Tänään on 23.04.2018 01:13 ja nimipäiviään viettävät: Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori, Yrjänä, Georg, Gran, Örjan, Jöran, Jörgen ja Jörn. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Oppitori: Sanaluokkaharjoitus, 100000 sanaa

Julkaistu: · Päivitetty:

Vasemmanpuoleiseen ikkunaan tulee satunnaisia Kielitoimiston sanakirjan sanoja. Sanan voi raahata oikeanpuoleiseen Oikofixin ikkunaan , jossa mm. sen sanaluokan voi tarkistaa. Yhtä hyvin toisessa välilehdessä voisi olla Kielitoimiston sanakirja suoraan tai myös Wikisanakirja . Tämä on ajattelutehtävä, siis ensin pohtiminen ja sitten tarkistus. Klikkaa hiiren pyörällä noita linkkejä ja vedä toinen ikkuna erilleen toisen viereen. Sanaluokkien ymmärtämistä harjoitellaan peruskoulussa paljonkin. Sillä on siis arvoa ja statusta. Tässä on kone, jolla peruskoululaisenkin voi laittaa harjoittelemaan sanaluokkia. Samalla hän voi tarkistaa sanojen merkityksen. Jos hän käyttää Chromea, johon on ladattuna kontekstityökalut, hän löytää jokaisesta sanasta paljon asiaa: kuvia, tavutuksen, käännöksiä, puhesynteesin... Tämä harjoitus käy kaikille selaimille, ei vain Chromelle, jonka kontekstityökaluissa on useitakin sanaluokkien löytäjää, joissa näkyy perusmuoto ja päätteet. Niissä on se haittapuoli, että sanaluokka ja päätteet ilmaistaan englanninkielisin lyhentein. On olemassa selkokielinen vastaava työkalu, jota en saanut kontekstivalikkoon - Oikofix. Se on jatkoa Webvoikolle, joka myös edelleen on verkossa. Oikofixissä on moniakin hienouksia, mm. oikeinkirjoituksen tarkistaja, myös englanniksi. Jos laittaa kaksi ikkunaa vierekkäin, voi toisesta vetää raahaamalla tai copypastata valitun sanan tai lauseen analysoitavaksi Oikofixiin. Katso kuvaa. Oikofixistä on linkki mm. Kielitoimiston sanakirjaan. Jos copypastaa löydetyn perusmuodon Kielitoimiston sanakirjaan, saa selityksen. Se on melkein yhtä kätevää kuin kontekstityökalujen käyttö. Niitä  kyllä voi käyttää esim. Oikofixin pikkuikkunasta käsinkin. Tekijä muutti sen käyttäytymistä pyynnöstäni. Hakee perusmuodon ja valitsee sen pikkuikkunassa vaikka kaksoisklikkaamalla ja hakee sitten kontekstityökalulla haluamaansa. Yhtä hyvin Kielitoimiston sanakirja voisi olla toisessa välilehdessä. Siinä ei tosin kerrota sanaluokkaa. Sanaluokka voi riippua asiayhteydestä. Wikisanakirjassa  sen sijaan sanaluokka kerrotaan. Se on hyvä vaihtoehto. Sieltäkin vie linkki Kielitoimiston sanakirjaan. Pc-Chromessa on laajennus , jolla voi saada esim. kaksi stabiilia ikkunaa vierekkäin kuvaruudulle. Jos haluaa, vasemmanpuoleiseen ikkunaan voi laittaa arpojan , johon voi copypastata minkä tahansa sanalistan, esim. taipuneita sanoja, sanoja joilla on korkea frekvenssi jne. Täällä on 10000 yleisintä sanaa, jotka voivat olla taivutusmuodoissakin. Niissä voi harjoitella myös perusmuodon löytämistä. Vasemmanpuoleisessa ikkunassa voi olla siis mikä tahansa teksti, vaikka Selkouutiset, josta sitten sanoja voi vetää analysoitavaksi Oikofixiin. Siinä ei tarvitse käyttää hienon Chromen hienoja kontekstityökaluja . Miten saat kaksi ikkunaa vierekkäin? Siihen on monta tapaa. Voit esim. avata kaksi välilehteä ensin, laittaa puolen kuvaruudun kokoiseksi ja vetää kielekkeestä toinen toisen viereen. On myös Tab Resize-laajennus Chromessa . Oikofixissä on ikoni, josta saa ruudun tyhjäksi. Se on selväpiirteinen muutenkin. Käytön oppii heti. Tuossa sana-arpojassa pysäytä Välilyönti-nappulalla ja arvo sen jälkeen Enterillä eli Return-nappulalla. Oikofixin voi kyllä kiinnittää kontekstityökaluun kuten minkä tahansa verkko-osoitteen, mutta minä en ainakaan saa sitä suorittamaan hakua automaattisesti, vaan täytyy kirjoittaa tai copypastata sana sinne. Huomaa, että voi muuttaa tekstin kokoa Ctrl+hiiren pyörä tai +/-. Jos pienennät vasemmanpuoleisen ruudun sanat minimiin, laitat hakuruudun Ctrl+F:llä ja laitat Chromessa puhesynteesin  päälle asetuksista niin, että sanan lukeminen kuuluu automaattisesti (asetusten kohdasta Features), kun sanaa kaksoisklikataan, voit myös harjoitella sanan oikeinkirjoitusta sanelusta. Et erota kirjaimia, koska sana on niin pieni, se kuuluu kyllä kun kaksoisklikkaat. Jos kirjoitat sanan hakuruutuun oikein, sanan miniatyyri muuttuu oranssiksi, muuten ei. Valitettavasti puhesynteesi on vain Chromessa. Täällä on Juhani Ahon Rautatien sanat alekkain. Ne voi aivan hyvin sijoittaa arpojaan ja sitten miettiä perusmuotoa ja taipumista. Nomineista esim. sijat ja verbeistä konjugaatio. Tuossa listassa on se vika, että jouduin muuttamaan kaikki sanat pienellä alkaviksi. Mukana on vanhanaikaisia sanoja ja kirjoitusmuotoja. On virheitäkin. Jostakin syystä jotkut erilliset sanat onkin kirjoitettu yhteen. Ehkä poikkeavien sanojen löytäminen voi olla yksi opiskelutehtävä. Mutta kaiken kaikkiaan mielestäni hyvä lista harjoitella sanojen analysointia, sekä kieliopillisesti että merkityksen. Keksi lause, jossa kutakin sanaa käytetään. Hae merkitys: ensin perusmuoto ja siitä esim. Kielitoimiston sanakirjan määritelmä. Vinkkejä: Etene askel kerrallaan.... 1. Mieti sanan perusmuoto. Voit miettiä sanan taipumisen perusteella onko kyseessä nomini, verbi tai partikkeli. Nomineja ovat; substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit. 2. Jos sana on "isolla alkukirjaimella kirjoitettu " erisnimi , se on aina substantiivi. Substantiivin voi varmistaa siitä, että sen perään voi liittää omistusliitteen -ni, -si jne. 3. Jos sanan voi kirjoittaa numeroilla, se on numeraali. 4. Pronominin tunnistaa ulkoa opituista pronominien luettelosta. 5. Jos sanaa voi taivuttaa vertailumuodoissa (ja kaikissa sijamuodoissa), se on adjektiivi. Vastaa kysymykseen millainen. 6. Jos sanaa voi taivuttaa persoonamuodoissa, se on verbi. Muistathan, että lauseesta löytyy aina verbi. 7. Jos sana ei taivu ollenkaan, se on partikkeli. 8. Osan partikkeleista tunnistaa, kun muistaa ulkoa opitut luettelot. Substantiivit Useimmat suomen kielen sanat ovat substantiiveja. Substantiivit ovat asioiden, esineiden, olioiden nimiä. Ne ovat joko erityisiä eli erisnimiä tai yleisnimiä. Esim. kissa, kansio, loma, koivu, piha, ystävällisyys, maantieto Kalle, Suomi, Tessu, Kalevala, Anna, Risto Räppääjä Substantiivit taipuvat sijamuodoissa yksikössä ja monikossa. Esim. kirja, kirjan, kirjaa, kirjaksi, ..., kirjat, kirjojen, kirjoina, .... Substantiivit tunnistetaan myös siitä, että niihin voi liittää omistusliitteitä. Esim. KirjaNI, sormukseSI, lomaNNE Substantiivia voi selittää adjektiivilla. Esim. hyvä, huono, sopiva.....ILMA Adjektiivit Adjektiivi vastaa kysymykseen MILLAINEN? (minkä näköinen, minkä kokoinen, minkä luonteinen, minkä makuinen, minkä muotoinen, minkä värinen...) Esim. erilainen, kaunis, keltainen, makea, pyöreä, sellainen, sininilmäinen, suuri, vilkas Jotkut adjektiivit ovat toistensa vastakohtia. Esim. suuri - pieni, iloinen - surullinen Adjektiivi taipuu sijamuodoissa yksikössä ja monikossa. Esim. pieni, pienen, pientä, pienenä,.... pienet, pienien, pieniä, .... Adjektiivi taipuu myös vertailumuodoissa. positiivi - komparatiivi - superlatiivi Esim. pieni - pienempi - pienin Adjektiiveja voidaan johtaa myös muista sanoista, kuten vitsi -> vitsikäs, siniset silmät -> sinisilmäinen Pronominit Pronominit korvaavat toisia sanoja. Kaikki pronominit löytyvät pronominiluetteloista. Eräät pronominit viittaavat aikaisemmin sanottuun substantiiviin. Esim. Luin kirjan. SE oli hyvä. Pronomini taipuu sijamuodoissa yksikössä ja monikossa. Esim. Minä, minun, minua, ..., joku, jonkun, ..., jotkut,.... Joskus pronomineja on hankala tunnistaa, kun niiden taivutetut muodot näyttävät varsin erilaisilta kuin niiden perusmuoto. Esim. se, sen, sitä, sille, sinä, siksi, ... ne, niiden, niitä, niinä, niiksi, .... PERSOONAPRONOMINIT minä-sinä-hän-me-te-he DEMONSTRATIIVI- eli OSOITUSPRONOMINIT tämä-tuo-se-nämä-nuo-ne INTERROGATIIVI- eli KYSYVÄT PRONOMINIT kuka-mikä-kumpi-kumpainen RELATIIVIPRONOMINIT joka-mikä MUITA PRONOMINEJA joku, joka, jokainen, jompikumpi, jokin, kukin, mikin, kumpikin, kukaan, mikään, kumpikaan, molemmat, moni, muu, muutama, eräs, itse, kaikki, harva, usea, sama Numeraalit Numeraali on joko PERUSLUKU (Kuinka monta?) tai JÄRJESTYSLUKU ( Kuinka mones?) Numeraalin voi aina kirjoittaa myös numeroin. Siitä sen tunnistat varmasti! Numeraali taipuu sijamuodoissa yksikössä ja monikossa; esim. kolme, kolmen, kolmea, kolmena, kolmeksi, .... esim. kolmet, kolmien, kolmia, kolmina, kolmiksi, .... Luvut yhdestä kymmeneen ja tasaluvut sata, tuhat, miljoona kirjoitetaan kirjaimin! esim. yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen, sata, tuhat, miljoona Jos numeraalin jäljessä on mittayksikköä tarkoittava sana (hinta, paino, pituus tms.), numeraali kirjoitetaan tavallisesti numeroin: esim. 25 euroa, 150 kiloa, 5km, Partikkelit Huudahduksia: hui, ai, moi, huh, äh, hups, voi, hei Konjuktioita: - alistus: että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes, kuten - rinnastus: ja, sekä, sekä-että -kä, eli, tai , joka-tai, vai, mutta, vaan, sillä, näet, nimittäin ettei, jollei, ellei Aikaa tai paikkaa tai määrää ilmaisevia: eilen, tänään, huomenna, aina, joskus, harvoin, äsken, pian, täällä, siellä, alhaalla, keskellä, kaukana, tänne, pois, ylös, alas, taakse, ulos, ulkoa, ulkona, paljon, kosolti, hiukan, vähän, liikaa, noin, melko, kyllä Tapaa ilmaisevia: lukuisat -sti-loppuiset adjektiivit, vilkkaasti, nopeasti, hienosti, hyvin, hauskasti, kamalasti, varovasti Muita : postpositiot: jälkeen prepositiot: ennen liitepartikkelit: (-ko, -kö, -kin, -kaan, -kään, -han, -hän, -pa, -s) esim. Lukeeko Vikke runojakin? eli -ko ja -kin -päätteet

Avainsanat: löytää luku lukeminen loma lista linkki liittää lause laittaa laajennus käyttää askel arvo arpa anna aho adjektiivi chrome avata automaattinen kätevä kuvata kuusi kumpikin korkea kontekstityökalu kone koivu kissa kirja kirjoittaa kirjoitettu kirjain kielitoimisto keltainen keksi rautatie pyörä pyöreä pituus piha pieni kaunis katso kansio kamalasti kalle kalevala kahdeksan juhani jolla jokainen johtaa iloinen ilma ikoni ikkuna hän huono hui hiiri harjoitus harjoittelu harjoitella hakuruutu hakea erota erilainen englanniksi millainen miljoona miettiä merkitys me makuinen makea näköinen noita neljä muuttaa muutama muu muoto muistaa moi minä pienempi perusmuoto peruskoulu pc paino onko oikeinkirjoitus wikisanakirja värinen voi vitsi vinkki vetää verkossa verkko verbi varovainen vaihtoehto usea tässä tänne työkalu tuhat teksti tekijä tavallinen tarvita tarkistaa tapa tab suuri surullinen suomi substantiivi sinä sininen sijoittaa sanakirja sana saada ruutu risto