Tänään on 18.06.2018 14:50 ja nimipäiviään viettävät: Tapio ja Ingolf. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kuuta osoittava sormi:

Aikuiseksi kasvamassa?

Julkaistu: · Päivitetty:

Eurooppalaiseen ja kansaiväliseen kielenkäyttöön on tullut mukaan ilmauksia, jotka kuvaavat kielteisellä tavalla kokonaista kansakuntaa ja sen suhtautumista itseensä, naapureihinsa, kansainväiseen yhteistyöhön, talouteen ja joka sosiaalisiin suhteisiin. Tarkoitan tässä sellaisia käsitteitä kuin "suomettuminen", "austerismi" tai "Brexit". Jopa koko Euroopasta on käytetty ilmaisua "Euroskleroosi", joka lääketieteessä tarkoittaa monimuotoista kovettumaa, autoimmuunista sairaustilaa. Suomettuminen on pohjimmiltaan sosiaalipsykologinen ilmaisu tarkoittaen alistumista toisen tahtoon. Suomen katsottiin alistuneen Neuvostoliiton tahtoon, jonka ilmauksena hyväksyttiin ystävyys-, yhteistyö- ja avuntoantosopimus. Katsottiin, että hävityn sodan jälkeen Suomi oli pakotettu hyväksymään tällainen sopimus, joka sitoi Suomen Neuvostoliiton etupiiriin. Tosiasiassa sen oli jo aiheuttanut hävitty sota ja hyväksytty rauhansopimus kovine ehtoineen, voittajavaltioiden jättäessä sen soveltamisen käytännössä Neuvostoliiton  tehtäväksi. Tasavallan presidenttinä jo ennen sitä Urho Kekkonen ryhtyi soveltamaan tätä sopimusta sen aktiivisen hyväksymisen ja käytäntöön soveltamisen muodossa. Samalla tavalla kuin nöyrä orja alistuu isäntänsä tahtoon ja toivoo toimiensa avuilla saavansa isäntänsä luottamuksen Suomikin hyväksyi YYA-sopimuksen, aluksi vastentahtoisesti ja ajan myötä sitä aktiivisesti soveltaen. Kun nyt jäljestäpäin katselee Venäjän ongelmia reuna-alueillaan olevien valtioiden kanssa, voisi YYA-sopimusta pitää myös suurvallaan viisaana naapurustopolitiikan ilmentymänä, jolla aikaa myöten oli suuri vakautta ja myös vaurautta luova merkitys. Suurin henkinen konflikti tuon sopimuksen aikana oli Neuvostoliiton nootti vuoden 1962 presidentinvaalien alla. Se tähtäsi Urho Kekkosen valtakauden jatkumisen ja Neuvostoliiton järjestelmää arvostelevien ja sitä vastaan ideologisin perustein taistelevien voimien, vakaumuksellisten porvareiden ja työväenliikkeen läntisen valtavirran, sosialidemokraattien aseman heikentämiseen. Myös näiden taipuminen ystävällisten suhteiden ja hyvän naapuruuden ylläpitämiseen ideologisista eroista huolimatta antoi aiheen "suomettumisen", "finlandisation" ilmauksen käyttämiseen. Austerismi viittaa käsitteenä Itävaltaan (Austria) ja sen juuret ovat talouspolitiikassa. Kysymys on suhtautumisesta yhtäältä valtiojohtoiseen yhteiskuntajärjestelmään ja yritystoiminnan etusijalle asettavaan kilpailutalouteen. Sen monetaristista muotoa puhtaimmillaan edustaa taloustutkija Friedrich von Hayek  , itävaltalainen teoreetikko. Kysymys on ehdottoman vallan antamisesta markkinoille ja sen näkymättömälle kädelle. Sen vastakohtana voitaisiin pitää  puhtaasti valtiojohtoista taloutta tai myös keynesiläistä, antisyklistä talousajattelua, "sekataloutta" jossa sekä valtio että markkinat hakevat tasapainoista talopudellista kehitystä. Austerismi viittaa siis von Hayekiin ja hänen itävaltalaisuuteensa, ja sosiaalipsykologisessa katsannossa siitä on tullut riistävän ja pakottavan valtiollisen asennoitumisen ilmaus. Sen puhdasoppisimpia soveltajia on ollut Saksa juuri tehtävänsä jättävän valtionvarainministerinsä Wolfgang Schäublen johdolla. Hän ei ole monetartististen oppien soveltamisessa suinkaan yksin. Itse asiassa koko Euroopan Unionion talous- ja rahapolitiikka on saanut markkina-alisteisen, monetaristisen muodon, jonka juuret ovat tavassa soveltaa Euroopan Unionin perusarvoja tavalla, joka johtaa monetaristiseen, uusliberalistiseen, kokonaisvaltaiseen toimintakäytäntöön Euroopan Unionion konsolidoidun perussopimuksen muodossa.  Kreikan taloudellisen itsenäisyyden nujertaminen on johdonmukaista konsolidoidun peruskirjan soveltamista ja sen seuraukset Kreikalle ovat olleet sekä taloudellisesti että sosiaalipsykologisesti nujertavat. Suomi ei joutunut koskaan YYA-sopimuksen johdosta Neuvostoliiton kanssa vastaavanlaisen kohtelun alaiseksi. Austerismi tarkoittaa autoritaarista, ehdotonta alistamista ja on tässä mielessä vapaaehtoisen alistumisen, "suomettumisen" kolikon vastapuoli; autoritaarisuuden tekeekin kuuluisan sosiaalipsykologin Erich Frommin mukaan niin hämääväksi juuri se, että se voi ilmetä joko täydellisenä alistumisena tai täydellisenä alistamisena. Kysymys on saman kolikon vastakkaisista puolista. Juuri alistuvaa autoritaarisuutta emme ole oppineet tunnistamaan. Suomettuminen ja austerismi ovat tässä mielessä autoritaarisuuden kaksi erilaista ilmentymää. Entä sitten "Brexit", joka ilmauksena tulee sanoista "Britain" ja "Exit"? Tässäkään ei ole kysymys pelkästään taloudesta vaikka sillä vahva rooli EU:sta irtautumisessa onkin. Motiivit ovat vahvasti yksityisen intressin ajamisesta kansallisella tasolla ja tätä kautta tulee ymmärretyksi se, että juuri Toryt, Britannian ruohonsuuritason konservatiivit nationalististen ääriaineisten kanssa pääsivät voitolle Brexitistä järjestetyssä kansanäänestyksessä. Brerxit leimaa nyt koko saarivaltiota ja sitä pidetään itseriittoisena ja itsekkäänä oman edun tavoittelijana, rusinoiden poimijana pullasta, omistavan ja narsistisen poliittisen asenneilmaston ilmentymänä. Omistava, hamuava asennoituminen saa läntisessä arvoajattelussa aivan erityisen aseman, näyttäähän  se johtavan paitsi säälimättömään ja jopa  kohtalokkaaseen henkiseen vastakkainasetteluun, myös mitä jyrkimpään ja nopeasti etenevään taloudelliseen polarisoitumiseen. Jos sosiaalipsykologisia, yhtenäiseen teoriaan pyrkiviä ilmauksia haluaisi käyttää, mikä Eurooppaa oikein vaivaa? Kaikille tieteen ja elämänalueille ulottuva alkeellinen ja kehittymätön asenneilmasto viittaa kehityksen pysähtymiseen ja koko mantereen jäämisen  arvoissaan ja asenteissaan vasta kasvuvaiheessa olevan lapsen tasolle. Tarjolla olisi myös suurenmoisia tieteen ja historiallisen kokemuksen saavutuksia, mutta siitä huolimatta päädytään aina epäproduktiivisiin toimintatapoihin. Jopa meillä ilmaisuna tutuksi tulleeseen "ytimeen pyrkimisessä" on nähtävissä  alistuvaa ja samalla aktiivista autoritaarista konformismia samaa mieltä olemisen hengessä. Tällaisesta lapsellisuudesta, keskenkasvuisuudesta käytetään sosiaalipsykologiassa ilmaisua infantilismi .

Avainsanat: markkinat markkina mantere läntinen luova luottamus lapsi käyttää käytetty kysymys konservatiivi kolikko koko kokemus kekkonen kehitys kansanäänestys järjestelmä juuret jolla johtava johtaa johto itävaltalainen itsenäisyys ilmaisu hän hyväksyä historiallinen henkinen friedrich eurooppalainen eurooppa eu ehdoton edustaa britannia brexit asema aktiivinen aiheuttaa aihee rooli reuna rauhansopimus puhdas presidentti presidentinvaalit poliittinen pitää orja jälkineynesiläisyys hyvinvointivaltio autoritaarisuus ystävyys yksityinen yksin yhteistyö voi venäjä valtio vahva urho tässä työväenliike tiede tehtävä tasavalta talous taloudellinen tarkoittaa tarjota nöyrä neuvostoliitto suuri suomi suhde sota sopimus seuraus saksa muoto mitä merkitys


blogivirta.fi