Tänään on 18.06.2018 10:58 ja nimipäiviään viettävät: Tapio ja Ingolf. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Kielioppinimitykset

Julkaistu: · Päivitetty:

On olemassa jäsentäjiä, jotka kertovat kielioppimuotojen nimet. Oikofix on yksi, ja se kertoo suomeksi. Se ei ole kontekstityökalu, mutta sitä voi käyttää kontekstityökalujen avulla, mutta teksti pitää itse liittää (copypastata) siihen. Aito kontekstihakukone on sen sijaan Tromssan hakukone, jota olen kutsunut perusmuodon löytäjäksi. Se kertoo kielioppimuodon englanniksi kielitieteellisenä lyhenteenä, mikä voi olla vaikeaa. Ne erittelevät sanoja, joten on tulkinnanvaraa ja varsinkin jälkimmäisessä vaihtoehtoja. Ne eivät ota huomioon sanojen kontekstiä lauseissa. Tämä suomen kieli kun on päätteisiin perustuva kieli, sanat ovat pitkiä ja niiden päätteiden liittäminen joskus monimutkaista, kun sanan vartalo muuttuu. Päätteet ikään kuin liimataan sanavartaloihin. Suomi on liimautuva eli agglutinoiva kieli. Asian tekee vaikeammaksi se, että sanat muuttuvat usein myös sanojen sisällä ns. astevaihtelussa ja muissa äännevaihteluissa . Varsinkin sellaiselle maahanmuuttajalle, jolla ei ole ennestään paljon koulupohjaa ja tottumusta koulunkäyntiin, latinaan pohjautuvat kielioppinimitykset näyttävät muodostuvan kompastuskiveksi. Kielioppisanoille on olemassa suomenkielisetkin nimitykset, joita yritettiin vielä minun kouluaikana meille puupäille opettaa. Tiedätkö esimerkiksi mitä ovat alus ja maine? Ne ovat subjekti ja predikaatti . Sijoilla oli omat suomenkieliset nimet; mikä on vaikkapa ulko-olento. Minusta se on adessiivi. Nuo sijojen nimet ovat kiinnostavat. Niitä kyllä tarvitsee ja on hyvä osata ne. Mutta jos ei millään niitä opi, ei se kaada kielenoppimista. Lause- ja asiayhteydessä muodot on helpompi osata. Monille kysymyssanat auttavat. Kontekstityökaluissa on mukana esim. Tromssan perusmuodon löytäjä, joka kertoo myös sanan kielioppimuotojen nimet , tosin englanninkielisinä lyhenteinä. Vastaavia on muitakin. Oikofixin analyysi kertoo jopa suomeksi muotojen nimitykset, mutta se toimii vain linkissä ei kontekstissa. Kovin paljon vaikeampaa ei ole copypastata sana tai ilmaus sinne. Ne analysoivat sanaa vain sellaisenaan ei lauseyhteydessä, eivätkä voi tietää varmasti. Ne esittävät vaihtoehdot. Otetaanpa tärkeimmät kieliopin sanat. Vaikkapa sanaluokat . Kaikki sanat voidaan luokitella omiin tyyppiluokkiinsa. Tärkein luokittelukriteeri on miten ne taipuvat. Pääluokat ovat: Verbit , Nominit ja vajaasti tai kokonaan taipumattomat sanat, joita voisi kutsua partikkeleiksi . Adverbit on aiemmin laskettu partikkeleihin, vaikka ne taipuvat ainakin vertailuasteissa. Nyt ne ovat oma, itsenäinen sanaluokkansa. Prepositioita ja postpositioita kutsutaan yhteisellä nimellä adpositio. Täällä on mukava sivu joka auttaa ymmärtämään . Siellä on pönttöjä, missä sanat asustavat. Oikeastaan nuo nominit pitäisi olla vierekkäin, koska ne taipuvat niissä kuuluisissa sijoissa. Nomineihin kuuluvat siis: substantiivit , adjektiivit , numeraalit ja pronominit . Ne taipuvat yksikössä ja monikossa ja sijoissa, joista tuo alkukuva kertoo. Ota huomioon, että kaikkia sijoja ei käytetä yhtä paljon. Adjektiivit taipuvat vielä vertailuasteissa, joita ovat perusmuoto eli Positiivi ja Komparatiivi ja Superlatiivi. Ne taipuvat sitten myös yksikössä ja monikossa (Luku) ja sijoissa. Myös adverbeja vertaillaan. Myös ns. verbien nominaalimuodot taipuvat joissakin sijoissa. Verbit ilmaisevat tekoja ja toimintaa. Ne esiintyvät Myönteisissä ja Kielteisissä muodoissa, Tapaluokissa: Aktiivi ja Passiivi. Aktiivimuodot taipuvat persoonamuodoissa, minkä määrää verbin tekijä: Kuka se on. Persoonamuotoja on kuusi kappaletta. Ne taipuvat myös aikamuodoissa: Preesens , Imperfekti , Perfekti ja Pluskvamperfekti . Verbeillä on myös tapaluokat : Indikatiivi (tositapa), joka on tärkein ja yleisin ja Potentiaali, Konditionaali ja Imperatiivi. Verbien tehtävä on olla lauseissa usein tärkeänä lauseenjäsenenä , jota kutsutaan Predikaatiksi. Sitä ei saa lauseesta puuttua tai lause on vähän vaillinainen. Verbit ja nominit muuttuvat myös sanan sisällä ilmiössä nimeltä astevaihtelu . Siinä ovat mukana kirjaimet k,p ja t jossakin muodossa. Kun kirjainta on enemmän (kaksi tai yksi=vahva aste), kun sitä on vähemmän (yksi tai ei yhtään) kyse on heikosta asteesta. Verbien astevaihtelusta kaksi hyvää kaavakuvaa: Tyyppi A ja Tyyppi B . Muita sanaluokkia ovat Adpositiot , joita on sekä prepositiot ja postpositiot. Suomenkielessä on vähemmän prepositioita, koska sijoilla ilmaistaan asiat. Partikkeleiden luokkaan ovat jääneet mm. taipumattomat pikkusanat, liitteet ja konjunktiot. Joskus mainitaan sana morfeemi , joka on kielen pienin merkitystä kantava yksikkö. Se voi olla liite, pääte tai vartalo. Lauseoppi on asia erikseen: Siinäkin käytetään latinaan pohjautuvia nimityksiä: Subjekti , Predikaatti , Predikatiivi , Attribuutti , Objekti , Adverbiaali . Sitten on vielä käsitteet Virke ja Lause . Virke voi sisältää yhden tai useamman lauseen ja se lopetetaan lopetusmerkkiin, joka on useimmiten piste, mutta voi olla myös kysymys- tai huutomerkki. Virke aloitetaan isolla kirjaimella. Muuten ei isoa kirjainta yleensä käytetä kuin aloittamaan erisnimiä. Tässä olivat tärkeimmät sanat eli käsitteet. Niitä käytetään kaikkialla maailmassa, kun aikuiset ihmiset oppivat uutta kieltä. Eivät ne lapsillekaan pahasta ole. Nimitykset auttavat, mutta kieltä on mahdollista oppia ilman niitäkin; katso vaikka pientä lasta, ei se osaa näitä nimityksiä. Kielioppisivustoja netissä: Iso suomen kielioppi ja kieliopin termit Suomen kielioppi , Mäkinen Englanniksi Suomen kielioppia Helppoja ja selkeitä sanaluokkaharjoituksia Iso vai pieni alkukirjain, selkeitä harjoituksia Yhdyssanat Sijamuotoharjoituksia , Vilma-materiaalit

Avainsanat: suomi sijat kielioppisanat kielioppinimitykset kielioppi astevaihtelu yrittää voi vilma verbi vartalo ulko tässä tyyppi toiminta tietää teksti tekijä tehtävä suomenkielinen suomeksi substantiivi subjekti sivu sisältää sana puuttua pitää piste pieni perustuva perusmuoto oppia opettaa olento netti mäkinen muoto mukava mitä materiaali luokka linkki liittää liite lause lasta käyttää kysymys kuusi kutsu kontekstityökalu konteksti kieli katso jolla itsenäinen iso helppo harjoitus hakukone esittää esimerkki esiintyä englanniksi auttavat auttaa analyysi alus alkukirjain aito aikuinen adjektiivi


blogivirta.fi