Tänään on 18.12.2018 20:54 ja nimipäiviään viettävät: Aapo, Rami, Aappo ja Abraham. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Rikoksella loukattu:

RIKUn kansanivälisen rikosuhriviikon (viikko 8) teema on lähisuhdeväkivalta

Julkaistu: · Päivitetty:

Riitelyä tai väkivaltaa nuoren kotona – miten turvaan itseni?   Välien selvittely, joka voi äityä myös riitelyksi, on kaikissa ihmissuhteissa jossain määrin luonnollista. Milloin riitely on väkivaltaa, siitä ollaan varmasti montaa mieltä. Silti kenenkään ei pitäisi joutua elämään väkivallan tai sen uhan alla. Lapset ja nuoret ovat aikuisia heikoimmassa asemassa joutuessaan väkivallan uhreiksi tai todistajiksi. Rikoksella loukattu lapsi tai nuori ei aina edes ymmärrä joutuneensa rikoksen uhriksi tai tarvitsevansa apua. Lisäksi alaikäiset eivät useinkaan tiedä oikeuksistaan eivätkä osaa hakea apua. Väkivaltaisissa ympäristöissä eläneet lapset eivät välttämättä kykene erottamaan väkivaltaa normaalista riidasta. Näin ollen rikosnimikkeen täyttävä perhe- tai seurusteluväkivalta hyväksytään osaksi normaalia elämää ja väkivalta ikään kuin arkipäiväistyy. Tutkijoiden mukaan suurin osa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta jää edelleen piiloon. Tulosten mukaan harvempi kuin joka kymmenes lapsiin tai nuoriin kohdistuva väkivaltarikosepäily tulee viranomaisten tietoon. Näin ollen iso osa lapsiin ja nuoriin kohdistuvista rikoksista jää selvittämättä.   Rikosuhripäivystyksellä (RIKU) on 1.2.2013 alkaen Galtsussa (Irc-Galleria) kysely nuorille vanhempien riitelystä. Kyselyyn on 20.2 mennessä vastannut 468 henkilöä. Vastausten perusteella vanhemmat riitelevät eniten keskinäisistä väleistään ja toiseksi eniten raha-asioista.   Vastaajista lähes 40%   ilmaisi riitelyn sisältävän pilkkaamista, haukkumista, lyömistä, tavaroiden heittelyä ja potkimista. Vanhempien riidellessä nuori pakenee useimmiten omaan huoneeseensa kuuntelemaan musiikkia. Yli puolet vastaajista totesi, että riidan jälkeen asia vaan unohdetaan, eikä siitä enää puhuta. Myös mykkäkoulu riidan jälkeen oli tuttua monelle. 20% vastasi, että riita ei lopu koskaan.   Yli 40% vastaajista vanhempien riitely tuntui pahalta tai tosi pahalta.   Niin fyysisen kuin henkisen väkivallan uhan alla eläminen on raskasta ja se jättää jälkensä. Raskauden tunnetta lisää keinottomuus asian korjaamiseksi ja se, että väkivallan osapuolet ovat itselle tärkeitä ihmisiä. Mitä voi tehdä, jos väkivalta aiheuttaa pelkoa, turvattomuuden tunnetta ja tarvetta suojautua?   Kun väkivaltaa tai sen uhkaa on ollut toistuvasti, on hyvä miettiä onko väkivaltatilanteita edeltänyt samankaltaisia asioita. Suunnitelman noudattaminen mahdollisen väkivaltatilanteen varalta, voi ehkäistä tilannetta kärjistymästä. On hyvä opetella tiedostamaan niitä merkkejä, josta voi aistia tilanteen alkavan kärjistyä. Näitä merkkejä voi olla monenlaisia, mm. hengityksen tihentyminen, sormien puristuminen nyrkkiin, tietyt ilmeet tai eleet, äänenkäytön muuttuminen jne. Väkivaltaan viittaavien merkkien ilmetessä, on tärkeää poistua välittömästi asunnosta. Ei pidä jäädä odottamaan miten tilanne etenee. Poistumista varten on hyvä miettiä valmiiksi selitys, minkä turvin voi mennä ulos. Selitys voi olla vaikka roskien ulos vieminen koiran ulkoiluttaminen tai kaupassa käyminen. Asunnosta poistuminen ulko-ovesta ei selityksen turvinkaan ole aina mahdollista. Silloin on hyvä olla valmiiksi mielessä turvallisin ja nopein muu pakoreitti. Löytyykö asunnosta mahdollisesti sellaista ovea tai ikkunaa, jonka kautta voi poistua. Asunnossa tulee välttää pakenemista esim. keittiöön, josta löytyy helposti teräaseita. Etukäteen tehtyyn suunnitelmaan tulee liittää suunnitelma siitä, miten saa nopeasti mukaansa välttämättömimmät tavarat, lompakko, puhelin jne. ja miten hälyttää apua kotiin, jos siellä jatkuu väkivallan uhka tai väkivalta. Varautumiskassin voi esimerkiksi viedä kaverin luo säilöön.   Hätänumero 112 on aina käytettävissä. Väkivalta ei yleensä lopu itsestään. Siksi väkivallasta tulee kertoa luotettavalle henkilölle, mieluiten aikuiselle. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi sukulainen, ystävä, kummitäti tai -setä, terveydenhoitaja, kuraattori tai opettaja. Väkivaltaan voi ajan myötä turtua ja sen keskellä elämiseen voi alkaa tottua. Tulee kuitenkin muistaa, että väkivalta ei missään muodossa ole sallittua eikä sen tule kuulua kenenkään elämään. Vaikeista asioista voi ja kannattaa keskustella. RIKUn nuorten sivuilla on arkisin, työntekijöiden läsnä ollessa, avoinna chat, jonka kautta voit keskustella aiheesta nimettömänä.   RIKUn IRC-Gallerian yhteisön kahdenkeskinen chat on avoinna torstaisin klo 14.30-17.30. Lisää materiaalia lähisuhdeväkivallasta löydät RIKUn sivuilta: www.riku.fi ja www.riku.fi/nuoret Petra Kjällman Toiminnanjohtaja Rikosuhripäivystys

Avainsanat: vara vanhemmat ulko uhri uhka työntekijä tutkija turva tuntua tunne tulos torstai ystävä yhteisö www väkivalta voi viranomainen viedä vastaaja petra perhe pelko ovi opettaja opetella onko odottaa nuori muu muistaa monenlainen mitä miettiä merkki materiaali mahdollinen lähisuhdeväkivalta luonnollinen lompakko liittää lapsi kysely kuulua kummitäti toistuva toiminnanjohtaja tilanne tieto teema tavara suunnitelma sukulainen sormi sivu setä selitys riku rikosuhripäivystys rikos riita raskaus raskas raha puhelin elämä chat asunto asema apua aikuinen kotona kello keskustella kertoa keittiö kaveria kauppa jää jättää joutua iso irc ikkuna henkinen henkilöä henkilö hakea fyysinen fi esimerkki aiheuttaa aihe 2013


blogivirta.fi