Tänään on 21.08.2018 10:43 ja nimipäiviään viettävät: Soini, Veini ja Sven. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sediksen elokuvablogi:

Vanya on 42th street

Julkaistu: · Päivitetty:

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE Vanya on 42 th street 42. kadun Vanja Yhdysvallat 1994. Tuotantoyhtiöt : Channel Four Films, Mayfair Entertainment. Tuotannonjohto : Eugene Lee. Tuottaja : Fred Berner. Ohjaus : Louis Malle. Käsikirjoitus : André Gregory, David Mamet, Anton Tsehovin näytelmään Vanja-eno. Kuvaus : Declan Quinn. Lavastus : Eugene Lee (prod.des.), Danielle Perna (art dir.). Puvut : Gary Jones. Ehostus : Sharon Ilson. Musiikki : Joshua Redman. Leikkaus : Nancy Baker. Ääni : Joel Holland. Pääosissa : Phoebe Brand (Nanny), Lynn Cohen (Maman), George Gaynes (Serybryakov), Jerry Mayer (Waffles), Julianne Moore (Yelena) , Larry Pine (tri Astrov), Brooke Smith (Sonya), Wallace Shawn (Vanya), Andre Greogry (omana itsenään), Madhur Jaggrey (rva Chao). Televisioesitykset : 20.7.1997 Yle TV1, 7.1.2010 YleTeema, 8.5.2011 Yle Teema. VET 10623 – K7 – 3286 m / 119 min Ranskalaisen Louis Mallen (1932–1995) viimeiseksi ohjaukseksi jäi draamadokumentti, joka seuraa Anton Tehovin kirjoittaman Vanja-enon harjoituksia New Yorkin Broadwayllä sijaitsevassa hylätyssä teatterissa Times Squaren lähettyvillä. Elokuva jäi ohjaajansa viimeiseksi tämän kuoltua syöpään. Näyttelijät, joista kuuluisin on Julianne Moore, tuntevat toisensa hyvin ja siksi tunnelma on välitön ja rento. Näyttelijät työstävät esitystä David Mametin iskevän käännöksen avulla Anton Tsehovin Vanja-enoon. Ohjauksesta vastaa kuulu ohjaaja Anthony Gregory. Monien keskusteluelokuvien tapaan 42. kadun Vanja on totuuksien puhumista tsehovilaisista teemoista, yksinäisyydestä, hukatuista elämistä, romanttisesta haaveilusta ja toiveista sekä silkasta epätoivosta. Malle, jolla on runsaitakin elokuvia, tiivistää kaiken onnistuneesti – jokaisessa kohtauksessa on ajatusta takana. Jyrki Laelma kirjoitti osuvasti Ilta-Sanomien televisioarvostelussa: Malle siis kysyy, mikä on teatterin illuusio, ja vastaa siihen luomalla äärimmäisen muodollisen yksinkertaisuuden (vain teatterin valottomat nurkat, tyhjät tuolit ja pölyt tuovat elokuvan lähes dokumenttiin). Muuta mahdollisuutta Mallella tuskin on ollut, sillä tämä syntyi 750 000 dollarilla, jolla määrällä ei valmistu enää edes hiukankaan suuritöisempää kotimaistakaan! Kaikesta huolimatta Tshehov on mukana: on hukattujen elämien hiljaa ohi kulkeva virta, turha kaipuu ja haikeus, odotuksia ilman ponnisteluja - monista muista asetelmista poiketen myös piilevää väkivaltaa kaiken vetelyyden ja veltostuneisuuden takana (lopultakin: Tshehovin, Mallen vai Mametin vallankumousennakointia?). - Jari Sedergren lokakuu 2015

Avainsanat: ääni york yle yksinäisyys yhdysvallat väkivalta virta viimeiseksi vet tv1 turha tuottaja tuoli tunnelma teema teatteri syöpä smith sharon sedergren sanomien ranskalainen pöly pääosa onnistua ohjaus ohjaaja odotus näyttelijä näytelmä nancy musiikki moore louis lokakuu leikkaus lee lavastus larry käsikirjoitus kysyy kuvaus kuolla kaipuu katua jyrki jones jolla joel jerry jari ilta harjoitus george gary four fi esitys eno elämä elokuva david cohen brand berner anton anthony ajatus 2015


blogivirta.fi