Tänään on 24.09.2018 16:15 ja nimipäiviään viettävät: Alvar ja Auno. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Ihan Oikeaa Sukututkimusta

Julkaistu: · Päivitetty:

Eräs tuttavani on ihastunut lausahdukseen (jonka alkuperäisen sanojankin aina toteaa, mutta olen sen unohtanut) "Varsinainen sukututkimus alkaa kun rippikirjat eivät ole käytettävissä." No, tätä varsinaista tai Ihan Oikeaa Sukututkimusta olen nyt päässyt kokemaan kaivellessani juuriani Norrköpingissä. Viime kesänä löytämäni perukirja antoi perherungon, mutta ihmiselämän ajoittamiseksi "jo kuollut 1707" tai "elossa 1707", ei anna paljoakaan. Ihminen kun on yleensä elossa kymmeniä vuosia syntymänsä jälkeen, mutta voi toisaalta kuolla pian lapsiensa syntymän jälkeen. Tilanteen kohentamiseksi tartuin ensimmäiseksi kaupunginoikeuksien pöytäkirjojen hakemistoihin. Niitä oli (aikalaisten tekemänä) joka kirjassa ja läpikäynti oli paljon nopeampaa, kuin olin visioinut. Sain selville esi-isäni porvariksioton ajankohdan ja elinaikansa pituudestakin syntyi käsitys. Mutta ei auttanut itku markkinoilla, joten tämän jälkeen piti tarttua seurakunnan historiakirjoihin. Tietenkin pitäisi olla überonnellinen siitä, että niitä on 1600-luvulta. Mutta 800+ aukeaman digikuvien läpiluku oli ryydyttävää. Varsinkin, kun 1700-luku on vielä katsomatta. Ja 1600-luku pitää ottaa todennäköisesti uusiksi. Varsinkin kun slarvasin jättämällä kummitiedot katsomatta. Vähensi luku-urakkaa huomattavasti kun kaupungissa tavallisesti joka lapsella oli 8 kummia... Läpiluvussa oli tietenkin se hyvä puoli, että sain käsityksen kaupungin nimikäytännöistä. Sukunimet harvinaisia, joten onneksi olin hakemassa Saksasta tullutta perhettä, joka piti nimestään kiinni. Sukuun naidulla miehellä oli joissain yhteyksissä sukunimi, mutta useimmiten sen paikalla oli ammattinsa. Onneksi tajusin tämän ajoissa ja onneksi etunimensä oli kaupungissa uniikki. Norrköpingissä ollaan aika kaukana Suomesta, mutta aina löytyy yhteyksiä. 19.2.1654 Norkköpingissä vihittiin Suomesta tullut (ja Rymättylästä papintodistuksen saanut?) Jöns Olofsson Vuonna 1675 kaupungissa haudattiin "vanha suomalainen" Agnes Agneksella oli sentään etunimensä. Seuraavana vuonna Norrköpingissä haudattiin "vieras mies Pohjanmaalta" Näiden ihmisten kytkeminen lähtöpisteeseensä vasta varsinaista sukututkimusta olisikin.

Avainsanat: sukututkimus ruotsi 1600-luku voi vihkiä uniikki toukokuu tavallinen tarttua syntymä suomi sukunimi seurakunta saksa puoli pitää perhe ottaa onni olin mies markkinoilla luku lapsi käsitys kuollut kuolla kokea kesä kaupunki jöns itku isä ihminen ihastua haudata harvinainen elossa alkuperäinen aika agnes


blogivirta.fi