Tänään on 19.12.2018 05:18 ja nimipäiviään viettävät: Iiro, Iisakki, Iikka, Isko ja Isak. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Tilkkuliinin kätköt:

Retki Porin perukoille

Julkaistu: · Päivitetty:

Tervehdys! Viime viikonloppuna kieppastiin Poriin asti kätköjä hakemaan. Käytiin samalla testaamassa Yyterin hiekkaranta. Sen verran mukavaa oli helteessä makoilla Yyterin sannoilla, että täytyy ehkä tehdä vielä toinenkin retki :) Kaikki retken purnukat ja piilot oli vähän liiankin helppoja. Ei tarvinnut kuin ohjata itsensä oikeille mestoille ja purkki pilkotti jo piilostaan. Mutta täytynee syyttä kyllä ihan itseään, kun on niin helppoja kätköjä mennyt valitsemaan :D Otetaanpas pari esimerkkiä. Porin pieneläinhautausmaa - Pet cemetery of Pori Tämä oli kyllä kaunis kätköpaikka. Hautuumaalla kävi meidän käyntimme aikana kolme pariskuntaa tuomassa kukkia lemmikkiensä haudoilla. Rauhallinen ja söpö paikka. Itse kätkö sen sijaan oli sitä luokkaa, että tällaisen kätkön kun on nähnyt kerran, ne tunnistaa jatkossa aina saman tien. No, siitäkään ei voi kätköttäjää syyttää :D Ihastuttava paikka enikeis. Merikappelin Muistomerkki Tämä purnukka taas oli niin näkyvällä paikalla, että ihme kun on saanut olla paikallaan. Paikka ehdottomasti on kätkön arvoinen. Jotenkin siellä pystyi kuvittelemaan sen vanhan kappelin ja ihmiset, jotka sitä on käyttäneet. Tästäkin paikasta pitää sanoa, että olipa söpö :D S/43 No, niin. Tuo kätkö onkin sitten tällä hetkellä hyllyllä ja kerron myöhemmin miksi. Tämä kätkö aiheutti tällä retkellä eniten haastetta, koska paikalla oli reilut toistakymmentä jästiä ihan vieressä. Onneksi vieressä on muistomerkki ja paljon muutakin pällisteltävää, jota voi kuvailla tai katsella ihan muuten vaan. Tarpeeksi kauan kun odotti, niin tuliva sopiva väli, jotta purnukan sai poimittua rauhassa. Vielä kun meni kauemmas kirjoittelemaan loggauksen, niin kukaan ei huomannut mitään. Nasta mesta. Reposaaren kirkko - The church of Reposaari Tällä kätköllä taas oli käynyt jästejä. Purkki kyllä oli paikallaan, mutta edellinen kävijä oli keräillyt sen sisukset maastosta ja nyttenkin paikalla oli lasinsiruja. Kätkön naamiointi on sen verran paljastava, etten kyllä ihmettele, jos ja kun pojankoltiaiset sen ovat löytäneet. Olivatpa vielä piirtäneet hienoja kuviakin logivihkoon. Kirkko sinänsä oli käymisen arvoinen. Reposaari oli kyllä kummallinen paikka. Kummallisia taloja ja kummallisia ihmisiä. Ihan kuin olisi hypännyt historiassa pari vuosikymmentä taakse päin. No, sellasta se joskus on. Retki siis sinänsä sujui ihan hyvin, mikä on jo ehkä ihme, mutta takaisin tullessa huomasin, että se perhanan purkki S/43 -kätköltä oli jäänyt käsilaukkuuni! Siksi se siis on hyllyllä. Pistin kyllä sen jo eilen postissa menemään kätkön omistajalle, mutta ottaa varmasti aikansa ennen kuin purkki on taas haettavissa. Sori, sori, sori! Arvoisille lukijoille voin kertoa vinkkinä, että jos ajatuksenkulku juoksee seuraavanlaisesti, kannattaisi ehkä miettiä kaksi kertaa mitä on tekemässä: "Mä meen loggaamaan tän kätkön tonne kauemmas. Jaa mutta onpa hieno muistomerkki. Pistänpä kätkön hetkeksi laukkuuni. Ihan varmasti kyllä unohdan sen sinne. Oi kun kivan näköinen miina!" ...ja niin siinä sitten kävi. No, kätkönomistaja oli ymmärtäväinen ja kukaan ei tällä kertaa loukkaantunut, joten no hätä! :D

Avainsanat: mitä miettiä löytää luokka kävijä yyteri voi viikonloppu valita unohtaa söpö syyttää retki rauhallinen pystyä purkki postissa pori pitää pari paikka ottaa onni ohjata näköinen muistomerkki kätkö kukkia kirkko kertoa kaunis katsella juosta ihme hylly historia hieno hiekkaranta helle helppo esimerkki


blogivirta.fi