Tänään on 16.10.2018 08:38 ja nimipäiviään viettävät: Sirkka, Sirkku, Stella, Vesta ja Diana. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Bella-blogit:

Riesling- ja Spätburgunder Tampereella – että mikä?

Julkaistu: · Päivitetty:

Niin, kuinka monelle tuo otsikko sanoo jotain? Minäkin tunnistin heti rieslingin, tuon saksalaisen valkoviinin, mutta että spät...mikä? En rehellisesti sanottuna tiennyt, mitä tuo sana kätkee sisälleen (moukka!), mutta nyt tiedän, että kyseessä on saksalainen punaviini, joka on sama asia kuin pinot noir. Ah! Moukkamaisuuteni ehkä johtuu siitä, etten juo punaviinejä lainkaan, mutta myös siitä, etten ole koskaan päässyt osallistumaan näille viiniviikoille, jotka tuo otsikko pitää sisällään. Saksan viinitiedotus on järjestänyt viikot Tampereella ja muissa kaupungeissa jo vuosikaudet, mutta homma on aina mennyt ohi. Viime vuonna osallistumisesta jo haaveilin, nyt olin vihdoin mukana! Tapahtuman idea on siis esitellä saksalaisia viinejä, joiden ympärille on rakennettu myös keväisiä menukokonaisuuksia. Mukana on eri kaupunkeja ja tapahtuma järjestetään 14-26.5.2018. Tampereella viinejä ja keväisiä herkkuja voi maistella 11. eri ravintolassa, jotka löydät täältä. Sitten seuraa viiltävä analyysi maistelemistani viineistä ja ruoista, ei kun....! En ole siis mikään ammattiruokakriitikko, mutta hyviä ravintoloita ja ruokaa rakastan. Niin ja valkkaria myös. Sen sijaan en syö punaista lihaa tai juo punaista viiniä ja tulikin pieni hätä juuri ennen lähtöä, voinko tämän takia tulla seuraan. Laitoin siis Janicalle paniikkiviestiä, pärjäänkö, pärjäänkö. No, hyvin pärjäsin Marikan, Janican sekä myöhemmin seuraamme liittyneen Annan kanssa, lopulta treffasimme vielä koko kiertämässä olleen porukan viimeisessä ravintolassa. Huokailin kotiin kävellessäni, etten ole viime kesän jälkeen kävellyt keskustassa iltakymmeneltä, upea kesäilta oli takana. Vielä pidempään aikaan en ole istunut monessa eri ravintolassa tai nauttinut niin montaa hyvää makuelämystä. Tai ihastellut sitä upeaa maisemaa mikä Näsinneulasta meitä tervehti. Koko homma oli niin kiva ja elämys ihana sekä makuaisteja kutkuttava, etten nyt ymmärrä miten voin sanoa jotain neutraalia. Kehun siis nyt kovasti! Kiersimme kolmena eri porukkana kaikki ravintolat ja treffasimme lopulta Henriksissä. Meidän kierrettävänä oli Tuulensuu, Finlaysonin palatsi sekä Näsinneula. TUULENSUU Kierros alkoi legendaarisesta Tuulensuusta, jonka juomalista on loputon. Näille viiniviikoille he olivat tuoneet viinejä, joita ei muualta saa ja vierailleet itse tilalla. Vuonna 1425 perustettu saksalainen viinitila olisi ihanaa itsekin nähdä! Maistelimme Tuulensuussa yhden valkkarin ja yhden punaisen ja pöytäseurue kehui erityisesti tuota punaista. Ruokana söimme parsapiirakkaa, joka oli erinomaista, lisäksi oli kinkkuun pyöräytettyjä ja parmesanilla kuorrutettuja parsoja, jotka olivat sitten todellakin saaneet osakseen kinkkua ja juustoa, en löytänyt parsasta kinkutonta nurkkaa maistettavaksi. Tuhtia pubiruokaa! Kuriositeettina muuten: tänään 17.5. Tuulensuussa vierailee Moselin alueen viinitalon Immich-Batteriebergin viinintekijä Gernot Kohlmann klo 19 esittelemässä viinejä. FINLAYSONIN PALATSI Myönnetään: olen nähnyt Finlaysonin palatsin ruokalistan monta kertaa vieraillessani esimerkiksi Tallipihalla, mutten silti ole "älynnyt" mennä tänne syömään. Paikka näyttäytyy minulle jotenkin isojen porukoiden kutsuvierasravintolana, mutta on se paljon muutakin. En tiedä miksi sinne ei ole tajunnut mennä käymään, terassikin näytti niin kutsuvalta! Saimme ihanan rauhallisen huoneen upealla näkymällä ja maistelimme kolmea eri rieslingiä, joista viimeinen oli jälkiruokaviini. Kiittelimme, että sen alkoholipitoisuus oli 9%, kun jälkkäriviineissä se monesti on enemmän. Meille luvattiin tuoda menun ruoat hieman pienempinä annoksina ja aloitimme parsasta bearnaisen kera. Kastike oli erinomainen, parsa oli puolestaan päässyt vähän lötköksi. Sitten saimme pääruoan, joka oli erinomainen, siis kerta kaikkiaan todella hyvä ja X-berg niminen riesling sopi siihen kuin nenä päähän. Tuosta viinistä taisi tulla kierroksemme suosikki! Pääruoassa oli varhaisperunoita, paistettua siikaa ja jotenkin niin freesejä ja keväisiä makuja, että teki mieli ahmia se hetkessä. Kun ihmettelin, että olipa iso annos pieneksi, sain kuulla, että keittiö olikin päättänyt tehdä täyskokoiset annokset. Ilmankos. Jälkkärinä saimme raparperiparfaitin sekä mansikoita ja jälkkärikin oli taivaallinen. Kaiken kaikkiaan menu parani alusta loppua kohti ja on juomineen ehdottoman suositeltava kombo! NÄSINNEULA Näsinneulassa on suorastaan vaikeaa keskittyä makuihin, niin upea se näkymä on. Huokailin ulos ikkunasta tuijotellen kimmeltävää vettä ja veneitä helteisellä järvellä, meni ihan ohi ensimmäiset kertomukset viineistä. Hyvällä kuplivalla kuitenkin aloitettiin Näsinneulan menu, alkupala jäi sen sijaan hieman mauttomaksi. Härkätartarin sekä sille suunnitellun punaviinin skippasin, mutta sen jälkeen vakuumipussissa haudutettu kuha räjäytti kyllä pankin. Oli törkeän hyvää kalaa (anteeksi nämä ruokaopilliset termini) ja ihana riesling sen kyljessä. Jälkkärinä saimme palsternakkaa ja sen kyljessä olleet raparperit olivat kuin kinuskia. Jälkkäri oli myös aivan mieletön, siis kerta kaikkiaan aivan ihana. Kala oli myös parasta kalaa, mitä olen aikoihin syönyt. Kehuinko jo maisemia? Ja palvelua? HENRIKS Ilta päättyi Henriksiin, jonne kokoonnuimme koko porukka. He olivat järjestäneet kivasti kokonaiset annokset pihalle kuvattavaksi, joten kävimme kuvaamassa ne ja keskityimme sisällä maisteluun. Oli muuten koominen näky nuo kilpailevat kamerat läjässä, mutta hienosti oivallettu ravintolalta! Henriksissä aloitettiin menu savustetulla hauella ja parsakeitolla. Jälleen kerran, ihan mielettömän hyvää kalaa ja savun maku oli täydellinen. Menu jatkui hiilostetulla siialla, perunalla ja korvasienellä, minä ihastuin eniten sienten makuun, ne olivat upeasti laitettu. Kruunuksi oli valittu jogurttimoussea ja raparperisorbettia, jonka kohdalla itselläni alkoi olla jo aika ähky. Eniten mieleen jäi savustettu hauki sekä korvasienet tästä menusta sekä kupliva riesling, hyvää oli! Saitteko makuja kielelle, innostuitteko viiniviikoista? En lähtenyt kirjoittelemaan Finlaysonin palatsin viinin päärynäisyydestä, se tuntui jotenkin päälleliimaltulta, vaan totean, että menet mihin vaan ainakin näistä neljästä, et tule pettymään. Palatsissa oli oma upea tunnelmansa, jota en muualla tavoittanut. Ja koko menuta ei ole pakko syödä, voi käydä vaikka vain lasillisella tai parilla maistelemassa viinejä. Meidänkin kierroksen raflat olivat kivasti nipussa (vaikka huonoilla kengillä kinkannut Janica saattaisi olla tästä eri mieltä...). Oletko käynyt testaamassa kyseisiä viikkoja? Oliko sinulle ihan itsestäänselvää mikä on spät... spätburgurder (tarkistin viidettä kertaa miten se kirjoitetaan)? Minä kiitän Saksan viinitiedotusta sekä mukana olevia ravintoloita, oli ihastuttava ilta! Herkullista torstaita kaikille! *söin ja join ilmaiseksi

Avainsanat: tampere riesling #ravintola yleinen hetket ja fiilikset sana saksalainen punaviini otsikko mitä juo


blogivirta.fi