Tänään on 24.06.2018 02:26 ja nimipäiviään viettävät: Johannes, Juhani, Juha, Jukka, Janne, Juho, Jani, Jussi, Juhana, Johan, Jan, Jon, John, Johny ja Jens. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Arde arvioi:

Makun uudet maitokauppaoluet

Julkaistu: · Päivitetty:

Muutama viikko sitten ehdin jo hämmästellä , että olutbloggaajien tärkein motivaatiotekijä ja pääasiallinen elämänsisältö, ilmaiset näytteet, alkavat olla harvinaista herkkua omalla kohdallani. Nyt sitten kuitenkin lähipostiin kolahti laatikollinen Tuusulasta ja elämä hymyilee taas. Maku on nyt saanut doupattua maitokauppasarjassa pelaavan ykkösketjunsa hyökkäyskuntoon uusilla säännöillä.   Ensimmäisenä Session IPA, 5,2%, 71 EBU, Columbus, Centennial, Simcoe, Chinook. Pienikuplaista tiheää vaahtoa muodostuu runsaasti, väri on tummahkon keltainen, ei täysin kirkas. Tuoksussa kiiviä, luumua, litsiä, pehmeitä kypsiä hedelmiä. Maussa varsin paljon hiilihappoa, tuoksua ohuemmin hedelmäisyyttä, pihkaa, makeaa karamellisuutta myös. Ei täysin miellyttävää minusta, hedelmäisyys ei ole tarpeeksi raikasta. Jälkimaku on kohtuullisen pitkä, kovahkoa katkeruutta, ei intensiivistä voimaa siinäkään osassa. Trooppinen hedelmäisyys kuivenee aika mukavasti havuiseksi suutuntumassa, mutta jotain burtonmaista kovaa sulfaattia oluessa on.  Kakkosena kokeiltavaksi hieman tuunattu versio New Zealand Lagerista, 5,4%, 44 EBU, Green Bullet, Wakatu, Kohatu, Pacifica. IPAa hieman vaaleampi, lievästi utuinen, vaahtoa syntyi hieman vähemmän, haihtuu nopeasti. Sitrusta tuoksussa, kovempia hedelmäpastilleja, klementiiniä. Maku on greippinen ja appelsiininen, varsin runsaasti hiilihappoa tässäkin. Samaa kuivaa pihkaisuutta irtoaa kuin Session IPAssa, peräkärry on kuitenkin lyhyempi. IPL-tyyppinen lager, tässä ei ole mitään hellesin tai pilsin ominaisuuksia, hedelmäisyydellä mennään kevyen katkeraan loppuun asti. Tykkään kyllä enemmän kuin IPAsta, tässä on puhtautta ja tasapainoa, täyteläisemminkin. Aiemmassa Makun New Zealand Lagerissa oli 5,6% ja omat makumuistiinpanoni poikkeavat aika huomattavasti tästä, oletettavasti humalacocktailia on muutettu.  Amber Ale on session vahvin, 5,5%, 46 EBU, Magnum, Centennial, Cascade. Kolmikon tummin odotetusti, keskiruskea ja samea. Tutusti tiheää vaahtoa, nyt pitkäikäisempää. Tuoksu on edellisiä neutraalimpi, tropiikin hedelmiä hienoisesti leyhähtelee. Maku on kypsän hedelmäinen, varsin ohut kuitenkin, pihkaa taas, hiilihappoja vähemmän kuin muissa uutuuksissa. Makein selvästi, mutta karamellisuus ei ole onneksi liian hallitsevaa. Takasuoralla on mukavasti rouheaa katkeruutta, tämähän oli hyvin esillä on aiemmassa maitokauppa-Amberissakin . Selvää talon makua tai tyyliä on havaittavissa, oluissa on paljon samoja makuelementtejä. 5,5% on aika ihanteellinen vahvuus amber alelle, tätä ei varmaan tarvitse lähteä enää sen takia muuttelemaan. Kaikki kolme olivat hyviä, vaikkakaan eivät erinomaisia. NZ Lager maistui parhaiten ja tämä Amber pääsi selvästi kakkospaikalle.

Avainsanat: keltainen jälkimaku ipa hiilihappo muodostua maku makea maistua magnum lähteä luumu lievä kypsä kirkas tuoksu trooppinen tasapaino tarvita amber ale aika herkku hedelmäinen hedelmäisyys hedelmiä harvinaista elämä cascade sitrus pihka peräkärry pehmeä onni ominaisuus olut muutama väri voima viikko versio vaahto tässä tyyli


blogivirta.fi