Tänään on 20.10.2018 18:44 ja nimipäiviään viettävät: Kasperi, Kauno, Kasper ja Jesper. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kaksi yhden hinnalla:

kaksi tarinaa puolimaratonilta

Julkaistu: · Päivitetty:

J: Terkkuja St Albansista Englannista! Meidän viides puolimaraton täällä on nyt ohi ja nyt tuleekin kaksi hieman erilaista tarinaa puolikkaalta.. Jenna: Matkaan! Alku tuntuu aina vaikealta, mutta onko se aina tuntunut näin pahalta? Ekat pari kilometriä meni kivasti, mutta sitten alkoi tuskainen pitkä ylämäki. Pisti, olin varmaan syönyt liikaa, vai joinko liikaa urheilujuomaa ennen lähtöä? Tässä vaiheessa oli kuitenkin melkein mailin mittainen suora/alamäki osuus, joten tuntui ihan kivalta. Ekat juomapisteet oli pakko ohittaa, koska maha oli liian täynnä.. 8km kohdalla otettiin suunnitellusti ekat geelit, mutta sain siitä alas ehkä kolmasosan ja vettä ei lainkaan. Pian sen jälkeen jalat alkoi painaa ihan hulluna ja totesinkin Riikalle, että koskaan ei ole tuntunut näin pahalta! Muutaman kilsan vielä sinnittelin, sitten aloin kävelemään ja Riikka meni menojaan. Kävely helpotti ihan vähän ja hetken tuntui ihan hyvältä, mutta sitten alkoi taas pistää, mikä kestikin sitten melkein maaliin asti. 18 kilometrin kohdalla sain kiinni 2:10 jäniksen ja juoksin sen seurassa loppuun ja vähän ennen maalia menin ohi. Pari kilsaa ennen maalia näin myös Riikan vilauksella kääntöpaikalla ja siitä sain voimia juosta loppuun. Viimeiset kolme kilsaa olivatkin selkeästi nopeimpia ja maaliviiva ylittyi ajassa 2:08:52. Ihan ok siihen nähden, miltä juoksu tuntui. Nyt vähän harmittaa, mutta onneksi parempia päiviä on vielä tulossa aivan varmasti!   Riikka: Starttiin tuli vähän kiire taas, kun vessajono oli tajuttoman pitkä. Päästiin kuitenkin matkaan ja alun puisto-osuuskaan ei ollut niin ruuhkainen kun joskus. Jaloissa tuntui ihan hyvältä, mutta ei todellakaan mikään kevyin askel. Tuntui vähän vaikealta yrittää pitää vauhti alle 6min/km, kun maratonille treenatessa vauhti oli vähän hitaampi. Kolmen ja neljän mailin väli oli loivaa ylämäkeä ja muistin taas, miten mäkinen tämä reitti on! Viiden mailin jälkeen otetusta geelistä sain energiaa ja  vähän harmitti, kun Jennalla ei kulkenut. Piti kuitenkin juosta yhdessä. Jenna sanoi jo aiemmin, että mä voisin mennä omia aikojani, mutten olisi halunnut. 8 mailin kohdilla lähdin omaa vauhtiani ja juoksin noin 5.45min kilsoja. Fiilis ei kuitenkaan ollut kovinkaan hyvä, kun en tiennyt missä Jenna meni. Mä sain hyvin suunnitellusti otettua toisen geelin 9 mailin jälkeen ja meno tuntui hyvältä. Lopussa vähän oikein ärsytti kun en tiennyt, missä Jenna ja juoksin vaan mahdollisimman kovaa että juoksu olisi ohi. Vähän ennen kun lähdin viimeisellä kilometrille, näin Jennan ja  tuli vähän parempi fiilis. Juoksin lopulta nopeimmat kilsat lopussa, toiseksi viimeinen oli 5.20 ja viimeinen 5.03. Lopulta olin maalissa ajassa 2.04.09, joka on toiseksi nopein puolikkaan aikani. En voi olla ajattelematta, miten hyvään tulokseen oltaisiin yhdessä juostessa päästy!  Tällaista tällä kertaa, missäs sitten seuraavaksi juoksisi?

Avainsanat: urheilu treeni muutama muisti meno matka maha maali kävely kävellä päivä puisto pitää pari painaa onni onko olin askel alku kilometri jänis juosta juoksu jenna jalka mäkinen voi viimeinen vauhti vaihe tässä tuntua tuli tarina syödä seura riikka reitti puolimaraton hyvinvointi yrittää voima fiilis energia kulkea


blogivirta.fi