Tänään on 25.06.2018 22:27 ja nimipäiviään viettävät: Uuno ja Uno. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Tuulestatemmattua:

Niin epäreilua

Julkaistu: · Päivitetty:

Eihän siitä ole kauaakaan kun kirjoitin, että "Itku auttaa" ja että olen kohtuullisen herkkä liikuttumaan. Nyt ei ole oikein tullut itkua. Eilen kun myöhään illalla Helsingistä tuli tieto, olin merkillisesti ihan hirmu vihainen. En vaan tiennyt kenelle voisin raivota. Itkua ei ollut, eikä siitä siis apua. Ei siitä ole kuin muutama viikko, kun vielä sähköposteilimme. Eikä kahta kuukauttakaan, kun viimeksi tapasimme. Itseasiassa vietimme koko lauantain aika lailla samojen pöytien äärellä. Silloin kaiken piti olla jo voiton puolella. Ja eilen tuli tieto "menehtyi äkillisesti". Emmehän me usein olleet tutustuttuamme tavanneetkaan, ehkä parikymmentä kertaa kolmen vuoden aikana? Aika säännöllisesti posteilimme, olihan hän yhdellä tavalla esimieheni, mutta kirjoittelimme myös ohi "virallistenkin" asioiden, varsinkin nyt tammikuun kapitulin aikoihin ja sen jälkeen. Ruoka-asioista ja historiasta, vuotuisjuhlista, matkoista, muutenkin elämänmenosta, ja myös kuolemasta. Hän oli sydämellinen, hieno, vahva ja oikeudenmukainen lukee monissa muistosanoissa. Niin hän oli. Olen minä vieläkin vähän vihainen, mutta paljon enemmän surullinen.

Avainsanat: apua viikko vihainen tuli tieto olin muutama ilta herkkä helsinki


blogivirta.fi