Tänään on 16.12.2018 02:59 ja nimipäiviään viettävät: Auli, Aulikki, Aada, Ada ja Adele. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Liiolii:

Nuo nolot aikuisopiskelijat

Julkaistu: · Päivitetty:

Tunnustan, että parikymppisenä yliopisto-opiskelijana meillä oli tapana ehkä vähän hymähdellä ihmistyypille nimeltä aikuisopiskelija. Siis sille keski-ikäiselle tai vanhemmallekin miehelle tai naiselle, joka luennolla pyysi yhtenään puheenvuoroa ja uskalsi kyseenalaistaa proffan sanoman. Niin noloa!  Nyt kun valmistumisestani on vierähtänyt kahdeksantoista (!) vuotta, olen itse tuore aikuisopiskelija. Edes nuoresta aikuisesta en enää mene, ihan täysaikuisia ollaan. Aloitin siis eilen keskiajan tutkimuksen opinnot avoimessa yliopistossa. Järkevä ihminen olisi aloittanut opinnot syksyllä joltain peruskurssilta, mutta minä hyökkään nyt rohkeasti suoraan keskiajan kirkkotilan tutkimisen kimppuun. Keskiajan tutkimus on monitieteinen sivuaineopintokokonaisuus. Itse opiskelen tätä ainetta nyt puhtaasti mielenkiinnosta ja harrastuksekseni, omien voimien mukaan. Keskiaika kun on kiinnostanut minua "aina". Luentosarjan aloitus oli mielenkiintoinen. Salissa suurin osa oli selkeästi aikuisopiskelijoita, ja kyllä, he (me) keskeyttivät välillä luennoitsijan, mutta se ei ollutkaan noloa vaan suorastaan suotavaa. Keskusteleva ilmapiiri oli tavoitteena. Lisäksi meillä oli pari pientä pohdintatehtävää vierustoverin kanssa. Kurssi suoritetaan iltaluennoilla, mikä minulle, keskipäiväihmiselle, on aika haastavaa. Onneksi kevätillat ovat sentään valoisia. Luennoista, kurssimateriaaleista ja omista ajatuksista pitäisi muodostaa jonkinlainen synteesi, joka myös luentopäiväkirjana tunnetaan. En enää stressaa arvosanoista kuten muinoin, läpipääsy kurssista on ensisijainen tavoitteeni. Siis se, että jaksan vielä seitsemän kertaa siirtää tomumajani luennolle Athenaan (ei Kreikkaan vaan Krunikkaan) ja myös kirjoittaa sen akateemiset vaatimukset läpäisevän oppimistehtävän ajallaan.  Aiheeseen liittymättömänä kuvituksena sarjakuva (joka ei ole oikeastaan sarjakuva) nimeltään Turn Off. Kehitin tuon teehifistitytön hahmon, Tsaikankeittäjän, jo joulukuun puolella ja piirsin muutaman kuvasarjan/sarjakuvan tästä neidosta, jolle tee on kaikki kaikessa. Ehkä julkaisen loputkin kuvaset blogissa. Kovin kantava idea tämä teehifistely ei loppujen lopuksi ollutkaan. Turn Off Koska en osaa piirtää kummoisiakaan ihmisiä, otin mallia nepalilaisten naisten perinteisestä Mithila-taiteesta. Toukokuussa on viimeistään otettava taas kynä kauniiseen käteen, sillä olen menossa dokumentaarisen sarjakuvan lyhytkurssille. Voi kun voisin vain käsikirjoittaa sarjiksia ja jättää piirtämisen muille! Sarjakuvista puheenollen – onnittelut Kaisa ja Christoffer Leka – vuoden kauneimmaksi kirjaksi on valittu mahtava Imperfect , eikä suotta! Leka-fani tykkää!

Avainsanat: nuori nainen muutama muodostaa minä mielenkiintoinen mies mahtava luento käsi kyseenalaistaa kynä kurssi kreikka kirjoittaa keskiaika kaunis kaisa jättää jouluku jonkinlainen ilmapiiri ihminen idea haastava fani blogi aine aika aihe taiteilua sarjakuva aikuisopiskelu yliopisto voi valittu vaatimus tutkimus tuore tunnustaa toukokuu tee taide syksy stressi sanoma sali puhdas proffa piirtää perinne pari opiskelija opinto onnitella onni


blogivirta.fi