Tänään on 24.05.2018 13:07 ja nimipäiviään viettävät: Tuukka, Touko ja Alarik. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Juha Sipilä:

Puhe Keskustan puoluevaltuustossa Lahdessa

Julkaistu: · Päivitetty:

(muutosvarauksin)   Hyvä puoluevaltuusto, Vuoden  päästä tähän aikaan tiedämme, mikä puolue lähtee muodostamaan hallitusta.  Se on pitkälti meistä  kiinni , onko se Suomen Keskusta. Meillä on  nyt vajaa vuosi  aika a   kertoa suomalaisille , mitä me haluamme tehdä seu raavalla vaalikaudella. Meidän  on myös päätettävä, mitä me itse tahdomme ja tavoittelemme vaaleissa. Palautan  nyt  mieliin, missä tilanteessa olimme samaan aikaan neljä vuotta sitten. Keskusta oli noussut gallupien kärkipaikalle vaalikauden puolivälissä keväällä 2013. Vuosi ennen eduskuntavaaleja kä vimme  kokoomuksen kanssa tiukan kisan  paalupaikasta . Syksyllä 2014 nousimme jälleen selvästi gallupien kärkeen ja pidimme ykköstilan vaaleihin saakka. Neljä vuotta sitten näihin aikoihin minä en ehtinyt juuri galluppeja katsella. Keskityimme täysillä eduskuntavaalien ohjelman valmisteluun. Kymmenet työryhmät tekivät  pohjatyötä. Meillä oli pieni ja  pippurinen eduskuntar yhmä, joka h aastoi  oppositiosta  hallitusta joka päivä ja osallistui aktiivisesti vaalitavoitteiden valmisteluun. Tuon valmistel un pohjalta syntyi vaaliohjelma  ”Suomi kuntoon”. Gallupien lisäksi haluan palauttaa mieliin myös sen palautteen, jota saimme vaalikampanjan aikana. Keskustan ehdokkaat saivat kuulla monenlaisia toiveita niin kuin kaikissa vaaleissa, mutta yksi toive nousi ylitse mu iden. Se kuului: T ehkää jotakin! Tuon toiveen taustalla oli kansalaisten pettymys silloiseen hallitukseen. Suomen talous polki paikallaan, vaikka kansainvälinen talous oli kääntynyt jo  aikoja sitten  selvään kasvuun finanssikriisin jälkeen. Silloisen hallitusrintaman kyvyttömyyttä kuvaavat hyvin kesäkuun 2014 tapahtumat. Pääministerin vaihtu essa ohjelmaan  kirjattiin samat tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseen kuin hallituksen alkuperäisessä ohjelmassa kesäkuussa 2011. Sokea Reettakin näki, että hallituksella ei olisi  ollut mitään mahdollisuuksia päästä noihin tavoitteisiin.  Lopputuloks en tunn emme. Suomi ajautui kriisiin,  ihmiset menettivät työpaikkansa  ja h allitusp uolueet äänestivät omat esityksensä eduskunnassa nurin. Hyvät ystävät! Siksi meille  keskustalaisille  sanottiin, että tehkää jotakin. Otimme tämän toiveen hyvin vakavasti ja kuvasimme vaaliohjelmassa tarkasti, mitä aiomme tehdä. Lupasimme 200 000 uutta työpaikkaa 10 vuoden aikana ja yhteiskuntasopimuksen .  Nyt kolmessa vuodessa on syntynyt jo 90 000 uutta työpaikkaa ja yhteiskuntasopimus on ollut noin 1,5 vuotta voimassa.  Sen ansiosta pääsimme viimeinkin mukaan kansainvälisen talouden imuun. Suomesta on  tullut jälleen maa, johon uskaltaa investoida.  Saavutamme erittäin kunnianhimoisen  72 prosentin  työllisyysastetavoitteen   tällä vaalikaudella.  Asetimme tavoitteeksi vähintään kahden prosentin talous kasvun viimeistään vuonna 2019. T alous kasvoi  lähes  kolmen prosentin vauhtia jo viime vuonna. Lupasimme laittaa pisteen velkaantumiselle. Velkaantuminen on jo taittunut ja velkasuhde jatkaa laskuaan.  Velaksi eläminen saattaa lop pua jo kaksi vuotta ennen vaaliohjelmamme tavoitetta. Lupasimme laittaa valtion taseen töihin kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Näin on tehty vieläpä niin, että valtion omaisuuden arvo on kasvanut  viidellä miljard illa. Lupasimme laittaa omais- ja perhehoidon kuntoon. Näin  olemme tehneet kaikin voimin. Lupasimme hakea kasvua biotaloudesta ja digitalisaatiosta. Metsäteollisuuden jätti-investoinnit ovat paras esimerkki biotalouden etenemisestä.  Lupasimme pitää kuntien tehtävät ja talouden tasapainossa.  Näin on toimittu. Lupasimme purkaa turhia normeja. Niitä on purettu  useita satoja. Ja lupasimme vied ä sote - ja maakunta uudistuksen maaliin. Nyt se on eduskunnan käsissä . Tässä vain muutama esimerkki kakkaran muotoisesta vaaliohjelmastamme. Sen voi lukea pun astumatta tänäkin päivänä. Melkein  jokaisen lauseen perään voisi kirjoittaa sanan ”tehty”. Joissakin osiossa riittää vielä tekemistä ensi vaalikaudeksi, kuten yksinelävien aseman parantamisessa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.   Hyvät ystävät! EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on joskus todennut, että kaikki tietävät mitä pitäisi  tehdä ,  mutta kukaan ei tiedä ,  miten tulla  sen jälkeen  uudelleen valituksi. Tämä aforismi on saattanut tulla monelle mieleen viime aikojen gallupeista. Kaikki tiesivät neljä vuotta sitten, mitä pitäisi tehdä. Äänestäjät antoivat meille valtakirjan tehdä se, mitä pi ti tehdä. Olemme sen tehneet.  Mutta hyvät aatesiskot- ja veljet, tämä ei näy kannatusmittauksissa. Meillä on nyt kaksi vaihtoehtoa. Helpompi tie olisi lähteä hakemaan kannatusta näyttävillä profiilin nostoilla ja mediaoperaatioilla. Voisimme rakennella julkisia riitoja hallituksen sisälle samaan tapaan kuin silloiset hallituspuolueet tekivät ennen viime vaaleja. Minä en tähän vaihtoehtoon usko. Sen sijaan ottaisin oppia siitä, mitä itse teimme neljä vu otta sitten. Nytkin meidän täytyy  keskittyä siihen, mitä Suomessa  on tehtävä  seuraavalla vaalikaudella. On sattuvasti sanottu, että vaaleja ei voiteta jo rakennetuilla teillä ja silloilla vaan lupauksilla uusien teiden ja siltojen  rakentamisesta. Huutokauppoja saattaa vaalihuumassa syntyä ja houkutus epärealistisiin tarjousten korotuksiin iskeä. Siihen emme voi ryhtyä. Lupausten on oltava kunnianhimoisia mutta realistisia.  Seuraavan vaalikauden suuri tehtävä on rakentaa suomalaisille turvallinen silta sen murroksen yli, jonka tekniikan kehitys, digitalisa atio, robotiikka ja tekoäly  aiheuttavat . Monet työt häviävät, mutta  uusia syntyy tilalle.  Meillä on miljoonan ihmisen uudelleenkouluttautumistarve, siksi koulutusta on uudistettava.  Siksi meidän  on  sovitettava  työ ja sosiaaliturva yhteen aivan uudella tavalla.  Tällä kaudella tehty perustulo ko keilu antaa hyvän lähtölaukauksen . Mu rros vaatii erity istä  huomiota  yhteiskunnallisen eheyden ja sosiaalisen tasa-arvon vaalimiseen. Työn tekeminen on tutkitusti kestävin keino eriarvoisuuden torjumiseksi. Työllisyyden edistämistä jatketaan, vaikka joka ikinen työtä luova ratkaisu aiheuttaa myös vastustusta, pelottelua ja epäluuloa. Hyvästä työllisyyskehityksestä johtuen eriarvoisuus ei ole tutkimusten mukaan tällä kaudella lisääntynyt. Olemme  aina olleet  perusturvapuolue.  Sitä olemme tänään ja tulevaisuudessakin.  Sosiaaliturvaa pitää rohkeasti uudistaa ensi kaudella .  Järjestelmä on rakentunut pala palalta . S e ei vastaa tätä päivää.  Uudistamisen ohjenuoraksi sopivat  Santeri Al kion periaatteet:  huolehdimme porukalla niistä,  jotka eivät  pysty itsestään huolehtimaan  ja h aemme keinot  heille, joilla on  edellytykset alkiolaisen itseauttamiskyvyn kautta kuntoutua takaisin työelämään  ja  saa da elämänhallinnasta kiinni.  Alkio olisi  kannustanut  meitä aktivoimaan työttömiä . Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset  työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan pysäyttämiseksi.   Työttömyys on  suurin köyhyyden aiheuttaja , siksikin työttömyyden nujertaminen on niin tärkeää. Uusi aika on tuonut on neksi uusia työkaluja perusturvan uudistamiseen . Jo hyvässä kehitysvauhdissa oleva tulorekisteri tulee mahdollistamaan työtulon ja sosiaaliturvaetuuksien paremman yhteensovittamisen. Ei ole hyväksyttävää, ettei h allinnollisten prosessien takia  työtön uskalla ottaa vastaan lyhyttä pätkätyötä, koska oikeutetusti pelkää pitkää viivettä etuuksiensa maksussa. Tällä vuosikymmenellä yhteiskunnan on jo kyettävä parempaan . Meillä ei ole vielä kiire hypätä minkään tietyn nimisen mallin taakse. Nyt on aika käydä keskustelua niistä keskeisistä perusvalinnoista,  jonka pohjalle toimiva ja työhön kannustava sosiaaliturva aikanaan rakentuisi.  Täl laisia peruskysymyksiä ovat muun muassa  se, onko sosiaaliturvajärjestelmämme jatkossakin universaali vai  syyperusteinen. Malliesimerkki universaaleista etuuksista on lapsilisät. Lapsilisä kuuluu  automaattisesti kaikille lapsille ja nuorille riippumatta vanhempien tulotasosta. Universaaleilla etuuksilla on ajateltu saavutettavan myös keskiluokan hyväksyttävyys – veronmaksaja on tyytyväinen, kun kokee itsekin saav ansa vastinetta rahoilleen.  Toinen perusvalinta liittyy vastikkeellisuuteen ja vastikkeettomuuteen. Saako perusturvan saajaa velvoittaa jotenkin? Pientä esimakua tästä keskustelusta on saatu, kun aktiivimallin yhteydessä täsmennettiin , mitä toimia työttömältä itseltään odotetaan. Kolmas keskeinen perusvalinta liittyy siihen, onko sosiaaliturvamme perhe- vai yksilölähtöinen. Kun kivijalan tyyppisiin avainkysymyksiin on saatu vastaukset, hallinnollinen malli voidaan rakentaa sen perustalle. Keskustelua perusperiaatteista ei pitäisi sivuuttaa liian nopeasti. Meille keskustalaisille periaateohjelmamme uudistustyö tarjoaa muuten mitä parhaimman peilauspinnan myös sosiaaliturvan uudistamisprosessiin. Periaateohjelmamme kertoo keskustalaisen ihmiskäsityksen. Keskustalle  kehysriihessä oli erityisen  tärkeää  kaikkein pienimpien päivärahojen tason  nostaminen. Haluamme puolustaa niitä todella pienillä tuloilla eläviä, joilla ei ole palkkatuloja tai n iihin sidottuja etuja. Pienimpiä  päivärahoja nostettiin jo tälle vuodelle. Nyt päätimme vielä tuntuvammasta korotuksesta.  Näiden päätösten jälkeen e simerkiksi  pienituloinen lasta hoitava vanhempi saa noin 100 euroa kuussa  enemmän kuin hallituksen aloittaessa.  Enää pienituloisimmat äidit, isät ja sairauspäivärahan saajat eivät ole huonommassa asemassa kuin työmark kinatuen saajat, kuten edellisen  hallituksen päätöksillä tapahtui. Ko lmannen kerran k o ro tamme kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Nyt se on noin 37 euroa enemmän kuin hallituksen aloittaessa.   Indeksien jäädyttämisestä on puhuttu paljon, mutta esimerkinomaisesti lasketin, että näillä tasokorotuksilla takuueläke on nyt 20 euroa kuukaudessa suurempi kuin indeksien jäädyttäminen on sitä vähentänyt.  Pienituloisten joukossa on paljon myös lääkkeitä paljon käyttäviä. Laskimme lääkekaton alarajaa, joten  se  tuo helpotusta pienituloisten toimeentuloon Tuemme pienituloisten perheiden nuo rten oppimateriaalihankintoja toisella  asteella Y rittäjien perheenjäsenten sosiaaliturva a parannetaan. A sunn ottomien ensisuojia korvataan asunnoilla.  Mahdollistamme kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisärakentamisen.  Kasvun ja työllisyyden vahvistaminen on tärkein onnistumisen mittari myös seuraavalla kaudella. Matti Vanhasen ykköshallitus oli ensimmäinen hallitus kymmeniin vuosiin, joka saavutti työllisyystavoitteensa. Nykyisestä hallituksesta tulee toinen.  Seuraavan kauden tavoitteeksi on asetettava työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Luomme seuraavan vuoden aikana ja kirjoitamme vaaliohjelmaan näkyviin ne keinot, joilla tuo tavoite saavutetaan.  Jotta tuohon tavoitteeseen voidaan päästä, työmarkkinauudistuksia on jatkettava. Samoin paikallisen sopimisen on mentävä aimo loikka eteenpäin. Osaamisen  monipuolinen  kehittäminen on  työntekijän  parasta muutosturvaa. P itäisikö esimerkiksi  harkita, että yritys voisi  vähentää verotuksessaan koulutuksen, joka ei täysin vastaa hänen työtehtäväänsä, mutta laajentaa työntekijän osaamista.  Pitäisikö  olla  esimerkiksi  työkkäreitä, vaikkapa yksityisiä tai kolmannen sektorin ylläpitämiä, jotka ovat erikoistuneet pelkästään  osatyökykyisten t yöllistämiseen. Alueellinen tasa- arvo on aina ollut ja pysyy myös tulevaisuudessa keskustan tärkeänä tavoitteena. Tällä kaudella tätä tavoitetta on edistänyt parhaiten uusien työpaikkojen synty kaikissa maakunnissa. Työvoimapulaa podetaan nyt niissäkin maakunnissa, missä on perinteisesti kärsitty  muita korkeammasta työttömyy destä. Hyvästä työllisyyskehityksestä on myös jatkossa  huolehdittava. Näin hillitsemme myös muuttopainetta ja sen aiheuttamia ongelmia suurimmissa keskuksissa. Seuraavan kauden suuriin tehtäviin kuuluu myös sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano. Keskustan on johdettava sitä. Ei ole mikään sattuma, että uudistuksen  valmistelu on nyt parhaalla tolalla niissä maakunnissa, joissa keskusta johtaa työtä. Uskon, että tämä työ palkitaan syksyn maakuntavaaleissa.  Hyvät ystävät, Siitä olen todella surullinen, että h allituskauden aikana maatalouden kannattavuus on entisestään heikentynyt. Erityisesti Venäjän viennin tyrehtyminen ja maidontuotannon lisääntyminen muualla EU:ssa painavat hintoja alas. Viime vuoden vaikea satokausi on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Tähän päälle tullut tieto Valion maidon tuottajahinnan tippumisesta  jälleen  2,5 sentillä  litraa kohti on raskas uutinen. Toki tiedossa  on ollut, että monessa jäsenmaa ssa tuotanto kasvaa voimakkaasti kiintiöiden poistuttua. Keskimääräisellä maitotilalla maatalousyrittäjän palkasta lähtee yli 500 euroa kuussa.    Se on hyvät ystävät niin, että tämän porukan on löydettävä tähänkin ratkaisu.  Toinen asia, mikä ei ratkea ilman Keskustaa, on tiestön huono kunto. Olemme poikkeuksellisen paljon laittaneet tiestöä kuntoon  tällä vaalikaudella . Asia on niin suuri, että asia ei rat kea ilman  Keskustan  pitkään  ajamaa  rahoitusrakenteen remonttia. Toivottavasti lopulta saamme muut puolueet tähän mukaan. Kuten teistä moni huomasi, kehysriihessä käsiteltiin myös Suomen kannalta hiljaa hiipinyttä suurta ongelmaa – syntyvyyden jatkuvaa alen emista.  Se tiedetään jo, että nuorten miesten syrjäytyminen vaikuttaa syntyvyyteen.   Asia on hyvin monitahoinen. Yhteiskunnan suhtautuminen lapsiin ja perheisiin vaikuttaa myös ihmisten halukkuuteen perustaa perhe. Seuraavissa vaaleissa meillä pitää olla uusia ratkaisuja tähänkin ongelmaan.    Hyvät keskustalaiset, A jattelemme  helposti , että kotimaiset haa steet ovat ylivertaisen suuria. On kuitenkin  hyvä muistaa ,  että ne suurimmat haasteet ja suoranaiset uhat liittyvät   kansainvälisiin kysymyksiin. G lobaali n toimintaympäristö n  muutoksen tahti tuntuu  vaan  kiihtyvän  ja suunta muuttuu  vähemmän ennustettavaksi .  Tässä rinnalla Suomen omat ongelmat ovat sittenkin ihmisen kokoisia ja ratkaisutkin täysin omissa käsissä.  Kansainvälinen turvallisuus, talous, teknologia, arvot ja asenteet sekä näiden kautta kansainvälinen järjestelmä elävät murroskautta. Kaikki globaalit muutokset heijastuvat myös Suomeen.  Suomen tie on pitää näissä muutoksissa pää kylmänä ja  oma  prosessikaavio kirkkaana . Pidämme kiinni yhdessä sovitusta  sääntöpohjaisesta monenkeskisestä järjestelmästä ,  olipa sitten kyse ”kovan” turvallisuuden kysymyksistä tai vapaan kaupan  edistämisestä.  Syyrian tilanne haastaa kansainvälistä järjestelmää oikein kunnolla. Kriisi jatkuu silmiemme alla yli seitsemättä vuotta.  Tilanne on turhauttava vuodesta toiseen. Siviilit kärsivät: jo arviolta  y li 5,4 miljoonaa  on joutunut pakenemaan Syyriasta ja maan sisällä paossa on  6,1 miljoonaa syyrialaista.  Kriisin uhrit lasketaan sadoissa tuhansissa. Syyrian sisällä rintamalinjat monimutkaistuvat eikä mitään realistista näkymää kriisin loppumiseen tunnu löytyvän.  Syyriassa käytetään myös kemiallisia aseita, vaikka niiden käyttö on kansainvälisellä sopimuksella kielletty. Tätä kansainvälinen yhteisö  ei  voi hyväksyä. Kemiallisten aseide n käyttö on kauhea sotarikos. Syyrian sotaan ei ole sotilaallista  ratkaisua.  Assadin hallinto  ei tunnu sitä ymmärtävän . Rauhaa pitäisi  rakentaa ja siihen on vain yksi tie ja se kulkee YK:n kautta. On tärkeää, että kansainvälinen yhteisö kulkee  päättäväisesti tähän suuntaan .   Hyvät ystävät, Uskon, että tässä turbulentissa maailmassa turvallisuuspolitiikka ja kansainvälinen tilanne ovat yksi seuraavien vaalien suuria kysymyksiä.  Geopolitiikan ongelmat ovat pysyviä.  H aastan meidät keskustalaiset laajemmalla joukolla  miettimään  k ansainvälistä politiikkaa ja ratkaisuja niihin ongelmiin. Meidän on pyrittävä löytämään yhteistä hyvää tuottavia ratkaisuja yksittäisten  etujen ajamisen sijasta .  Sama koskee Eurooppa-politiikkaa.  Toivon, että entistä suurempi osa meistä olisi luomassa aktiivista  ja rakentava a  EU- politiikkaa . On tärkeä korostaa, että keskitien linja monissa uudistuksissa ei tarkoita passiivisuutta. Toisaalta kannattajiemme ja Suomen edun ohella meidän on osattava katsoa myös koko Euroopan etua ja pitkää tähtäintä. Tämä kos kee monia asioita unionissa, kuten  sisämarkkinoita, kauppapolitiikkaa, EU:n budjettia ja koheesiopolitiikkaa, oikeusvaltiokysymyksiä sekä talous- ja raja liiton syventämistä.  Euroopan etu on pitkä llä tähtäimellä myös Suomen etu. Otan esimerkin Euroopan kokonaisedusta. O n selvää, että unioni ja sen niin sanotut  vanhat jäsenmaat eivät ole onnistuneet kaikilta osin vuoden 2004 alkaneen laajentumisen suhteen. Tästä esimerkkinä on monissa Itä-Euroopan maissa voimistunut tyytymättömyys EU:n toimintaa kohtaan. Mutta miten unionin pitää nyt toimia? Helppo vastaus on tiiviimpi dialogi, yhteydet kaikilla yhteiskunn an tasoilla – myös kahdenvälisesti . On kuitenkin  tunnustettava se tosiasia, että  työ maiden integroimiseksi myös  taloudelliseksi osaksi unionia on vielä kes ken. Vastineeksi edellytämme oikeusvaltion puolueettoman toiminnan sekä ihmisten demokraattisten oikeuksien kuten sananvapauden ja ihmisoikeuksien täysimääräistä turvaamista. Näistä eurooppalaisista arvoista em me ting i,  emme  missään oloissa. Oikeusvaltiokehityksen puolustamisen lisäksi Euroopan unionilla on ainakin viisi  isoa  asiaa, jotka vaikuttavat keskeisesti unionin  tulev ien vuosien pärjäämiseen.  Ensimmäinen on EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö.   EU on edennyt tällä sektorilla hämmästyttävän nopeasti pitkälti siltä pohjalta, jonka yhdessä Ranskan kanssa loimme kesällä 2016. Suomen tahtotila ja tavoite on  selvä. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyön  on konkreettisesti tuotava lisäarvoa jäsenmaiden väliseen solidaarisuuteen sekä tuettava kansallisten puolustuskykyjemme kehittämistä.  Toinen on maahanmuuttopolitiikka. Globaaleja kriisejä on vaan enemmän ja ihmiset vaeltavat vaarallisiakin reittejä pitkin parempien elionolojen toivossa.   Keskustan  tavoite on, että pääsemme eurooppalaisittain tilanteeseen, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta sekä läheisemmässä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Meidän on autettava ihmisiä lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että suora kotiinpaluu sieltä olisi ylipäätään mahdollista. Kolmas iso asia on talous- ja rahaliiton kehittäminen.  Tarvitsemme sekä sääntöjä että markkinakuria.  Neljänneksi  Euroopan on otettava johtajuus ilmastopolitiikassa. Tässä meillä ei ole vaihtoehtoja. Esitin tämän vaateen pääministerinä heti, kun Yhdysvaltojen vetäytyminen Pariisin  ilmastosopimuksesta vahvistui. Euroopan unionilla on oltava kunnianhimoiset tavoitteet myös uusiutuvan energian osalta. Unionin on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista ja unionin on kyettävä hyödyntämään kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä.  Tässä kohtaa  EU ei voi ajaa kaksilla rattailla. Ei voida asettaa entistä kovempia ilmastotavoitteita ja samaan aikaan  vaikeuttaa uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä. Suomen on voitava jatkossakin hyödyntää metsävarojaan täysipainoisesti tarkasti määritellyn kestävyyden rajoissa.  Viidenneksi unionin  on puolustettava avo inta ja vapaaseen kauppaan perustuvaa  kauppapolitiikkaa. Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtajan rooli.  Vapaan kaupan haasteiden edessä meidän on jatkuvasti etsittävä ja vahvist ettava ”uusia” kumppanuuksia muun muassa  Intian, Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean kaltaisten maiden sekä eteläamerikkalaisten MERCOSUR-maiden kanssa. EU neuvottelee puolestamme varsinaiset vapaakauppasopimukset, mutta me itse voimme tehdä paljon sen eteen, miten houkutteleva maa olemme kansainvälisille yrityksille. T ällä  rintamalla olemme saaneet erinomaisia uutisia viime päivinä:  viime vuonna rikottiin ennätyksiä uusien ulkomaalaisten yritysten investoinneissa sekä yritysostoissa Suomessa. Erityisen aktiivisesti ovat liikkeellä olleet muuten rakkaat länsinaapurimme.   Laaja-alaisen talouskasvun ja hallituksen uudistuspolitiikan ansiosta Suomesta on tullut mielenkiintoinen maa.  Miksi tämä on  sitten  tärkeää? Siksi että kansainvälisten yritysten  merkitys Suomen kansantaloudelle on valtava. Suomessa toimivat n. 4 600 kansainvälistä yritystä maksoivat toissa vuonna yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa yhteisöveroa. Lähes 240 000 työntekijää oli suoraan kansainvälisten yritysten palveluksessa j a tämän päälle tulevat vielä muun muassa alihankintaketjut. Isojen asioiden lisäksi hallituksen on myös valmistauduttava seuraavaan EU:n puheenjohtajuuskauteen, joka on heti ensi vaalikauden alussa, syksyllä 2019.  Työ listalla ovat Brexit,  rahoituskehykset sekä Euroopan parlamentin vaalien jälkeinen  komission ja Euroopan parlame ntin järjestäytyminen vain  muutamia   tässä  mainitakseni.  Näissä kaikissa asioissa meillä on myös kansallisia intressejä puolustettavana. Keskustalaisuuteen on kuitenkin aina kuulunut se, että katsomme oman edun lisäksi myös koko Euroopan etua. Näin on myös jatkossa.  Hyvät ystävät! Seuraavatkin eduskuntavaalit voittaa se jou kkue, joka eniten tahtoo voittaa.  Tämä on nähty lukemattomia kertoja aiemmissa vaaleissa. Olen aivan varma siitä, että pystymme nytkin  kirjoittamaan kaikkein parhaimman  vaaliohjelman.  Edellisessäkin vaaleissa muut puolueet seurasivat Keskustan  esimerkkiä strategisesta  hallitusohjelmavaihtoehdosta . Keskusta on ollut kansanvallan puolue 112 vuotta ja aiomme olla sitä jatkossakin. Täällä ei sanella, kaikki saavat vaikuttaa ja ulkopuoliset eivät asialistaa tee. Täällä asialistasta päättävät eivät mahdu transitiin, vaan pitkään pitkään junaan . Niin pitkää junaa ei ole  vielä Suomen rautateillä nähty.  Emme myöskään suostu siihen, että muut käsikirjoittavat vaalien lopputuloksen, jonka  mukaan ykköstilasta kilpailevat kokoomus ja  SDP. Me aiomme voittaa vaalit. Kyse on siitä, löytyykö tästä joukosta tarpeeksi voittamisen halua. Viime kausi oli sinipunan opinnäytetyö. Arvosana: hylätty. Lopputuloksena 100 000 työtöntä. Ke vään piirikokouskierros on vahvistanut  minun uskoani siihen, että tästä p orukasta löytyy seuraavan vuoden aikana myös tarpeeksi voittamisen tahtoa. Lokakuussa meillä on edessä maakuntavaalit. Sote- ja maakuntauudistus on rauhan ajan  suurin uudistus . Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, osa valtiontehtävistä siirtyy Helsingistä maakuntiin. Se on muuten kova juttu.  Keskusta on maakuntien äiti ja te muutoksentekijöitä. Olette paljon vartijoita, että uudistus toimeenpannaan rivakasti.  Ja u udistuksen lopullinen onnistuminen on  pitkälti  toimeenpanosta kiinni.  Sote-maku -uudistuksen vastustamiseen käytetään tällä hetkellä hurjan paljon energiaa. Me olemme taas oman energiamme suunnanneet muutokseen ja sen vuoksi keskustajohtoisilla alueilla ollaan valmiita muutokseen. Kun tämä vastustamisen energia saadaan käännettyä joka paikassa toimeenpanoon, uudistus menee vauhdilla maaliin.   Maakuntavaaleissa olemme kova porukka. Keskustan listoista jo puolet on täynnä, kun toiset vielä keskittyvät uudistuksen va stustamiseen.  Ei ihme, että lipsahduksia vaalien siirtämisestä tapahtuu, jos ei olla tosissaan ja valmiina.  Keskusta on vakavissaan uudistuksen kanssa.  Tulevan vuoden tärkein tavoitteeni  on ykköstilan uusiminen huhtikuun 14. päivänä 2019. Siihen tarvitsen teidän kaikkien ja koko keskustaliikkeen tukea.   Tehtävä on yhteinen.  Sotkamon puoluekokouksesta lähtee vahva ja yhtenäinen voittajajoukkue.   

Avainsanat: 2016 2014 2013 tässä alkuperäinen ale aktiivinen aktiivimalli ajatella ajaa aine aimo aika aiheuttaa aforismi assad asema ase arvo arvio antaa alku energia elävä eheys ehdokas eduskuntavaalit eduskuntavaali eduskunta edellytys brexit biotalous asunto finanssikriisi eurooppa eu etu etelä esimerkki hallitus hallinto hakea haaste haastaa hypätä huono huomata huhtikuu hinta helsinki helppo harkita äänestäjä äänestää äiti ystävä yritys ylitse yksityinen yk yhteisö yhteistyö yhteiskunta yhteinen yhdysvallat vähentää vuosi vuokra voittaa voida voima voi vienti veronmaksaja venäjä veli vauhti vastaus varsinainen varma vapaa vanhempi vanhanen valio vaikuttaa vaikea vaihtoehto vahva vaalit vaalikausi vaalikampanja vaali uutinen uusiutuva uusi uudistus usko unioni ulkomaalainen uhri töihin työtön työttömyys työt työpaikka työntekijä työllisyys työkalu työ työelämä tutkimus turvallisuuspolitiikka turvallisuus turvallinen turhia tuotanto tukea tosiasia toive toimintaympäristö toiminta tilanne tietty tieto tie teknologia tekniikka tekeminen tehtävä tee tavoite taso tarjous tapahtuma tapahtua talouskasvo talous tahtoa tahti sääntöjä syyria syrjäytyä syntyä syksy suuri suunta surullinen suora suomi suomessa suomalainen suhde suhtautua sotkamo sotilaallinen sote sota sosiaaliturva sosiaalinen sokea silta seuraava sektori satokausi santeri sananvapaus rooli remontti rauha ratkaisu raskas ranska rakkaat rakentaminen rakentaa raja rahaliitto raaka päättää päästä pääministeri pää päivä purkaa puolustaa puolue puoliväli puhua puheenjohtaja puhe prosessi prosentti profiili porukka politiikka pohja pitää pieni pi pettyä perustulo perustaa periaate perhe parlamentti pariisi paras palaute pala pakolainen ottaa osallistui osaaminen oppia opinnäytetyö onnistuneet onko ongelma omaisuus oikeusvaltio oikeus ohjelma näyttää nuori normi nimi neljä muutama muut muualla muistaa monipuolinen monenlainen mitä mittari minä miljoona mies mielenkiintoinen merkitys me matti malli maku maksoivat maito maa maatalous maali maakunta maakuntauudistus löytää löytyä lääke lähteä lähde luova luopua lukea lopullinen lopputulos lokakuu lisääntyä lisäarvo lista linja liitto lause lasta laskea lapsi lapsilisä laittaa lahti laaja köyhyys vanhemmat käydä käsissä kuulla kuukausi kunto kunta kunnia kriisi kova koulutus kouluts kotimainen korostaa korea konkreettinen komissio kolmas kokoomus koko kisa kirjoittaa kiina kesä kesäkuu keskustelu keskusta keskiluokka keskeinen kertoa ken keino kehitys kehittää kausi kauhea katsoa katsella kasvu kasvaa kansanvalta kansallinen kansalainen kansakunta kansainvälinen kansainvälisen jäsenmaa järjestelmä juttu juncker juna julkinen johtajuus johtaja johtaa jean jatko jatkaa japani itä isä iso iskeä investointi ihminen ihmisoikeus ihme hyödyntää hyväksyä