän palaa takaisin, jos se osoittaa kaupunkiin, hän jatkaa matkaansa. Mies heitti lakin, ja lippa osoitti kämpälle, heitti toisen, kolmannen ja neljännenkin kerran samoin tuloksin. Kun lippa viidennellä kerralla osoitti kaupunkiin, mies tuumi:  - Ei tässä mikään auta, viinakauppaan sitä on mentävä. Poliisipartio pysäytti miehen luo, jonka autosta oli puhjennut rengas. Poliisit kysyivät mitä huolia miehellä oli.  - No kun minä ajoin viinapulloon.  - Ettekä nähnyt sitä ajoissa.  - No eihän sitä voinut nähdä, kun se oli sillä taskussa... Mies Suomesta lähti veljensä luokse Ruotsiin kyläilemään. kun olivat siinä kaksi viikoa juoneet viinaa niin veli kysyi toiselta:  - No, mites se äiti jaksaa?  - Tulitko sinä tänne juommaan vai paskkoo puhummaan!, toinen vastasi. Tulipa Skandinaavien välille kilpaa siitä, kuka pystyy olemaan kauimmin haisunäädän pesässä. Ensin kokeili Ruotsalainen. Hän ampaisi varttitunnin päästä fyifytellen ulos. Suomalainen meni seuraavaksi. Hän vietti pesässä kaksi päivää, kunnes viina loppui. Viimeiseksi yritti Norjalainen. Kahden minuutin kuluttua haisunäätä tuli ulos pesästään kuonoaan pidellen ja sanoi:  - Ei siellä voi olla, turskanlemu on aivan hirveä! Kaksi merimiestä ajelehti ulapalla laivan tehtyä haaksirikon. Epätoivo alkoi vallata heidän mielensä, ja toinen päätti rukoilla:  - Hyvä Jumala. Olen rikkonut monia sinun käskyjäsi vastaan. Olen viettänyt syntistä elämää viinan ja naisien parissa. Mutta jos nyt pelastat meidät, lupaan etten enää koskaan...  - Suu kiinni! toinen miehistä huudahti äkkiä. - Älä mene lupaamaan mitään. Minusta tuntuu että näen laivan horisontissa... Saarnamies nuhteli seurakuntaansa:  - On viinan syy, että lapsenne näkevät nälkää. On viinan syy, että lyötte aviopuolisoitanne. On viinan syy, että ammutte anoppejanne. Ja on viinan syy, että ammutte harhaan... - Viina on tuhonnut kotini, nyyhkytti rouva Ollila ompeluseurassa.  - Ryyppääkö miehesi niin paljon?  - Ei, mutta hänen pannunsa räjähti... Kaksi laihialaista löysi viinapullon. Lähempi tarkastelu osoitti että siinä oli metanolia.  - Täytyy kai viskata se jokeen, sanoi toinen.  - EI! Minulla on sokea veli... - Viina tekee sinut pirun paljon kauniimmaksi, sanoi Pekka vaimolleen.  - Mutta enhän minä ole ottanut viinaa, vaimo ihmetteli.  - Et niin, mutta minä olen. - Olettekos tehnyt kuin käskin ja lopettanut viinan juonnin, tupakoinnin ja lauleskelun, kysyi lääkäri potilaalta.  - Osittain. En laula enää niin kovaa kuin ennen. Eläkeläisnaisseurue meni vihaisena terveysministeri Huttu-Juntusen puheille, puhenaisenaan kansallispukuun sonnustautunut Hulta.  - Mitä sukupuolten välistä tasa-arvoo tämä on, että meinaatte toteuttaa 20 tunnin säännön alkoholin maahantuonnille? Miesväkkee ei tämä laki koske yhtään. Työkii naisimmeisenä tällee naisväkkee syrjittä, taijjampa äänestää kokoomuslaista ukkova ens vaaleissa.  - Rakas Hulta, kyllä se koskee yhtä lailla miehiä kuin naisia, ukothan ne viinat sitten vielä juovatkin, ja juovuksissa pieksävät vaimojaan, vastasi Huttu-Juntunen.  - Vitun posket. Kuka ukko sitä vaan 20 tuntia tallinnassa viipyy? Ensimmäisen yön ovat äijäinköriläät porttolassa, toisen putkassa, vastasi Hulta. Futisjoukkueen valmentaja tuli kotiin Mallorcan valmennusleiriltä. Muija sanoi jo heti kotiovella ilkikurisesti:  - No tuliko sieltä muutakin kuin tippuri kotiintuomisena?  - Älähän nyt paasaa, opin paljon espanjaa, tarjoilijoillekin vaan espanjaksi tilaukset latelin.  - Annapa tulla esimerkki sitten, vastasi muija  - Buena sera senjorita, aperita, koskenkorva, jaloviina, cordita. Aikoinaan, kun viinakortit oli vielä käytössä, tuli muuan 80-vuotias papparainen maalta kaupunkiin ja pyysi itselleen korttia. Kun korttia ryhdyttiin kirjoittamaan, myymäläesimies ei voinut olla kysymättä, kuinka vaari vasta näin vanhana oli ryhtynyt viinaa ottamaan.  - Mun on ny pakko ostaa, vaari selitti vapisevalla äänellä. - Näin vanhana ei enää jaksa itse keitellä. - Juon unohtaakseni.  - Mitä sinä haluat unohtaa?  - Että viina on niin kallista. Kaleerilaivan perämies soutajille:  - Minulla on teille sekä hyviä, että huonoja uutisia. Ensin hyvät: jokainen saa ylimääräisen viina-annoksen. Ja sitten huonot: iltapäivällä kapteeni haluaa hiihtää vesisuksilla. Nieminen piti rajut juhlat ja viina virtasi. Seuraavana aamuna hänen ovelleen koputettiin. Nieminen avasi ja sanoi:  - Kaikki on loppu. Ei ole tippaakaan jäljellä...  - Enhän minä sitä, vaan tulin hakemaan kainalosauvani, jotka unohdin tänne eilen. Kolme hiirtä oli kapakassa ja viina alkoi vaikuttamaan.  - Perkele, sanoi ensimmäinen. - Minä menen eduskuntaan ja räjäytän sen ilmaan.  - Minä painun valtioneuvostoon ja haukun joka ainoan ministerin, uhosi toinen.  - Piru soikoon, manaili kolmas. - Sillä aikaa minä käväisen kotona ja raiskaan kissan! Pitkällisten kliinisten kokeiden jälkeen Julkun tiedetoimitukselle on kirkastunut yllättävä tosiseikka, jota konventionaalinen tiede ei ole vielä havainnut. Nimittäin: humalatila lisää painovoimaa. Tämän yllättävän ilmiön olemme omakohtaisesti kokeneet ja varmuuden saamiseksi yhä uudelleen ja uudelleen kokeen toistaneet. Tulos on ollut aina vääjäämättä sama.  Juotaessa viinaa se nousee päähän ja aiheuttaa humalan. Humala puolestaan kaareuttaa meitä ympäröivää aika-avaruusjatkumoa niin, että maapallon painovoimakenttään syntyy paikallinen poikkeama. Jaloillaan pysyminen vaikeutuu voimakkaassa humalassa ja kun tietty raja-arvo on ylitetty käy kahdella jalalla seisominen mahdottomaksi. Tällöin ihminen on pakotettu asettumaan nelinkontin jaksaakseen vastustaa kasvanutta gravitaatiota. On jopa havaittu tapauksia joissa uhri on joutunut makaamaan rähmällään lattialla pystymättä lainkaan liikkumaan. Paikallinen painovoima voi tällöin saavuttaa jopa 4-5 G:n arvon. Samoin jos uhri vahingossa laittaa päänsä vatsalaukun painopisteen alapuolelle, niin lisääntynyt painovoima vetää vatsan sisällön lattialle. Onhan selvää etteivät ihmisen kurkkulihakset pysty vastustamaan tällaista vetovoimaa.  Tämä ilmiö selittää myös sen, miksi isot matkustajakoneet laskeutuessaan kentälle tulevat perä alempana maahan. Tämä johtuu siitä, että koneen takaosassa matkustajat ovat koko lennon ajan kitanneet verovapaata viinaa, kun taas koneen nokassa oleva miehistö on vesiselvä. Näin aiheutuu painopisteen siirtymä ja koneen peräosan suhteellinen painonnousu. Huomattavaa on myös se, että humalaisen pilotin pudotessa koneineen kone nimenomaan syöksyy kohti maata nokka edellä.  HUOM: Viina ei sinällään tietenkään aiheuta painovoimanlisäystä, vaan pikemminkin päinvastoin. Jokainenhan lienee huomannut kuinka iloisen kevyesti viikonloppuviinat pystyy kantamaan ulos Alkosta... Neitsyt Maria pyysi kolmen päivän lomaa käydäkseen maassa ja aikansa pohdittuaan ja varoitettuaan Pietari myönsi loman. Kuitenkin tuli Neitsyt Marian joka päivä soittaa Pietarille.  Ensimmäinen soitto:  - Täällä Neitsyt Maria, onko Pietari. Kuule minulla on eri lysti, eilen opin tupakoimaan.  - Ai, ai, sanoi Pietari, tule pois jo, ei se paikka ole sinulle terveellinen.  - Enkä tule, terve nyt vaan.  Toinen soitto:  - Halloo, onko Pietari, täällä Neitsyt Maria, täällä on vasta hauskaa, eilen opin juomaan viinaa.  - On parasta, että kapuat kotiin sieltä ja justiinsa, Pietari sanoi.  - Enkä tule, kyllä minä aina pärjään, terve vaan terve.  Kolmas soitto:  - Halloo. - halloo, onko Pietari - täällä - Maria - - -. Jätkien viinanjuonti ja tappelu jatkui tunnin puolenyön jälkeen: Rane ja Reiska ottivat rajusti yhteen! Erästä hyvin alkoholiin menevää nuorta miestä varoitettiin uhkauksella, että jos hän jatkuvasti juo niin julmasti, niin jonakin aamuna suolet ovat tulleet ulos. Kerran kun nuorukainen oli taas viinasta kuollut, pistivät kaverit hänen sänkyynsä muutaman metrin lampaan suolta. Aamulla tuli kaveri ulos huoneestaan toisten luo ja oli aikatavalla kalpea. Selitti:  - Kyllä te pojat olitte oikeassa niitten suolten suhteen. Minulta olivat lipsahtaneet pellolle, mutta konsilla ja hammasharjan varrella sain ne työnnetyksi takaisin. Mikä on kuusi metriä pitkä ja haisee viinalle?  - Kommunistien vappukulkue. Kylän asukkaat tapasivat kokoontua Hännisillä, ja tilaisuuksissa yleensä tarjoiltiin miestä väkevämpääkin. Erään kokouksen alla tilanne kuitenkin kävi vähän kinkkiseksi, sillä kirkkoherrakin oli tulossa mukaan. Rouva hännisellä oli kuitenkin kekseliäs ehdotus:  - Viemme viinakset siihen huoneeseen, joka on suuren salin takana, ja kun sinusta vaikuttaa siltä, etä joku voisi kaivata ryyppyä, ilmoitat vain, että hänelle on puhelu.  Tilaisuus alkoi aterialla, ja pian sen jälkeen Hänninen pisti päänsä salin ovesta ja kuulutti:  - Kaikki muut puhelimeen paitsi kirkkoherra! Alkoholisti oli viinakaupan nurkalla pummaamassa rahaa.  - Anna kaks markkaa, että mä saan viinapullon.  Ohikulkija löi miehelle neljä markkaa käteen ja sanoi:  - Tuopa samalla mullekin. Alkoholi on muodostumassa ongelmaksi jääkiekkoilijalle:  - Viina vie ojasta allikkoon. Mikä on lappalaisten coopperin testi? 12 minuuttia ilman viinaa. Kaksi juoppoa lentomekaanikkoa roikkuivat Tampere-Pirkkalan lentokentällä ja oli sumuinen päivä, eikä heillä ollut mitään tekemistä. Toinen heistä sanoi toiselle:  - Hei, ei sinulla sattuisi olemaan mitään juotavaa?  - Sori, ei ole, mutta olen kuullut, että lentokoneen polttoainetta voi juoda kuten viinaa.  Niin he tekivät. He ottivat kunnon kännit ja hauskaa oli, kuin vain juopoilla voi olla. Seuraavana aamuna toinen heistä heräsi ja muisti edellisen illan. Hän oli varma, että jos hän nousisi ylös, niin hänen päänsä räjähtäisi. Mutta ottaen riskin, hän nousi, eikä mitään tapahtunut. Hän nousi ylös ja olo tuntui olevan ihan ookoo, itse asiassa olo oli upea, EI krapulaa! Puhelin soi ja siellä oli hänen kaverinsa. Kaveri sanoi:  - Hei, mikä on olo?  - Ihan ookoo!  - Mulla on kanssa olo ihan ookoo. Ei sulla krapulaa ole?  - Ei, se lentokoneen polttoaine on hyvää kamaa - meidän täytyy tehdä tämä useamminkin!  - Joo, niin voitais, mutta olisi yksi pikku juttu...  - Mikä se on?  - Joko olet pieraissut?  - Mitä?  - Oletko pieraissut vielä?  - En..  - Tota noin, älä pieraisekaan, koska minä soitan Rovaniemeltä! Miksi on epävarmaa, onko Fryckmanin viinalaivassa konjakkia, samppanjaa ja punkkua? - Laiva on kaljaasi. Uskon viinaan krapulaan  Iänkaikkiseen humalaan  Syntyi hiivasta ja sokerista  Sihisi syvässä pöntössä  Meni kolmannella huikalla päähän  Nousi ylös taivaisiin  ja laskeutui alas hallitsemaan jokaista ruumiinosaa  Aamen. Mies meni viinakauppaan. Kun oli siinä vähän aikaa katsellut kiireisen näköisenä hyllyjä, hän meni kassalle ja sanoi neidille:  - Anna nyt äkkiä jotain joka menee hyvin päähän ja ei ole kallista.  No, kassaneiti vähän mietti, kumartui kassan alle, otti muovipussin ja sanoi:  - 80 penniä, kiitos. Janoinen marsilainen oli juuri laskeutunut Maahan, ja etsiskeli kapakkaa. Pian löytyikin sopiva ja marsilaisemme astui tiskille tilaten olutta. Baarimikko katsoi pitkään tuota vihreää, limaista, kolmipäistä otusta, josta tuijotti antennien keskeltä yksi punoittava silmä.  - Häivy täältä, rumilus, asiakkaani voivat pahoin, totesi baarimikko ystävälliseen tapaansa.  - Ostan sinullekin drinkin, sanoin marsilainen.  - Häivy.  - Ostan sinulle ja vaimollesikin drinkin, yritti marsilainen.  - Häivy, tai työnnän yhden päistäsi sanonko minne!  - OK. Oston kierroksen koko kapakalle, nosti marsilainen tarjoustaan. Tässä vaiheessa rahanhimo voitti.  - OK. Sinulle yksi ja koko kapakalle laskuusi, tokaisi baarimikko.  - Tulkaa hakemaan viinaa, marsilainen maksaa, hän jatkoi mahtavasti karjuen. Seuraavat 20 minuuttia kapakassa oli totaalinen kaaos. Kun pöly viimein laskeutui, baarimikko esitti virnuillen marsilaiselle laskun.  - Se on sitten 3215 markkaa.  - Toki. Tässä 10 zoinkkia. Saanko vaihtorahat markkoina? Amerikassa on kehitetty teoria, joka selittää, miksi kannattaa juoda viinaa. Tätä teoriaa nimitetään puhvelilaumateoriaksi: Kaikkien luonnontieteellisten tutkimusten mukaan puhvelilauma pystyy juoksemaan vain niin nopeasti kuin lauman hitain ja heikoin puhveli. Kun intiaanit, sudet ja muut pedot metsästävät puhveleita, hitaimmat ja heikoimmat joutuvat metsästäjien saaliiksi. Kokonaisuuden kannalta tämä on laumalle hyödyllistä, sillä kun hitaimmat on karsittu, lauma pystyy juoksemaan nopeammin kuin aikaisemmin. Kaikkien tutkimusten mukaan viina tappaa aivosoluja. Viinaa juotaessa hitaat ja huonot aivosolut kuolevat ensin. Nopeat ja suorituskykyiset aivosolut jäävät jäljelle ja aivot pystyvät parempiin suorituksiin kuin ennen juopottelua. Uskon vakaasti puhvelilaumateoriaan. Ainoa ihmetystäni herättänyt seikka on, etten vielä ole saavuttanut Einsteinin tasoa, jolla minun laskelmieni mukaan nykyään pitäisi olla. Mitä yhteistä on pressaehdokas Lillanilla ja ruotsalaisella paloviinalla?  - Molemmat on "Reenattuja". Kuulitko miehestä, joka antoi vaimolleen lahjaksi kirjan: Kuinka säästän satasia? Sen jälkeen vaimo pakotti miehen lopettamaan tupakanpolton ja viinanjuonnin. Sisar Mary asui nunnaluostarissa, kadunkulman päässä viinakaupasta, jossa Jaska oli töissä. Eräänä päivänä sisään käveli Sisar Mary astui sisään ja sanoi: - Oi Jaska, anna minulle pullo brandyä.  - Sisar Mary, selitti Jaska, - En voisi koskaan tehdä sitä! Minä en eläissäni möisi alkoholia nunnalle!  - Oi Jaska, nunna vastasi, se tulee vain abbedissalle. Hän madalsi ääntään. - Se parantaa hänen ummetuksensa, tiedäthän.  - Niin Jaska möi hänelle brandyn.  Myöhemmin Jaska sulki liikkeen ja käveli kotiin. Kun hän ohitti nunnaluostarin, kenet hän näki ellei Sisar Maryn? Ja Sisar Mary oli aivan tuiterissa. Hän lauloi ja tanssi ja pyörähteli ympäriinsä ja räpytteli siipiään kuin lintu, aivan jalkakäytävällä. Väkijoukko kerääntyi ympärille. Jaska työntyi läpi ja huudahti:  - Sisar Mary! Häpeä! Ja sinä sanoit minulle, että se oli abbedissan ummetusta varten!  Sisar Mary ei hätkähtänyt vastatessaan:  - No niinhän se onkin. Kun hän näkee minut, hänelle tulee löysät housuun! Iäkäs raittiuspuhuja matkustaa junassa ja näkee vastapäätä istuvan nuoren miehen tuon tuostakin naukkailevan pullostaan. Kun mies taas kerran kaivaa pullonsa esiin, raittiuspuhuja ei malta olla sanomatta:  - Kuulkaahan nyt, nuori mies, minä olen ehtinyt jo tähän ikään enkä ole vielä koskaan viinaryyppyä ottanut.  Toinen ottaa pullostaan ryypyn, kiertää korkin tiukasti kiinni ja ähkäisee:  - Etkä ota nytkään! Mitä tapahtuu, jos keskikalja laimennetaan?  - Suomalaisia alkaa viinapään asemasta vaivata vesipää.

Avainsanat: riistavesi jauhiainen hausjärvi joutseno kalanti heinonen keränen ylitalo valkeala nuutila juva hailuoto tyrvää kurkijoki rovaniemi alatornio kiuruvesi paltamo nivala humala kossu mäkinen nakki mallorca pirkkala nunna maasa viina alkoholi keskiolut lampinen nissilä tamma reinikainen olin siponen tube isokyrö loimaa laukaa pajukoski netti alko kieli varpunen hiihtää neitsyt sokea susi luu muoti ilmari perämies hilma ylönen terva lasi reiska v sali anno pettää koti korva marin espanja parviainen sukupuoli kaveri parantaa teoria oksanen tauti lentokone soppa sillanpää laaksonen afrikka nälkä valmentaja tolonen pelto valkoviini harrastus karjala vesi juhla saksalainen johannes sanasto matkustaja keitto kommunisti lausua kenttä tiedosto juoma koe sanakirja johansson kiiski evankeliumi kassa porthan viidakko olutkulttuuri maahanmuuttaja holopainen alkuperä palkkio finskt rane vene peto unkari maha vittu tupakka notre kieltolaki bordeaux voi markka nokka lauma mummu tappelu lennon leinonen asiakas pennanen wikimedia entisaika muka valmistaa savolainen harvinainen lasku asema pakkanen tarjoilla tuli horisontti silmä pöly lakki puhelu kruunu tilaus olut veli ilmiö vastustaa pullo blanc ministeri testamentti eno yleisradio lika joki samppanja luokka hauta sielu eduskunta palaa synonyymi niskanen miehistö kämppä sokeri viro puhdas suomalainen korkki varsinainen ottaa päästä antaa vuosikymmen lopettaa lentokenttä agricola taso jolla keskiaika kokeilla sukulainen keittää vaari vaikuttaa syy olettaa saapua poliisi pohja vaikutus tuoda muhammed nuotio sotilas tarkoittaa eemeli venäläinen nimittää pilli jaska sanonta panna liiga kunnia poika ratkaista tasku herättää syö suomalaisuus suosikki amerikka kulttuuri väki niemi tutkimus filosofia oikeus peale mies sairaus positiivinen gabriel kaaos mieli nieminen tippa lääke perinne oiva yhteinen matteus lapsi hakea yhteiskunta viini jakaa puhe toteuttaa outo sana rukoilla hänninen matka ilmaisu syntymä virka rantala heikkinen karjalainen julkinen synnyttää perä itsenäinen tuote lammas ehdotus luku tallinna ruotsi kestävä neljä tuttava juosta kantaa vatsa kehittää suomennos puhua lääkäri osoittaa kahvi tietää kova varma voittaa historia juna ihmissuhde terveellinen tuttu tulo poistaa sika manú juoda pitää kyynel kilpaa 1960 wikipedia maria annos arvata kirjallisuus seisoa nuorukainen sisältö totaalinen seikka tänne sit saatana huono miettiä piru kolmas kortti viettää vara upea aiheuttaa tavata puhelin auttaa saada kama riippuvuus ääni katsela kaivaa paikallinen jättää viedä ilma tapaus raja taho järvi lähteä liikkua maata voima krapula kuhmoinen ravintola etelä kehittyä kokemus siirtyä muodostua baarimikko jatkaa haista napata nimi hän kristus ympäri känni saavutus heittää vilppula tietty piilo löytää halu kuningas lähtökohta muualla asiantuntija puoli tapio aika tarjota jokainen tässä tiede sattua käyttää nähdä uusi paikka muut virtanen köyhä ainoa you minä onko äänestää vaalit kapteeni teen kuusi lahja lippu suu laulaa paula markkinat viimeiseksi terve toiselta martti roope kokous sisar maisteri pia maapallo joulu kirjoittaa kilpailu kustaa lämmittää tutkijat ruotsalainen joutua ikää viiniä laiva mitä autosta asukkaat päähän tullessaan spede neuvoa tahdo juo huhtala kotona hullu pestä kamala lause jäljet tilaisuus seppälä räsänen suora seppo koko mikko jallu kaivata malta helmi lakka nainen kallis ristiin mikael yliopisto uhri aalto aivot norjalainen tappaa tupakointi liikunta maailma nuori islam vieras daniel rengas ranskalainen lapsuus vaasa vetää tuntea yrjö matkustaa tila pietari tilanne w kaupunki valta vanha tarttua oy joukko kipu henki olo porvoo ostaa käsi sinä vuotias laittaa site vaimo asua mary sydän maalta tee tarina ongelma isä neuvostoliitto loma lintu metri valtio iii albert kylä valo tytär metsä leipä maa artikkeli ystävä arvo kone soitto tanssi henrik pää kalja hotelli suomi lehti juhlia rakas jumala kansa sauna rouva kylmä tyttö aihe juttu laki ukko sota projekti koskinen muisti usko seura soittaa apua maksaa teksti syödä pekka kuukausi matti raha äiti elämä vaikea suhde paha työ tuntua minuutti vuosi tunti fi kirja pieni ruoka seksi polttoaine ihminen suuri tarvita kuvata kuva vaihe muutama esimerkki onni päivä räjähdys ollila tampere tulos pääministeri kuolema kuollut suomessa helsinki


blogivirta.fi