Tänään on 21.08.2018 10:43 ja nimipäiviään viettävät: Soini, Veini ja Sven. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Täydennysosia Helsingistä

Julkaistu: · Päivitetty:

A. W. Finch. Kansallisgallerian valokuva muokattuna 1) Selatessani Valfrid Vaseniuksen vuonna 1876 ilmestynyttä opasta Helsingfors: vägvisare för resande och historisk-statistisk öfversigt  huomasin kauan kaipaamani aikalaistodisteen Tähtitorninmäeltä annetusta keskipäivän aikamerkistä: pudotettiin musta kuula ja samalla hetkellä laukaistiin ase. Siis musta kuula eikä aikapussi, jonka yliopistonmuseon työntekijän kommentin  perusteella on esillä museossa (en ole saanut aikaiseksi tarkistaa.) Vägvisaressa käytetyllä termillä middagstimmen saan sanomalehtiarkistosta esiin Finlands Allmänna Tidningin numeron 2.1.1868, josta saa käsityksen että koko systeemi on tuolloin uusi. Observatoriossa pudotettavasta esineestä käytetään nimeä klot. (Sama Hbl 3.1.1868). Vuoden 1893 lopussa Helsingin lehdissä mainitaan kaupungin maksaneen palvelusta observatoriolle korvausta vuodesta 1875. 2) Vuosia sitten törmäsin kaupunkipostiin . Tuolloin ei ollut verkossa saatavilla Finlandia -vuosikirja 1924, josta voi lukea Einar Fieandtin artikkelin Helsingin kaupunkipostista . Selviää m.m., että Jo samana päivänä kuin kaupungin posti avattiin, tiesivät sanomalehdet kertoa, että postimerkkejä oli myyty jokseenkin paljon. Laatikoita ensi kertaa tyhjennettäessä oli niissä ollut yhteensä 200 kirjettä ja ensimäisen toimintapäivän lopputulos oli 418 kirjeen perillevieminen, siis sievä joukko! 3) Finlandiaa selatessa tuli vastaan myös tekstinpätkä, jota olisin mielelläni käyttänyt minimaaliseksi jääneessä talohistoriikissani Ahlgrenin rakennuttamasta talosta: Mitä nykyiseen Eiran kaupunginosaan tulee, kutsuttiin sitä aina nimellä Kaartinkalliot. Seutu oli aivan asumaton. Vasta 1910 alkoi Niilo Ahlgren-vainaja oikein Porvoon mitalla rakentaa sinne nykyisiä taloja. Hänellä oli jo kolmisenkymmentä sellaista valmiina, kun hänelle tuli puute rahoista. Konkurssissa myytiin sitten kaikki hänen talonsa. Jos hän olisi saanut toimia edes sodan loppuun, olisi hänen omaisuutensa ollut vähintäin kolmekymmentä miljoonaa. Ja tämä kaikki oli myyty kolmesta miljoonasta! Ylläolevaan teemme vain sen reunamuistutuksen, että hän oli aivan yhtä suurpiirteinen liikemies kuin Grönqvist ja Tallberg, mutta hänellä oli huono onni. ( Y. Weilin: Muistelmia Helsingistä vuosilta 1885-1888. Finlandia 1924 ) 4) Viime vuoden lopulla Mikael A Manninen kuvitti tekstinsä Louis Belanger Vantaan- ja Tuusulanjoella vuonna 1798  hienoilla piirroksilla, joiden olisin suonut ollen käytettävissä 1802-kirjaa väsätessäni. 5) Kirjoittaessani Helsingin koulurekisteristä mainitsin vain lyhyesti Helsinki Loves Developers -tilaisuuden, jossa sitä esiteltiin. Paikalla ollut Kati Katajisto teki perusteellisemman katsauksen .

Avainsanat: helsinki w voi verkossa vantaa valokuva vainaja uusi työntekijä tuli tarkistaa talo systeemi sota seutu rakentaa puute posti porvoo palvelu onni omaisuus numero niilo myyty musta museo muistelma mitä mikael manninen lukea louis lopputulos lehti laatikko käsitys kuula korvaus kommentti koko kirjoittaa kirje kertoa kaupunki katsaus kati hän huono helsingfors finland finlandia esitellä ase artikkeli ahlgren


blogivirta.fi