Tänään on 15.12.2018 18:05 ja nimipäiviään viettävät: Heimo ja Sverker. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
poolside schlegel:

esseestä

Julkaistu: · Päivitetty:

”Essee muistuttaa kirjallisena muotona lyriikkaa, sikäli kuin sen on muovannut jokin keskeinen mieliala – ilkamoiva, vakava tai satiirinen. Antakaa mieliala, ja essee, ensimmäisestä lauseesta viimeiseen, kasvaa sen ympärille niin kuin kotelo kasvaa silkkimadon ympärille.” (Alexander Smith) * ”Essee ei ole kaunokirjallisuutta, koska siinä ei saa tieten tahtoen kertoa valhetta totuutena. Essee ei ole tietokirjallisuutta, koska sen kertoja ei ole yhtä kuin kirjoittaja ja koska siinä käytetään kaunokirjallisia ilmaisukeinoja.” (Olli Löytty) * ”Mikä on essee? Ennen kaikkea se on kompositio, ajatussommitelma. Kysymys on valitsemisesta ja yhdistelemisestä. Ajatukset ovat esseistin rakennustarpeita, niin kuin värit maalarin, eikä ajatuksia ole keksitty monta uutta sitten ajattelutaidon keksimisen, niin kuin ei värejäkään.” (Antti Nylén) * ”Esseissä, kuten minussa, yhdistyy hankalasti saatavilla oleva fakta ja sen tukipilareina käytetty kaunokirjallinen ilmaisu, eletty todellisuus ja vaiettu historia, vaihtoehdoton muistamattomuus ja kipu, jota ei saa koskaan kokonaan pois, vaikka kuinka löisi päätä seinään. Esseissä subjekti on olennainen, identiteetti keskiössä, tarina lähtee niistä, mutta ollakseen jotakin sen täytyy päätyä osaksi keskustelua. Esseet ovat lyhyitä tekstejä, kokonaisia ajatuksia mutta silti fragmentteja jostakin suuremmasta, silti tärkeitä.” (Koko Hubara) * ”Esseistin on osattava puhua, mutta hänen tulisi kyetä myös vaieta. Usein muotoa esseistiikkaan haetaan proosasta, vaikka yhtä lailla keinoja voi ammentaa aforismien fragmentaarisuudesta tai lyriikan valkeaan tilaan avautuvien lauseiden pysäyttävistä kuvista. Ajatus ei välttämättä tarvitse ravinnokseen rönsyileviä sivupolkuja ja lukuisia täsmennyksiä alaviitteineen. Joskus se saattaa ilahtua parista tyhjästä rivistäkin.” (Penjami Lehto) * ”Essee on vapaasti assosioivaa hengen leikkiä, jossa ei yleensä pyritä lopullisiin synteeseihin. Tuomas Anhava on verrannut esseetä ’mitä koukeroisimpaan kylätiehen, joka saattaa heilutella lukijan kiesejä hyvin odottamattomalla tavalla’.” (Yrjö Hosiaisluoma) * Diderot’n & d’Alembertin Ensyklopedia: ”ESSAI, (Littérature) ce mot employé dans le titre de plusieurs ouvrages, a différentes acceptions; il se dit ou des ouvrages dans lesquels l'auteur traite ou effleure différents sujets, tels que les essais de Montaigne, ou des ouvrages dans lesquels l'auteur traite un sujet particulier, mais sans prétendre l'approfondir, ni l'épuiser, ni enfin le traiter en forme et avec tout le détail et toute la discussion que la matière peut exiger. Un grand nombre d'ouvrages modernes portent le titre d'essai ; est-ce modestie de la part des auteurs ? est-ce une justice qu'ils se rendent ? C'est aux lecteurs à en juger.” Raakakäännös, AA: ”ESSEE (kirjallisuudessa), tällä sanalla, jota käytetään monien teosten nimissä, on erilaisia merkityksiä; sitä käytetään teoksista, joissa tekijä käsittelee tai hipaisee monia eri aiheita, kuten Montaignen esseissä, tai teoksista, joissa tekijä käsittelee määrättyä aihetta mutta väittämättä syventyvänsä siihen tai tyhjentävänsä aihettaan tai käsittelevänsä sitä sellaisessa muodossa tai niin yksityiskohtaisesti ja seikkaperäisesti keskustellen kuin aihe voisi vaatia. Lukuisat modernit teokset on nimetty esseiksi; johtuuko se tekijöiden vaatimattomuudesta? tekeekö se niille oikeutta? Se jää lukijoiden arvioitavaksi.” * ”Kuullessani jonkun ryhtyvän puhumaan esseitteni tyylistä tiedän toivovani, että hän mieluummin pysyisi vaiti. Se ei ole niinkään sanojen ylistystä, vaan paremminkin sisällön halventamista, ja sitäkin ärsyttävämpää, kun se tapahtuu epäsuorasti. Saatan olla väärässä, mutta tuskin kukaan sisällyttää tekstiinsä yhtä paljon varteenotettavaa asiaa kuin minä, ja esitinpä sen hyvin tai huonosti, yksikään kirjailija ei ole kylvänyt siemeniä paperille yhtä järeästi eikä ainakaan yhtä tiiviisti. Saadakseni mahtumaan mukaan enemmän kokoan yhteen vain ydinkohdat; jos ryhtyisin kehittelemään niitä, tämä kirja paisuisi moninkertaiseksi. Ja miten monia kertomuksia olenkaan sirotellut mukaan, jotka ovat sinänsä merkityksettömiä, mutta joista vähänkin huolellisella seulomisella saisi syntymään loputtoman määrän esseitä.” (Montaigne, ”Mietteitä Cicerosta”, suom. Renja Salminen) * Francis Bacon, kirjeessään ”To the most high and excellent prince, Henry, Prince of Wales, Duke of Cornwall, and Earl of Chester” : ”The word is late, but the thing is ancient; for Seneca’s epistles to Lucilius, if you mark them well, are but essays, that is, dispersed meditations, though conveyed in the form of epistles. These labours of mine, I know, cannot be worthy of your highness, for what can be worthy of you? But my hope is, they may be as grains of salt, that will rather give you an appetite, than offend you with satiety.”  Raakakäännös, AA: ”Sana on uusi, mutta asia on ikivanha; sillä Senecan kirjeet Luciliukselle, jos niitä arvioidaan tarkasti, eivät ole muuta kuin esseitä, toisin sanoen hajanaisia pohdiskeluja, vaikkakin epistolan muodossa. Tiedän, että nämä aikaansaannokseni eivät voi olla Teidän Korkeutenne arvoisia, sillä mikä voisi? Mutta toivoisin, että ne voisivat olla kuin suolarakeita, jotka pikemminkin herättävät ruokahalun kuin tekevät kylläiseksi.” * ”[K]irjat, ystävyys, yksinäisyys, kuolema. Nämä aiheet siirtyivät roomalaisilta renessanssin humanisteille, humanisteilta oman aikamme esseisteille.” (Kuisma Korhonen) * ”Parhaimmillaan esseet saattavat jatkuvasti olla lukukelpoisia ja lukemisen arvoisia juuri tyylinsä ansiosta, näytteinä eri aikakausien tyylistä samoin kuin niiden kulttuurisista ja maailmankatsomuksellisista ihanteista.” (H. K. Riikonen) * ”Moderni kielenkäyttö on kutsunut esseiksi sekä tiedettä lähenevää tai sitä edustavaa tutkielmaa että harhailevaa, tunnustavaa, muistelevaa, arvostelevaa, pakinoivaa tai julistavaa proosakirjoitusta. On käytetty termejä formaalinen ja informaalinen, vapaamuotoinen essee.” (Markku Envall) * ”Tietää, tajuta, oivaltaa: palata takaisin, pelkistää, rajata. Essee kertoo eikä vain esittele tuloksia. Sen mausteita ovat oikku, syrjähyppy, assosiaatio, mutta se pysyy asiassa ja hahmottaa kokonaisen asennoitumisen.” (Jouko Tyyri) * ”Hyvän esseistin tulee olla eräänlainen ajattelun koekaniini. Hyvän stand-up-koomikon tavoin on uskallettava ajatella ääneen asioita, joista me muut mieluummin vaikenemme.” (Jussi Korhonen) * ”Minun mielestäni essee ei ole sen enempää tai vähempää ajankohtainen kuin Montaignen päivinä 1500-luvulla. Tietynlaiselle kirjalliselle luonnetyypille tai temperamentille essee yksinkertaisesti sopii paremmin kuin fiktio tai lyriikka. Tyypillisesti ne, jotka ovat liian nokkelia romaanikirjailijoiksi tai liian skeptisiä runoilijoiksi, päätyvät kirjoittamaan esseitä.” (Tommi Melender)

Avainsanat: kirje kirjailija kirja kipu kielenkäyttö keskustelu keskeinen kertomus kertoa kasvaa jää ilmaisu identiteetti hän hope historia henry henki hahmo grand francis form fakta esittely minä mine mieliala me mauste mark maalari lyriikka lyhyt lukija lukemisen leikkiä late käytetty kysymys kyetä kuva kutsu kuolema kotelo kirjoittaa kirjoittaja puhua prince parista paperi palata olennainen muut muoto mot moderni tekijä tarvita tarina tajuta syntymä subjekti smith sisältö siemen seinä salt rather päätyä väri voi vakava vaatia uusi tyyli tuomas toivoa todellisuus tiivis tiede they teos teksti earl detail dans cannot bacon avec arvioida appetite ajatus ajatella ajankohtainen aika aihe ystävyys you yksinäisyys yhdistyä word


blogivirta.fi