Tänään on 21.08.2018 13:10 ja nimipäiviään viettävät: Soini, Veini ja Sven. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
luut kasaan:

Suomi g0 g0

Julkaistu: · Päivitetty:

( Arto Hautala ) Lehdistössä on useasti itsenäisyyspäivänä haastateltu samana päivänä, kun eduskunta hyväksyi senaatin itsenäisyysjulistuksen tiedonannon, syntynyttä Gösta Mickwitziä, että miltä tuntuu nyt? Miten meidän on mennyt? - Joo, nelkytluvulla oli vähän hankalaa, mutta kyllä se siitä. Professori Mickwitz (1917-2003) oli valtiotieteilijä, joka opetti kansantaloutta Helsingin yliopistossa. Siinä oli suomalaiselle hieno esikuva, jota pystyi ihailla ja johon pystyi kurkottaa. Kelpo Suomi-neito. Paitsi että Göstalla ei ollut lapsia. On Suomessa vaiettu turhemmistakin asioista. Että maa on muka maho? Katsastin Helsingissä itsenäisyyspäivänä syntyneet 15 lasta: Hilding Åke Alfred, Kerava, kontorsbitr Johan Alfred Sundman ja Lydia Beatria Ahlbäck 28 Robert Wilhelm, metalarb August WIlhelm Rönnqvist ja Hilda Sofia Tujunen 21 Rut Majlis, skomakaren Johan Jonnar Tallberg ja Ida Matilda Sundbäck 33 Lusille Aili Sofia, Arb August Lennart Galenius och Anna Sofia Groop 38 Gösta, lehtor dr Alexander August Emil Mickwitz ja Karin Schybergson 39 Agnes Elina, viilaaja Aksel Bernhard Tallgren ja Linda Elina Matilainen 25 Martti Uolevi, kauppias Ville Rainio ja Ada Aliisa Tolonen 34 Johan Toivo, levyseppä Johan Hugo Heiskanen ja Thekla Sidoroff 22 Elvi Mirjami, Arne Ilmari Westerberg ja Impi Elisabet Nurmi 27 Viljo Veikko, Viipuri, työmies Felix Harold Läderberg ja Alma Aurora 27 Nils Oskar Olof, farmaseutti Karl Viktor Unonius ja Stina Bertta Vatanen 19 Jorma Olavi, tehtaantyöntekijä Vieno Ojanen 22 Nils Vilhelm, und off Wilhelm Johan Neumann ja Agnes Ingeberg Wallenius 24 Claes Håkan, herr Carl Ahlefelt ja Sigrid Andersson 32 Ernst Erland, musiker Arns Aleksi Daviksson ja Alice Cecilia Lindroos 20 Joukossa on peräti 11 poikaa ja vain neljä tytärtä. Puolet on vielä ruotsinkielisiä, ja isien ammatit kaiketi kattavat silloiset tyypilliset toimet, koska mukana on niin sotilaita kuin taiteilijoita ja koulutettua porukkaa. Naisten keski-ikä on varsin alhainen verrattuna tyypilliseen työläislähiöön tai jopa nykyiseen lapsenpäästöikään, sillä puolet on alle 25-vuotiaita. Toisaalta itsenäisyytemme perusta löytyy jo Porvoon valtiopäiviltä 1812, jolloin Suomelle annettiin erityisvapauksia Venäjän läntisen maakunnan hallitsemisessa. Valtiopäivien avauspäivänä 29.3.1812 syntyi Suomessa ainakin 120 lasta. Jos näistä nostaa jonkun satunnaisen henkilön esille, mitä se kertoo? Olkoon vaikkapa Kaution torppari Kustaa Juhonpoika, Tyrvännön Lahdentaan Mikkolan numerolta. Hän avioitui vasta 36-vuotiaana ja kuoltuaan nälkävuotena 1867 jätti jälkeensä neljä lasta. Vaimonsa oli Pälkäneeltä, isä Tyrvännöstä ja äiti Hauholta eli hyvin liikkuva suku. Esipolvissa ei näytä olevan talonpoikaa "parempaa". Ehkä Kustaa Juhonpoika oli tyypillinen maalaisisäntä tuohon aikaan. Hänellä oli koko elämänsä ajan torpparisopimus, jolla hän elätti perheen. Koko historiamme ajan maalaisisäntää tai talonpoikaa on verotettu ja kontrolloitu erityisen taidokkaasti, jotta vielä jäi pikkusen mehua seuraavalle vuodelle. Talonpoika oli mahdollisesti vapaimmillaan ihan lyhyen ajan 1980-luvun alussa, jolloin maatilojen pihoille ilmestyivät monet ökyautot. EU:in liittymisen myötä maaseutua ollaan jakamassa uudelleen, ja ties kuinka vapaita kartanonomistajia (terv. Nallelle!) heistä sitten tuleekaan. Maanviljelyksen jatkoa mietittäessä kannattaa muistaa itsenäisyyden hankalat alkuvuodet. Pohjanmeri saattoi jäätyä, eikä sitä kautta saatu viljaa, ja Venäjä oli selvitystilassa. Ruotsi kärsi myös osittain kadosta. Voiko tällaista sattua enää nykyään? Vai alkaako itsenäisyytemme vasta Tali-Ihantalasta , kuten Pentti Stranius veistää H-verkon listoilla Venäjä itsenäisen Suomen alitajuntana. Itsenäisyyttämme ei saavutettu sotimalla. Sota ja itsenäisyys on vain sen verran vahvasti propagoitu yhteen, ettemme oikeasti muista, että itsenäisyytemme tapahtui ilman minkäänlaista aseellista konfliktia. Itsenäisyys on jotain riippumatonta ja omavaraista. Mitä Suomella on enää omaa? Digivempaimetkin välistää vielä niin, ettei niillä saa edes leivän kuvaa (tai tekstiä) näkyviin, saati sitten kertoa, miten sitä oikeasti valmistetaan. Ehkemme tarvitse sitä tietoa. Siihen saakka on niin hyvä olla viisas (Pisa-tutkimus) ja niin rikas, että Lidlin kassallakin on varaa omaan autoon.

Avainsanat: robert rikas rainio äiti åke yliopisto wilhelm vuotias ville viljo vilja viktor viisas viipuri verkko venäjä veikko vatanen varaa vapaa valtiopäivä valmistaa vaimo useasti työmies tyypillinen torppari tolonen toivo tarvita tapahtua talonpoika taiteilija syntyä suomi suomessa suomelle suomalainen suku sotilas sota sofia seuraava senaatti sattua ruotsinkieli ruotsi olavi nurmi nostaa nils neljä muka muistaa mitä mirjami mikkola pystyä professori porvoo poika perhe pentti opettaa olof kauppias karl kari jolla itsenäisyys itsenäisyyspäivä itsenäisyysjulistus mehu matilda martti maaseutu maakunta maa läntinen lista linda lidl leipä lehdistö lasta kärsiä kuvata kustaa koko kertoa kerava agnes alma aliisa alice alfred alexander aleksi aili august arto arne andersson alku auto aurora carl bertta bernhard avioliitto ilmari ikä ihailla ida hän hugo historia hilda hieno henkilö helsinki hautala harold haastattelu gösta felix eu esikuva ernst emil elämä elvi elisabet eduskunta dr claes itsenäinen isä isi impi


blogivirta.fi