Tänään on 24.09.2018 02:37 ja nimipäiviään viettävät: Alvar ja Auno. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Kotiinpäin vedosta turkulaiseen tutkimukseen

Julkaistu: · Päivitetty:

Kävin tämän viikon lopulla (vihdoin) lukemassa Kansallisarkiston kirjastossa Norrköpingin historiaa, jonka minulle olennaiselta ajalta on kirjoittanut Björn Helmfrid. Suhtaudun häneen tietenkin positiivisesti, sillä kirjaan kirjaamansa oikeustapaus auttoi sukututkimustani eteenpäin . Lisäksi kotiin kantamissani tutkimuksissaan - kuten myös varsinaisessa kaupunginhistoriassa - hän on tehnyt hyvin perusteellista lähdetutkimusta, jota on pakko arvostaa. Mutta aina pitää muistaa lähdekritiikki. Minulla ei ollut käsitystä Norrköpingin suhteellisesta koosta ja merkityksestä, mutta kulmakarvani nousivat, kun Helmfrid ilmoitti kaupungin olleen Tukholman jälkeen valtakunnan kakkoskaupunki 1600-luvun puolivälissä. Väitteen tueksi esitetyssä taulukossa oli mukana vain nykyisen Ruotsin kaupunkeja, ylläri-pylläri. Ei siis nähty olennaiseksi mainita Tallinnaa tai Tukholmaa isompaa Riikaa. Eikä Suomen Turkua, jossa Wikipedian mukaan oli 1600-luvulla kolmisen tuhatta asukasta aivan kuten Norrköpingissäkin .     Turun Helmfrid kyllä tunsi, sillä väestölukujen lisäksi päätelmänsä Norrköpingin merkittävyydestä nojasi Turussa vaikuttaneen Michael Olai Wexionius/Gyldenstolpen Turussa 1650 painettuun tuotokseen  Epitome descriptionis Sueciae, Gothiae, Fenningiae, et subjectarum provinciarum. Accuratiùs quàm unquam antehâc editae . Vaikka olen maantieteellisiä kuvauksista ollut vuosia kiinnostunut, tämä oli minulle "uusi" lähde. Ilmeisesti Suomen osuudessa ei ole mitään kehuttavaa, sillä muutenhan siihen viitattaisiin jatkuvasti? Latinan kirjeopintoni lukiovuosina jäivät pahasti kesken, mutta uskallauduin avaamaan digitoinnin. ( Sivuhuomautus: tämä on harmaasävyinen, toisin kuin saman ajan väitöskirjat. ) Sisällössä oli pitkä pätkä historiaa, riimuaakkosia sekä suomen ja viron kielen vertailua, joten on tähän täytynyt olla jossain lukemassani kirjallisuudessa viittauksia. Muistini on tainnut taas pettää. Ennen kuin pääsin kaupunkikuvauksiin huomasin maininnan jopa rengonkielestä. Taannoisessa siansaksakatsauksessani  varhaisin maininta oli vuodelta 1712, joten tätä tuolloin lukemassani ei oltu huomioitu! Kaupunkikuvauksissa Norrköping oli kolmas Tukholman ja Uppsalan jälkeen ja englanninkielen taidolla tunnistaa adjektiivit ylistäviksi.  Turusta käytetty kieli näyttää paljon asiallisemmalta ja teksti on huomattavasti pidempi. Johtopäätökseni. Norrköping oli vuoden 1650 tienoilla merkittävä teollisuuskaupunki Ruotsissa ja väestöltään suunnilleen Turun kokoinen (kuten muutamat muutkin Ruotsin kaupungit). Wexionius on huomioinut Norrköpingin (poliittisen? sotataloudellisen?) merkityksen nostamalla sen kolmanneksi listassaan, mutta ei ole tiennyt kaupungista juuri mitään.

Avainsanat: ruotsi puoliväli positiivinen pitää pettää näyttää muistaa michael merkitys merkittävä mainita lähde käytetty käsitys kolmas kirjasto kirjallisuus kieli kaupunki kansallisarkisto ilmoittaa hän historia björn auttaa asukas arvostaa aika adjektiivi 1600-luku wikipedia viro vertailu valtakunta uppsala tutkimus turku tukholma teksti suomi


blogivirta.fi