Tänään on 16.12.2018 09:43 ja nimipäiviään viettävät: Auli, Aulikki, Aada, Ada ja Adele. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Back II Base 6:

Nationalismitutkimus

Julkaistu: · Päivitetty:

(jatkoa edelliseen) 1. Maailmansota: osoitus siitä että nationalismi oli tehnyt tehtävänsä, ihmiset saatiin tappamaan toisiaan kansallisvaltion puolesta - sodan jälkeen luhistuneiden imperiumien raunioille uusia valtioita - uudet valtiot lähinnä oletettujen kansallisten jakolinjojen mukaisesti, lisäksi muutama monikansallinen valtio (Tsekkoslovakia, Jugoslavia) - vähemmistöjä jäi jokaiseen valtioon Maailmansota, modernisaatio sekä Euroopan pol. kartan muutos edistivät nationalismitutkimuksen syntyä Yksi uranuurtaja Carlton Hayes: - näkemys, että nationalismia alkoi esiintyä vasta 1700-luvulla: valistuksen & luonnonoikeusajattelun hengessä kehittynyt "humanitaarinen" nationalismi (Rousseau, Bolingbroke, Herder) - Hayesin esittämä typologia: 1) rousseaulaisuudesta kehittynyt "jakobiininationalismi", 2) aristokraattisesta traditiosta kehittynyt traditionaalinen nationalismi, 3) näiden välimuoto, liberaali nationalismi Muita nationalismien typologioita: - Hans Kohn: läntinen ja itäinen nationalismi - Tilly (1975): state-led / state-seeking nationalism Kohn: länsimaiden nationalismi oli valistusajatteluun perustuva ilmiö, jota edelsi itsenäisen valtion muodostus, idässä sen sijaan nationalismi syntyi myöhemmin ja takapajuisempiin oloihin. Itäiseen nationalismiin liittyi pyrkimys kulttuuriltaan yhtenäisen valtion muodostamiseen. - Kohnin mukaan läntinen nationalismi suotavaa, itäinen irrationaalista ja suvaitsemattomuuteen johtavaa - kritiikki: Kohn vähätteli länsimaiden nationalismin irrationaalisuutta ja alistavaa luonnetta - Kohnin esimerkki muistuttaa siitä, että jokaisella tutkijalla on väistämättä erilainen suhde omaan maahansa kuin muihin maihin Tutkimuksen laajeneminen 2. Maailmansodan jälkeen yleistyi yhä kielteisempi suhtautuminen nationalismiin - kolonialismin purkautuminen: oli arvioitava uudelleen Euroopan ulkopuolista nationalismia - uusien valtioiden ja yhteiskuntien synty laajensi tutkimuksen piiriä yhteiskuntatieteiden suuntaan - kehittyi mm. modernisaatioperusteiset tutkimusotteet: sosiaalisten rakennemuutosten merkitys nationalismin synnylle (teollistuminen, kaupungistuminen, maallistuminen, joukkoviestimien kehitys) - (uus)marxilaiset tutkijat 1970-luvulla (esim. Nairn, Hechter): korostivat talouden rakenteiden merkitystä - nationalismitutkimuksen piirissä vallitsee yleinen jako: primordialistit, modernistit, etnosymbolistit Primordialismi - sana viittaa alkuperäisyyteen, elementaarisuuteen, itsestäänselvyyteen - primordialistit pitävät kansallisuutta inhimillisen elämän luonnollisena osana - yksilön rakkaus isänmaata/kansaa kohtaan: itsestäänselvyys - harvat nationalismitutkijat ovat nykyään primordialismin kannalla - Hobsbawm: "historioitsijat ovat nationalismille sama kuin oopiuminviljelijät heroinisteille" - primordialismin sisällä jako naturalistiset / sosiobiologiset / kulturalistiset näkökulmat 1) maltilliset naturalistit, "perennialistit" - eivät välttämättä pidä kansakuntaa luonnollisena ihmiselämän muotona - ajatus pysyvästä kansakunnasta, joka välillä kukoistaa, välillä kuihtuu ja unohtuu - korostaa, ettei tutkimusta pidä rajata moderniin aikakauteen 2) sosiobiologinen suuntaus - ihmisten sosiaalisuus selittyy yksilöllisen elinkyvyn maksimoimisella - ryhmänmuodostus selittyy mm. "sukulaisvalinnalla" 3) kulttuurinen primordialismi - näkemys, että ihmiset kokevat tärkeäksi kuulua johokin yhteisöön ja sen kulttuuriseen merkitysjärjestelmään, joka antaa asioille mielen - essentialistinen näkemys: kulttuuri voidaan palauttaa pitkäaikaisiin, tahdonalaisen vaikutuksen ulottumattomissa oleviin perusominaisuuksiin - konstruktivistinen näkemys: kulttuurien merkitysjärjestelmät syntyvät ja uusintuvat jatkuvassa vuorovaikutuksessa Modernistinen nationalismitutkimus - syntynyt pitkälti kritiikiksi primordialismia vastaan - korostaa sitä, että nationalismin historia on lyhyt - nationalismi selittyy modernisaatiolla (moderni valtio, teollistuminen, joukkoviestimet, liikennejärjestelmät, koululaitos) - eri painotuksia: taloudelliset / sosiaalis-kulttuuriset / poliittiset tekijät 1) taloudellisen modernisaation korostus - etenkin marxilainen tutkimusote - riippuvuuskoulukunta (keskus-periferia -suhteet, A.G. Frank) - maailmanjärjestelmäteoria (Immanuel Wallerstein) 2) poliittisen modernisaation korostus - modernin valtion synty keskeinen tekijä nationalismin synnyssä - nationalismi: politiikan muoto joka syntyy tarpeesta luoda toimiva suhde yksilöiden ja valtion edun välillä (Breuilly) - nationalismi on pol. eliitin hanke, jolla vahvistetaan vallitsevaa järjestystä 3) kulttuurisen modernisaation korostus - Ernest Gellner, Benedict Anderson - siirtymä agraariyhteiskunnasta teolliseen: ratkaiseva tekijä - agraariyhteiskunnassa ei ollut yhtenäistä kulttuuria - teollistumisen myötä kulttuurin standardisointi (yhteinen koulutus, yhteinen kieli jne) - kansakunta kuviteltuna yhteisönä syntyy, kun aiemmat kulttuuriset järjestelmät (esim. uskonyhteisöt) menettävät otteensa (Anderson) Etnosymbolismi - kehittynyt modernistien (ja primordialistien) kritiikkinä - huomion kiinnittäminen varhaisten etnisten siteiden rooliin modernien kansakuntien kehityksessä - näkemys, että kansakuntaa ei voi keksiä tyhjästä, vaan se nojaa aina aiempiin myyttirakenteisiin, historiallisiin muistoihin, arvoihin ja symboleihin - välittäjäasema primordialismin ja modernismin välillä Uudet lähestymistavat - huomio ihmisten omaan kokemusmaailmaan ja sosiaalisten identiteettien rakentumiseen sekä ylläpitämiseen - huomioidaan arkipäiväistyneitä käytäntöjä, joilla kansakunnan kategoriaa uusinnetaan "huomaamattomasti" - oman lisänsä ovat tuoneet biologit ja perinnöllisyystieteilijät, joiden mukaan ihmislajin kaikki "rodut" ovat sekoittuneita, olemme kaikki mestitsejä - postmoderni ajattelu on edelleen haastanut käsitystä identiteettien pysyvyydestä - sukupuolen ja kansallisuuden tutkimus

Avainsanat: yksiöä yhteisö perustuva osoittaa näkemys tutkimus tutkijat tekijä tehtävä tappaa talous syntyä suhde suhtautua sota sana rooli rakkaus politiikka poliittinen piiri yhteinen voi valtio käsitys kuulua kulttuuri kritiikki koulutus nationalismi muutos muutama muoto monikansallinen moderni merkitys marxilainen maa maailmansota läntinen länsimaa lyhyt luonne luoda liberaali led ajatus ajattelu aikakausi inhimillinen ilmiö ihminen itä huomio historia hayes hanke eurooppa esimerkki esiintyä erilainen elämä eliitti antaa anderson korostaa kieli keskeinen keksiä kehittyä kaupungistuminen kartta kansallisuus kansallinen kansakunta järjestys järjestelmä jolla jokainen itsenäinen


blogivirta.fi