Tänään on 21.06.2018 02:13 ja nimipäiviään viettävät: Ahti, Ahto, Ingemar, Ingmar ja Inge. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Siirretty hautakivi

Julkaistu: · Päivitetty:

Helsingfors Dagblad julkaisi 12.3.1870 etusivullaan alun J. R. Aspelinin kirjoituksesta Nytt kapitel om fornlemningar , joka jatkui 15.3.1870. Jälkimmäisessä osassa mainittiin Vähänkyrön kirkkomaalta kaksi pahoinkohdeltua hautakiveä. William Rossin ja Maria Mattsdotter Långin kivi oli kulkuväylällä ja kulunut pahoin. Kirkkoaitaan puolestaan nojasi kivi, jonka tekstit olivat luettavissa, mutta vainajat nimetty vain nimikirjaimin. Tämä sanomalehti luettiin Vähänkyrön pappilassa, jossa oli tuolloin apulaisena Tyko Hagman. Hän muistelee kirjassaan Keltanokkana Kyrössä , että kirkkoherra Erlin lähti minun kanssani tuota unhottunutta, maatunutta hautakiveä katsomaan. No, miten olikaan, selvisi varsin pian sen perästä paratiisin pappilan Aatamin [eli kirkkoherran] ja minun tutkimusteni kautta ja lukkarin ja kirkkoväärtin että mokoman muinaisjäännöksen eli hautakiven olikin ostanut eräs vähäkyröläinen mies jostain naapuriseurakunnasta moniaita vuosia sitten sillä tuumalla, että hän - tuo mies - laittaisi siitä muka parantamalla hautakiven itselleen tai akalleen. Mutta kivi lienee ollut tuolle miehelle epämukava muuntaa tai laittaa uuteen kuntoon, se lienee ollut liian vanha ja ränstynyt uusittavaksi, jonka vuoksi se oli saanut jäädä loikomaan paikalleen ja ruohostumaan. [...] No, tuon kaiken sain minä nyt taas - koska olin rovastin apulainen Vähässäkyrössä - toimekseni selittää kirjeessä J. R. Aspelinille, ja sen teinkin niin hyvin kuin osasin, jonka perästä muinais-Aspelin selitti asian oikean laidan vastikään perustetussa pienessä "Uudessa Suomettaressa", antaen vielä muistaakseni päälle päätteeksi pikku muistiaiset menneiden aikojen kalliiden hautakivien retustamisesta paikasta paikkaan noin vain sivutarkoituksella. (s. 64-65) Tämä Aspelinin kirjoitus julkaistiin Uudessa Suomettaressa 21.4.1870. Sen mukaan Aspelinille oli kerrottu, että "Kivi on erään Kesti nimisen miehen ostama Lestin kappelista!" Kuitenkin Hagman toteaa muistelmissaan, että kirkkoherra toimitutti rikkaruohot pois tuosta hautakivestä, mutta alkuperäiselle sijalleen hän ei voinut sitä toimittaa, sillä ei luullakseni selvinnyt oikein mistä kirkkomaasta tuo vähäkyröläinen mies oli sen aikoinaan "ostanut". (s. 65) Mitähän tälle 1600-luvun alkupuolen kivelle sittemmin tapahtui? Jäikö William Rossin nimestä siihen tallattuun kiveen mitään jäljelle? Kuva Kyläkirjaston kuvalehti 8/1904

Avainsanat: rovasti paratiisi pappila olin nimi muka muistella minä mies maria laittaa kuvalehti kuva kulunut kivi kirkkoherra kirjoitus kirje kerrottu julkaista hän helsingfors aspelin vähäkyrö 1800-luku 1600-luku william vanha tyko toimittaa teksti sanomalehti


blogivirta.fi