Tänään on 16.11.2018 16:00 ja nimipäiviään viettävät: Aarne, Aarno, Aarni, Arne, Arnold ja Arna. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

1500-luvun aateliselämää?

Julkaistu: · Päivitetty:

Jatketaan kesään sopivilla kartanoilla, mutta vaihtelun vuoksi eilistä oikeammalla. Hämeenkylän kartano ei 1700-luvun alun läänintileissä ollut kartano-kartano, mutta sen verran kartano että sen rakennuskantaa vahdittiin  (ks. esim  8175:2218 (1726) & 8226:1024 (1737) ). Kun kuulin, että paikalla järjestettäisiin arkeologiset kaivaukset, muistutin Andreas Koivistoa vuoden alussa kartanoa jonkinaikaa hallinneesta Petter Sundista julkaisemastani kirjasta ja hän hyvin ystävällisesti mainitsi sen Vantaan kaupunginmuseon blogissa . Mutta Petter tai surkea poikansa Carl eivät päässeet kärjeksi museon tiedotteeseen. Sen otsikko oli "Museo kaivautuu aatelisten arkeen Hämeenkylässä". Museon twiitissä aateliselämä ajoitettiin 1500-luvulle: "Arkeologiska #utgrävningar i Vanda avslöjar hur #adeln levde på 1500-talet." ja linkitettiin Ylen videoon , joka on otsikoitu "Kom med och gräv adelns skatter i Vanda". (Kuvat yllä otoksia videosta.) Täh-mitä-häh sanoin minä ja kaivoin Jully Ramsayn rälssisuvut esiin. Hämeenkylän kartaous alkaa kuin (sukulaismieheni)  Bengt Severinsson Juusten sai sen läänitykseksi vuonna 1579.  Hänet aateloitin vasta vuonna 1591.   Tämän  jälkeinen elämänkulkunsa liikkuu siellä ja täällä, muttei kovin lähellä Helsinkiä. Testamenttinsa hän kirjoittaa Tenholan Olsbölessä ja hänet haudattiin Tenholassa. (Mielenkiintoista tässä kartanoiden ja aatelin ihailun maassa on, että Olsbölen  rakennusympäristösivulla Bengt ei ole Juusteen eikä aateloinnin jälkeinen Gyllenlood vaan "valtakunnanamiraali Severinsson".) Jos Hämeenkylän kaivauksissa mahdollisesti löytyvää 1500- ja 1600-luvun esineistöä tullaan esittelemään aateliskulttuuriin kuuluvana, toivottavasti tueksi on myös asiakirjoja, jotka osoittavat Bengtin tai jälkeläistensä asuneen tilalla eivätkä vain nostaneen sen veroja. Bengtin jälkeen Hämeenkylä oli Hans-pojallaan , joka Ramsayn mukaan kirjoitti itsensä " till   Olsböle i Tenala och Tavastby i Sibbo socken ". Vaimonsa oli kotoisin Helsingistä, joten ehkä tässä vaiheessa Hämeenkylässä on yövytty. Hämeenkylän hallintaa Hansin jälkeen olen jo kertaalleen pähkäillyt , enkä sittemmin uutta tietoa saanut. Tosin tuolloin en avannut Ramsayta vaan tuijotin aateliwikiä, ai-jai. Olen tulkinnut Hansin jälkeen haltijaksi poikansa Axelin ja lopuksi Hansin pojanpojan Erik, jonka kohdalla Ramsay ei mainitse Hämeenkylää, mutta säterin Kemiössä ja hautauksen Tenholaan eli siteet Hämeenkylään tuntuvat aika hölliltä.

Avainsanat: hallinta erik carl vantaa sund juusten arkeologia aatelisto 1500-luku ystävällinen yle video vero vaimo vaihe tässä poika petter otsikko museo mitä minä luku liikkua kirjoittaa kirja kesä kaupunginmuseo kartano kaivaa hän hur helsinki haudata blogi bengt vata asiakirja andreas alku aika


blogivirta.fi