Tänään on 20.07.2018 19:09 ja nimipäiviään viettävät: Marketta, Maarit, Reetta, Reeta, Maaret, Margareeta, Margareta, Margit, Marit, Greta ja Gretel. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
uskomatonta vai totta...:

Juhannuksena, kerran...

Julkaistu: · Päivitetty:

Lähestyvän keskikesän juhlan kunniaksi pieni tarina kauan sitten vietetystä juhannuksesta: Tämä tapahtui Jasun ja minun myrskyisän seurustelun puolivälin tiimoilla, taisi olla 80-luvun loppupuolta. Kesä näytti parhaat puolensa, hellettä oli jatkunut jo pari viikkoa, ja merikin oli lämmennyt ennenkuulumattomaan lämpötilaan: merivesi oli 25-asteista! Olin sopinut juhannuksen vietosta ystävättäreni kanssa. Hänen perheellään oli mökkeröinen jossain Porkkalassa päin, ja sinne olin menossa jo muutama päivä ennen jussia makailemaan kallioilla ja höpöttelemään tyttöjen kesken. Jasu oli jäänyt Stadiin, oli kuulema remppahommia tehtävänä isänsä kanssa. Olimme taas vaihteeksi todenneet, että ei tästä yhtään mitään tule ja annetaan olla, joten sitä suuremmalla syyllä oli mukavaa mennä potemaan ns. sydänsuruja tyttökaverin kanssa mökille. Auringon porottaessa nahkaa, keskikaljapullon lämmetessä kivenkolossa ja romanttisia höpöhöpö-juttuja lukiessa sydänsurut kyllä liukenivat varsin olemattomiin, iltasella saattoi olla hieman haikea olo, mutta siinä kaikki. Juhannusaatto oli ehtinyt vasta puolille päivin, kun kaverini äiti tuli hakemaan minua puhelimeen. Olin lievästi hämmästynyt - kuka ihme minua täältä tavoittelisi, kun omat vanhempani olivat ulkomaanreissulla ja veljeni perheen omalla mökillä? Soittaja oli Jasu. Hän oli numerotiedustelusta saanut selville mökin puhelinnumeron, minä en sitä ollut hänelle antanut. Remppahommat oli tehty ja Jasu oli vapautettu juhannuksen viettoon. Voisinko mitenkään ajatella tulevani takaisin Stadiin? Hänellä oli niin ikävä, niin yksinäistä... Tuossa vaiheessa olin vielä niin sekopäisen langennut tuohon mieheen, että päätin lähteä. Tyttökaverini ei tietenkään ollut erityisen mielissään suunnitelmien muutoksesta, mutta hän tiesi tilanteen, eikä pahemmin syytellyt. Hän selvitti seuraavien junien lähtöajat Kirkkonummen asemalta, minä pakkasin tavarani ja kohta istuimme autossa matkalla asemalle. Soitin Jasulle asemalta, ja hän lupasi olla junaa vastassa. Koko matkan kiroilin itsekseni typeryyttäni ja herkkäuskoisuuttani. Jasun tuntien ei olisi ollut ollenkaan outoa, että mies olisi tehnyt minulle oharit. Voi helvetti, että olinkin naiivi... Juna saapui Helsinkiin, ja jo kaukaa näin Jasun pitkänhuiskean olemuksen asemalaiturilla. Lähdimme saman tien minun luokseni. Kävimme yhdessä suihkussa, rakastelimme kylpyhuoneen seinää vasten, eikä mökiltä palaaminen enää tuntunut ollenkaan huonolta ajatukselta. Jääkaappi oli tyhjä, joten oli pakko lähteä etsimään ruokaa jostain muualta. Kävelimme kuumuutta hohkavia katuja pitkin keskustaan. Helsinki oli lähes tyhjillään, Aleksilla kävellessä vastaan tuli vain muutamia ihmisiä, ja Espallakin väkeä oli vain kourallinen. Keskikesän juhla oli totisesti tyhjentänyt kadut. Istuimme pari tuntia Kappelin terassilla, ja lähdimme sitten kävellen kohti Kaivopuistoa. Vaikka iltapäivä olikin jo pitkällä, Kaivarin nurmikoilla näkyi auringonpalvojia siellä täällä. Puiden varjot alkoivat venyä pitemmiksi, kun kävelimme pitkin rantaa, poikkesimme mattolaiturille ja pohdimme, pääsisikö Uunisaareen vielä veneellä. Ei päässyt. Palasimme Kaivopuistoon, ja jäimme nojailemaan vanhan lehmuksen runkoa vasten, suudellen. "Tekee mieli," kuiskasi Jasu korvaani, ja tunsin tutun kihelmöinnin jalkovälissäni. Kävelimme käsi kädessä kallioiden juureen, pensaiden taakse. Katselimme ympärillemme - ketään ei näkynyt. Vedin nopeasti pikkuhousut pois jalastani ja piilotin ne reppuuni, ja käännyin nojaamaan viileää kalliota vasten. Jasu nosti hameeni ylös vyötärölle ja hyväili pakaroitani. Poskeni painui kiveä vasten, tunsin Jasun jäykän kalun työntyvän minuun ja Jasun käden hiuksissani. Pensaikossa oli hämärää, ja siellä haisi lievästi kusi, mutta minä en sitä enää huomannut. Tilanteen puolijulkisuus, päivän tapahtumat ja se jatkuva himo, jota Jasua kohtaan tunsin, tekivät tilanteesta tajuttoman kiihottavan. Niin Jasullekin, sillä rakastelua tuskin kesti montaa minuuttia, kun hän jo tuli. Onneksi repussani oli nenäliinoja, niillä saimme siistittyä itseämme hieman, ennen kuin taas vedin pikkuhousut nopeasti jalkaani ja vedin hameeni alas. Meitä nauratti, kun samosimme ulos pusikosta, ja lähdimme kävelemään kohti lähintä ratikkapysäkkiä.

Avainsanat: äiti voi vene veli vetää vanhemmat vaihe tyttö tyhjä tunti tuntea tuli tilanne terassi tehtävä tarina tapahtuma tapahtua suunnitelma suihku sopia soitin seinä ruoka ranta päivä päivi puoli puiden puhelin pieni perhe pari pakata onni olo olin nahk mökki muutama minä minuutti mies mieli merivesi lähteä lukea lievä kävellessä kävellä käsi kylpyhuone kourallinen koko kesä keskusta keskikesä katu kaivari jääkaappi jussi juna juhla juhannusaatto juhannus jalka isä istua iltapäivä ikävä ihme hän himo helvetti helsinki helle auto asema ajatella


blogivirta.fi