Tänään on 18.10.2018 06:38 ja nimipäiviään viettävät: Satu, Säde ja Lukas. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Juha Sipilä:

Euroalueen uu­dis­ta­mi­ses­sa tärkeintä on vakauden turvaaminen

Julkaistu: · Päivitetty:

Julkaistu Lännen Mediassa 21.3.2018 Tällä viikolla pidettävä huippukokous keskittyy EU:n talous- ja rahaliiton uudistamiseen. Suomessakin on syytä tiivistää EMU:a koskevaa keskustelua ja katsoa siinä lyhyttä aikaväliä pidemmälle yhteistä näkemystä hakien. Näin pystymme parhaiten vaikuttamaan euroalueen uudistamisen suuntaan. Suomelle EU:n toimintakyvyllä on iso merkitys. Vakaan kasvun ja työllisyyden kannalta sekä tuleviin kriiseihin varautumisen parantamiseksi on tärkeää, että talous- ja rahaliiton yhä hauraat kohdat korjataan. Uudistustyön on perustuttava diagnoosiin siitä, mitkä ongelmat ovat euroalueen toimintakyvyn kannalta aitoja ja todellisia – ja mitkä puolestaan eivät. Eurokriisin  painavin opetus on, että rahoitusjärjestelmän vakaudella on suuri merkitys kansantalouden kestävälle kasvulle ja työllisyydelle. Pankkiunionin rakentamisen käynnistäminen kesällä 2012 oli tärkeä virstanpylväs. Sen jälkeen on luotu yhteinen pankkivalvonta ja yhteinen päätöksentekoelin pankkikriisien ratkaisua varten. Painopiste euroalueen uudistamisessa on lähiaikoina pidettävä pankkiunionin viimeistelyssä ja vakautta tukevien tekijöiden vahkehottaavistamisessa. Mitään näennäisuudistuksia ei tarvita. Pankkiunionin puuttuva pilari on yhä yhteinen talletussuoja, jonka on oltava riittävän vahva ylläpitämään luottamusta huonoinakin aikoina. Yhteiseen talletussuojaan voimme mennä, kun sovitut toimet pankkisektorin riskien vähentämiseksi on tehty. Riskien vähentämiseksi on löydettävä ratkaisu kriisin ajalta periytyviin ongelmiin, kuten ongelmaluottojen suureen määrään ja niiden systemaattiseen supistamiseen. Periytyviä kansallisia pankkiongelmia ei pidä sälyttää euroalueen yhteiselle vastuulle, vaan kukin maa ratkokoon ne itse. Tähän viime aikojen ratkaisut esimerkiksi Espanjassa ovat tähdänneet. Lisäksi valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys on katkaistava, ja sijoittajavastuuta on toteutettava pankkikriisien hoidossa täysimääräisesti. Kriisin toinen opetus on se, että rahaliitossa tarvitaan sellainen yhteinen vakauttaja, joka pystyy ennalta ehkäisemään ja tarvittaessa lieventämään rahoitusmarkkinoilla syntyviä paniikkeja. Vuonna 2012 perustettu Euroopan vakausmekanismi (EVM) on toiminut pääosin onnistuneesti vaikeuksiin ajautuneiden jäsenvaltioiden vakauttajana. Monet kaavailevat EVM:stä ”Euroopan valuuttarahastoa”. Nimilappua tärkeämpää on, mitä EVM tekee. Olennaista on vahvistaa sen toimintakykyä markkinapaniikkien ja kriisinehkäisyn varalta. EVM:n kykyä toimia joustavasti tehtävässään, esimerkiksi IMF:n käyttämillä valmiusluotoilla, on syytä vahvistaa. Rahoituskriisien taustalta löytyy yleensä merkittävä makrotalouden epätasapaino, kuten kilpailukyvyn menetys ja/tai vaihtotaseen alijäämä. Tällaisten epätasapainojen ehkäisemiseksi tarvitaan jatkossakin jäsenvaltioiden talouspolitiikan seurantaa, jota on syytä yksinkertaistaa ja kohdentaa paremmin reformeja tukevaksi. Tavoitteena on oltava uudistusten edistäminen ja julkisen talouden kestävyyden parantaminen. Euroalueen uudistamisessa  on nähty jännitettä yhtäältä sääntöihin ja vakausmekanismeihin perustuvan ja toisaalta markkinakuriin perustuvan strategian välillä. Tämä vastakkainasettelu on liioiteltu. Sekä sääntöjä että markkinakuria tarvitaan: sääntöjen olisi pystyttävä normaalioloissa pitämään euroalueen maiden taloudenpito niin terveellä kannalla, että markkinakurin ja velkajärjestelyjen rooliksi jäisi toimia hyödyllisenä pelotteena, johon tarvitsisi turvautua äärimmäisen harvoin. Euroalueesta ei tule liittovaltiota eikä tulonsiirtounionia, mutta – toisin kuin usein kuulee väitettävän – se ei myöskään hajoa vain sen takia, ettei siitä tule sellaista. Ääripäiden välillä on realistinen kolmas tie: rahaliitto, jossa kaikkien osapuolten oma vastuu korostuu, ja se on samalla ehto yhteisten toimien lisäämiselle. On hyvä muistaa, että Euroopan menestyminen on Suomen kannalta kaikkea muuta kuin yhdentekevä asia. Silloin, kun Euroopassa on ollut kriisejä tai talous on taantunut, Suomellakin on mennyt heikosti. Silloin kun Euroopassa on vallinnut rauha ja talous on kasvanut, Suomella on mennyt hyvin. Sen vuoksi on myös Suomen ja suomalaisten oman edun mukaista varmistaa, että euroalue toimii hyvin ja täyttää tehtävänsä vakaan kasvun tukena.

Avainsanat: tarvita talouspolitiikka talous sääntöjä sääntö suuri suomessa suomi suomelle strategia rauha ratkaisu rakentaa rahaliitto pilari perustettu parantaminen pankki opetus onnistua ongelma muistaa mitä merkitys merkittävä media makrotalous maa länsi luottamus liittovaltio kyky kriisi korjata kolmas kilpailukyky kesä keskustelu keskittyä katsoa kasvu jäsenvaltio julkinen jatko iso imf hoito eurooppa euroalue eu espanja esimerkki emu ehto aika aito tie tekijä tehtävä tausta vaikuttaa vahva työllisyys tuki toimintakyky yhteinen vastuu vastakkainasettelu vara valtio


blogivirta.fi