Tänään on 20.10.2018 03:21 ja nimipäiviään viettävät: Kasperi, Kauno, Kasper ja Jesper. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Ajattelemisen pensaita ja puistoja:

Huivikieltoja ei voi perustella naisten oikeuksilla eikä muutenkaan

Julkaistu: · Päivitetty:

Perheissä tehtävä työ ratkaisee mahdolliset painostamiseen liittyvät ongelmat Liberaalissa, sekulaarissa ja eurooppalaiset arvot sisäistäneessä yhteiskunnassa nainen saa itse valita, millaista vaatekappaletta yllään pitää. Silloin kun ihmistä estetään valitsemasta asuaan tai omasta asuvalinnasta rangaistaan sakoilla ja pääsykielloilla julkiseen tilaan, naisten oikeuksia heikennetään. Huivikielto ja huivipakko ovat naisten oikeuksien heikennyksiä. Ihmisen ulkonäöstä ja pukeutumisesta ei voi päätellä, mitä hän ajattelee tai miten hän työssään toimii. Ainoastaan keskustelu ihmisen itsensä kanssa voi tuoda lisävaloa siihen, mitä tietyllä tavalla pukeutuminen hänelle merkitsee. Ihmisen ulkonäöstä ja pukeutumisesta ei voi päätellä sitä, onko häntä painostettu jonkinlaiseen pukeutumistyyliin vai ei. Joskus painostamista tapahtuu. Se, onko ihmisellä perheessään, parisuhteessaan ja vertaissuhteissaan asiat hyvin vai ei, selviää luottamuksellisissa tapaamisissa. Tällaiset tapaamiset ovat sosiaalialan perustyötä. Painostaminen saadaan loppumaan pitkäjänteisellä ja ammattimaisella toiminnalla: p erhetyö , neuvonta , omia oikeuksia koskevan tiedon vahvistaminen ja kriisitilanteissa turvakodit antavat konkreettista tukea heille joita painostetaan. Huivikielto ei ratkaise mitään ongelmia perheiden sisällä. Se on vain yksi kielto ja kynnys lisää ihmiselle, joka muutoinkin kohtaa jatkuvasti esimerkiksi kielitaidosta johtuvia esteitä. Ihminen kärsii perustavanlaatuisesta ammattitaidon vajauksesta, jos hän olettaa että huivitonta naista tai tyttöä ei painosteta missään ja huivillista aina. Ammattitaidon vajauksesta voidaan puhua myös silloin, jos työntekijä haluaa ottaa asiat puheeksi ainoastaan naisasiakkaan kanssa. Ainakin oma kokemukseni on se, että monen ongelman taustalla on miehen kohtaamat vaikeudet omassa elämässä tapahtuneiden muutosten käsittelyssä. Oman lapsen kasvaminen ja itsenäistyminen itselle vieraassa ympäristössä on iso asia, johon monella liittyy paljon pelkoja: meneekö hän huonoille teille? Mitä saan tehdä, jos oma lapseni sanoo minulle pahasti päin naamaa? Moni saattaa luulla, että suomalainen yhteiskunta kasvattaa kurittomia ja huonosti käyttäytyviä kakaroita, joiden toimintaa ei saisi rajoittaa millään tavoin. Kunnolliset keskustelut, niihin huolellisesti varattava aika ja ymmärrettävän  tiedon saaminen on asia, jota kaikki toivovat. Tasa-arvo ja valinnanvapaus vahvistuvat, jos kaikki ovat ulkonäöstään, uskonnostaan ja pukeutumistyylistään riippumatta tervetulleita paikkaan, jossa omia asioita voi käsitellä. Huivikieltojen sijaan aika ja energia tulisi keskittää siihen, että sosiaalialan ja perheiden kanssa tehtävän työn ammattilaisilla on kunnolliset mahdollisuudet tehdä työnsä laadukkaasti. On klisee väittää, että kielellisen, etnisen tai uskonnollisen vähemmistön jäsen ei haluaisi hakea apua valtaväestöön kuuluvalta ammattilaiselta. Oma kokemukseni sekä järjestöpuolelta että julkiselta puolelta on päinvastainen. Ihmiset nimenomaan haluavat puhua lähiyhteisönsä ulkopuoliselle ammattilaiselle, koska näin varmistetaan se, että mitkään jutut eivät lähde leviämään oman yhteisön keskuuteen. Jokaisesta Suomen kunnasta löytyy perhetyötä , ja isoimmista kaupungeista myös Turun Naiskeskuksen tai Miehen Linjan kaltaisia paikkoja, joissa on erityistä kokemusta juuri maahan muuttaneiden henkilökohtaisessa elämässään kohtaamien ongelmien ratkaisusta. Kiireellisemmissä tilanteissa tulee ottaa yhteyttä  sosiaalipäivystykseen , tarvittaessa  turvakotiin . Joskus tarvitaan lastensuojelu a. Turun Naiskeskus ja Miehen Linja ovat myös julkaisseet hyvää kirjallisuutta , joka auttaa ketä tahansa ymmärtämään ja käsittelemään eri ihmisten tilanteita . Työllisyys, koulutus ja yhteiskuntatietous vahvistavat naisten asemaa Pohjoismaihin verrattuna mikä tahansa maailmankolkka on sukupuolisuuteen liittyvissä asenteissa sangen konservatiivinen. Pew-tutkimuslaitoksen mukaan kielteinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on yleisintä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Lähi-idän maiden ja Indonesian kaltaisilla muslimienemmistöisillä alueilla.  Erot ovat pienempiä tarkastellessa sukupuolten tasa-arvoa koskevia asenteita , mutta kuitenkin selviä ja samansuuntaisia kuin homoseksuaalisuuden kohdalla. Maaryhmien sisällä ja välillä on eroavaisuuksia: esimerkiksi libanonilaiset arvostavat sukupuolten tasa-arvoa ukrainalaisia tai israelilaisia enemmän. Koulutus, työllisyys ja yhteiskunnan keskiluokkaistuminen vahvistavat myönteisiä asenteita suhteessa naisten, seksuaalivähemmistöjen ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Ne myös antavat tilaa tasa-arvoa ja vähemmistöjen oikeuksia puoltaville uskontulkinnoille.  Muslimifeministejä  on vaikka kuinka paljon, h omoseksuaalisuuden hyväksyviä  uskonoppineita tietysti vähemmän, mutta kasvava määrä. Alla olevassa videossa professori Asma Barlas kertoo siitä, miten naisten oikeuksia puoltavat uskontulkinnat voidaan perustella kestävästi. Tavanomaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi työelämämentorointi  sekä ryhmätoiminta  antavat ihmisille oikeita taitoja sekä kokemuksen kuulluksi ja kohdatuksi tulemisesta. Toiminnan toteuttajina ovat tavalliset ihmiset, jotka kokevat omien tietojensa ja taitojensa jakamisen hyödylliseksi. Vapaaehtoisen ystävän kanssa moni ihminen saa konkreettisia eteenpäin menemisen taitoja. Ulkoiset kiellot onnistuvat vain närän ja epäoikeudenmukaisuuden tunteiden herättämisessä. Niiden ainoa konkreettinen seuraus on se, että ihminen suljetaan ulos . Ulkoiset kiellot pelaavat konservatiivisten islamistien pussiin estämällä naisen pääsyn julkiseen tilaan, kouluun tai työpaikkaan. Kiellot sitovat ihmisen entistä selkeämmin kodin piiriin, kun tavoitteen olisi pitänyt olla juuri päinvastainen. Huivikielto Ranskassa on valitettavasti tuonut myös kylkiäisenään sen, että huivia pitävien naisten  kimppuun hyökättiin yhä enemmän . Hyökkäysten aikaansaama pelkääminen, epäluottamus ja pelosta johtuva omaehtoinen jääminen kotiin on taivaanlahja niille voimille, joiden mielestä naisen tulisikin olla kotona. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vastustaa huivikieltoa, mutta päätti kunnioittaa Ranskan kansallista suvereniteettia Huivikieltoja on perusteltu muillakin kuin naisten oikeuksiin liittyvillä syillä. Joidenkin mielestä näkyvä uskonnollisuus ei kuulu moderniin yhteiskuntaan lainkaan. Tällainen näkemys on juuri modernin sananvapaus-, uskonnon-, ja omantunnonvapauskäsityksen näkökulmasta ongelmallinen. Ihmisellä tulee olla mahdollisuudet elää vakaumuksensa mukaisesti, oli tämä vakaumus sitten uskonnollinen tai ei, näkyvä tai ei. Kadulla vastaan kävelevä huivipäinen nainen tai nahkahousuinen mies ei estä kenenkään toisen vapautta valita omaa vakaumustaan ja tyyliään. Jos ihmisen ulkonäkö häiritsee, voi katsoa toisaalle. Uskonnon- ja omantunnonvapaus on taattu Suomessa uskonnonvapauslailla, perustuslain §11:ssa sekä keskeisimmissä ratifioiduissa ihmisoikeussopimuksissa, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksen §9:ssä sekä YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen §18:ssa. Uskonnollisen neutraalisuuden periaate, joka suojaa sekä uskonnollisia että uskonnottomia, on  selkeimmin muotoiltu KP-oikeuksien sopimuksessa: "Ketään ei saa saattaa sellaiselle pakotukselle alttiiksi, joka rajoittaa hänen vapauttaan tunnustaa tai valita oman valintansa mukainen uskonto tai usko." Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin piti tuomiossaan S.A.S v. Ranska (43835/11) taannoin voimassa Ranskan kiellon, joka koski kasvot peittävän hunnun pitämistä julkisella paikalla. Tuomio on hyvä lukea kokonaisuudessaan , koska siinä kumottiin lähes  kaikki Ranskan viranomaisten esittämät perustelut huivikiellolle . Juhani Kortteinen kertoo tuomiosta Perustuslakiblogissa . Kortteisen mukaan: - EIT vahvisti yksityiselämän suojan (EIS 8 Art.) turvaavan yksilölle oikeuden ilmaista omaa persoonallisuuttaan julkisesti ulkoisella olemuksellaan. Tähän kuuluu myös yksilön uskonnollinen vakaumus, ja sen vaikutus yksilön sopivaksi katsomaan pukeutumiseen. - EIT ei ollut vakuuttunut, että kasvot peittävän huivin pitämisen kielto olisi tarpeen miesten ja naisten tasa-arvon kannalta, kun valittajan kaltaiset islaminuskoiset naiset halusivat sen käyttöä itse puolustaa osana heille kuuluvia oikeuksia. - Kasvot peittävän huivin käytön kieltoa julkisilla paikoilla ei voitu pätevästi perustella myöskään ihmisarvon kunnioittamiseen vedoten. Vaikka monet kokisivatkin sen käytön outona, se oli demokratian moninaisuuteen kuuluvan kulttuurisen identiteetin ilmaisua. - EIT katsoi, ettei ollut näyttöä siitä, että kasvot peittävän huivin käyttöön liittyisi muiden halveksuntaa tai muutoin muiden ihmisarvon loukkaamista. - Ranskan viranomaiset perustelivat kasvot peittävän huivin kieltoa myös "yhdessä elämisen" mahdollistamisella, mitä EIT piti epämääräisenä perusteena. EIT:n mukaan valtiovallan kuuluu olla neutraali ja puolueeton yhteiskuntaelämän järjestäjä niin, että se edistää moninaisten uskontojen, vakaumusten ja uskomusten harjoittamista. Toisen pukeutumistyylin rikosoikeudellinen sanktiointi pikemminkin vaikeuttaa erilaisia vakaumuksia toteuttavien yhdessä elämistä, ja EIT ilmaisikin huolensa siitä, miten kiellon voimaansaattamiseen liittyi julkinen muslimeja vahvasti leimaava keskustelu. -  On paljon tunnistautumista vaativia tilanteita joissa kasvot peittävän huivin käyttäjät voivat vallan hyvin näyttää kasvonsa väliaikaisesti. Kaikkia tilanteita koskevaa kokonaiskieltoa ei "yhdessä elämisellä" voi perustella. Yksityisyyden suojaan kuluu oikeus olla kommunikoimatta tai olla olematta kanssakäymisissä muiden kanssa julkisilla paikoilla. Ihmiset voivat elää yhdessä riippumatta tyylistään. - Tiivistäen: erilaisuudesta ei tarvitse pitää, mutta sitä pitää sietää. EIT kuitenkin jätti voimaan Ranskan huivikiellon, koska katsoi asian kuuluvan Ranskan harkintavaltaan. Juhani Kortteinen toteaa: "EIT piti velvollisuutenaan rajoittaa sopimuksessa yksilölle turvattujen oikeuksien toteutumisen valvontaansa, koska muutoin se joutuisi arvioimaan tasapainoa, joka on saavutettu demokraattisessa menettelyssä ranskalaisessa yhteiskunnassa..." "S.A.S –tuomiosta jää vaikutelma, että EIT yrittää monin tavoin kertoa, ettei ole oikein eikä järkevää ylläpitää sellaista maan tapaa, jollaista Ranskassa halutaan laissa säädetyllä kiellolla ylläpitää. Kun se kuitenkin EIT:n mukaan on asia, joka kuuluu valtion harkintavaltaan, EIT voi vain nostaa kädet ylös valtiosuvereenisuuden ja demokraattisen hyväksyttävyyden nimissä. " Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on aikaisemminkin tehnyt samankaltaisia ratkaisuja: se jättää monia omantunnonvapauskysymyksiä ja sananvapauskysymyksiä kansalliseen harkintaan sen jälkeen, kun se on varsin seikkaperäisesti tuonut esiin kansallisella tasolla tehdyn ratkaisun ongelmallisuuden.  Esimerkiksi tapauksessa Tapauksessa Wingrove v. Iso-Britannia (25.11.1996) kansallinen elokuvatarkastamo epäsi levittämisluvan nunnan eroottisia näkyjä ja edesottamuksia kuvaavalta elokuvalta jumalanpilkkaan vedoten. EIT jätti kansallisen päätöksen voimaan senkin jälkeen, kun oli todennut jumalanpilkkatuomioiden olevan vähenemään päin, EIS:n jäsenvaltioiden olevan kokonaan luopumassa jumalanpilkkapykälistä ja että myös loukkaavat ja häiritsevät kulttuurituotteet nauttivat ilmaisunvapauden suojaa. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on usein jättänyt voimaan kansallisia tuomioita, jotka rajoittavat sananvapautta tai uskonnonvapautta. Ranskan huivikieltopäätöksen lisäksi EIT on jättänyt voimaan jumalanpilkkatuomioita. Oscar Panizzan elokuva Das Liebeskonzil (1982) määrättiin Itävallassa esityskieltoon ja takavarikoitavaksi.  Myös tapauksessa Otto-Preminger-Institut v. Itävalta  (20.9.1994) EIT jätti voimaan kansallisen tuomioistuimen jumalanpilkkatuomion.  Satiirisen taide-elokuvan esittäminen kiellettiin ja elokuva määrättiin takavarikoitavaksi katolisen kirkon pyynnöstä, koska elokuvan tulkittiin häiritsevän Tirolin roomalaiskatolisen enemmistön uskonrauhaa. Päätös tuntuu järjettömältä sikälikin, että kyseistä "Das Liebeskonzil"-elokuvaa oli tarkoitus näyttää vain instituutin omassa elokuvateatterissa, suurimmaksi osaksi yöaikaan, maksullisessa ja ikärajallisessa näytöksessä. Yksittäisen elokuvan näyttäminen cinefiileille ei varmasti olisi häirinnyt alueen katolisen väestön arkielämää ja turvallisuutta pätkän vertaa, mutta kansallinen tuomioistuin päätti toisin. EIT myötäili kansallista päätöstä todettuaan tätä ennen, että uskontoa tunnustavien tulee suvaita uskontoon suuntautuvaa kärjekästäkin kritiikkiä, ja että shokeeraavat ja provokatiivisetkin viestit ovat keskeinen osa demokraattiseen yhteiskuntaan elimellisesti kuuluvaa ilmaisunvapautta. EIT:llä on siis taipumus todeta, että kansallinen viranomainen pystyy paikallisissa olosuhteissa parhaiten arvioimaan erilaisten rajoitusten tarpeellisuutta. Samalla se esittää eräästä Kummelisketsistä tutulla "voisitsä, etsävois" -tyylillä hurskaan toiveen siitä, miten kansallisen tuomioistuimen tulisi tulkinta tehdä.  EIT:n omituinen toimintatapa juontaa juurensa itse Euroopan Ihmisoikeussopimuksesta, joka ei riittävällä selkeydellä suojaa vähemmistöjä. Antony Alcockin mukaan toisen maailmansodan kansanmurhien jälkeen kaikki olivat tietoisia uuden ihmisoikeussopimuksen luomisen tarpeellisuudesta, mutta silti Euroopan Neuvoston jäsenvaltiot jumittuivat vanhoihin pelkoihinsa. Vähemmistöoikeuksien pelättiin esimerkiksi hajoittavan valtion integriteettiä ja kannustavan väkeä separatismiin. Euroopan Neuvoston jäsenvaltiot katsoivat myös olevansa keskenään liian erilaisia, jotta poliittisista, kielellisistä ja sosiaalisista minimistandardeista voisi päästä yksimielisyyteen. (Alcock 2000, 122-123) Tuloksena oli sopimus, joka periaatteessa turvaa jokaiselle mielipiteenvapauden ja uskonnonvapauden, mutta loppupeleissä jäsenvaltio päättää, kunnioittaako se tätä oikeutta käytännössä. YK:n ihmisoikeuskomitea vastustaa huivikieltoa yksiselitteisesti Siinä missä Euroopan Neuvosto ei päässyt vähemmistöoikeuksien suojasta yksimielisyyteen, Yhdistyneet Kansakunnat pääsi. YK:n ihmisoikeuskomitea , joka valvoo kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudattamista, on johdonmukaisesti katsonut että valtio loukkaa uskonnonvapautta rajoittaessaan ihmisten pukeutumista julkisessa tilassa. Juhani Kortteisen mukaan KP-sopimus ei anna valtioille samanlaista tulkinnallista harkintavaltaa kuin Euroopan Ihmisoikeussopimus, vaan valtion pitää selkeämmin näyttää toteaan rajoitusten hyväksyttävyys. Ihmisoikeuskomitea on käsitellyt kolme tapausta ( 1 , 2 , 3 ), jotka kaikki liittyivät uskontoperustaiseen pukeutumisen rajoittamiseen koulussa. Ranska ei ole pystynyt näyttämään toteen, että uskonnollisesta pukeutumisesta olisi aiheutunut haittaa toisten ihmisten oikeuksille ja vapauksille. Kortteinen toteaa: " Rajoitukseen liittyvän rangaistuksen käyttö ei aiheutunut siitä, että valittajan henkilökohtainen käyttäytyminen olisi aiheuttanut kenellekään mitään vaaraa, vaan häntä rangaistiin pelkästään sen johdosta, että hän kuului laajaan tietyn uskonnon mukaisesti toimivien henkilöiden joukkoon. Valittajan uskonnonvapautta oli siis loukattu. " Uskontoa tunnustavien ja uskonnollisesti pukeutuvien ihmisten sulkeminen pois julkisesta tilasta ei siis ole neutraali toimi, vaan ihmisoikeusloukkaus. Uskontoneutraali toimenpide olisi se, että sekä uskonnottomasti että uskonnollisesti pukeutuvilla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Työelämässä huivin käyttöä voi säädellä, mutta vain hyvin rajatuissa tilanteissa Työelämän kentällä tilanne uskonnollisen pukeutumisen sallimisen suhteen on mutkikkaampi kuin julkisessa tilassa, koska työnantajilla tulee olla oikeus toteuttaa liikeideaansa. Syrjintäkiellot ja uskonnon- ja omantunnon vapaus koskevat kuitenkin myös työelämän tilanteita ja yksityisiä elinkeinonharjoittajia, ja varsin lujasti koskevatkin. Liikeidea ei voi olla syrjivä ja lainvastainen, ja mitä tahansa ei voi kieltää liikeideaan vedoten. Suomessa on tehty kaksi ratkaisua uskonnollisen pukeutumisen kieltoihin liittyen. Kummassakin tapauksessa uskontoon perustuvaa pukeutumista sai jatkaa. Niin sanotussa turbaanikiistassa Autoliikenteen työnantajaliitto (ALT) ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) pääsivät sopuun työehtosopimuksen tulkinnasta. Asiasta ei tarvinnut käräjöidä. Veolia Transport Vantaa oli ensin kieltänyt turbaanin pitämisen bussikuskilta, mutta työsyrjintää valvova aluehallintovirasto oli todennut, että tällainen kielto on välillistä syrjintää. Työnantaja ei pystynyt osoittamaan, että turbaanilla olisi merkitystä kuljettajan tunnistamisessa kuljettajaksi esimerkiksi järjestyksenvalvontatilanteessa. Työntekijä käytti pakolliseksi merkittyä työasua, ja Veolian logolla varustetun lippalakin käyttö on yhtiön kuljettajille vapaaehtoista. Päähinekiellolle ei siis ollut sen enempää yhtenäiseen työasuun liittyvään ohjeeseen, työturvallisuuteen kuin muuhunkaan asiaan liittyvää perustetta. Sen sijaan tällainen kielto on ristiriidassa paitsi edellä mainittujen Ihmisoikeuskomitean, myös EIT:n päätöksen perustelujen kanssa. Niissä näet sallitaan vakaumuksen näkyminen julkisesti. Olennaista on, että vakaumuksellinen pukeutuminen ei muodosta selkeää työhön liittyvää estettä, käytännössä työturvallisuusriskiä. Niin sanotussa Guess Kamppi -tapauksessa kaksi esimiestä määrättiin sakkoihin työsyrjinnästä käräjäoikeudessa. Esimiesten mielestä huivin käyttö ei sopinut liikkeen brändiin, mutta liikkeen ohjeissa ei ollut mitään mainintaa tällaisesta asiasta. Liikkeen ohjeiden mukaan muidenkin kuin Guess-merkkisten vaatteiden käyttäminen oli mahdollista, jos niissä ei näy kilpailevaa tuotemerkkiä. Työntekijä olisi ollut valmis pukeutumaan Guessin huiviin, mutta tämäkään ei kelvannut esimiehille. Oikeuden mukaan huivin käyttäminen pakkaus- tai myyjänkään tehtävissä ei olisi voinut haitata työtä millään tavalla. Työntekijä oli valmis pukeutumaan asiakaspalvelutehtävien edellyttämien siisteysvaatimusten mukaisesti ja Guessin ohjeen mukaisesti. Euroopan Unionin tuomioistuin on myös ottanut kantaa kahdessa päätöksessään  uskonnolliseen pukeutumiseen. Päätösten sisältö poikkeaa aika paljon päätöksiä koskevasta julkisesta keskustelusta ja uutisoinnista: päätökset eivät olleet lainkaan niin myötämielisiä huivikiellolle kuin on annettu ymmärtää. Belgialaisen tapauksen kohdalla EUT totesi, että yrityksen sisäinen johdonmukaisesti noudatettu sääntö, jossa kielletään kaikenlaisten poliittisten, filosofisten tai uskonnollisten tunnusmerkkien näkyvä käyttäminen, ei merkitse välitöntä syrjintää. Samalla se totesi, että tällainen kielto voi merkitä välillistä syrjintää , jos on osoitettu, että siinä vahvistettu näennäisesti puolueeton velvollisuus merkitsee tosiasiallisesti sitä, että tiettyyn uskontoon kuuluvat tai tietyn vakaumuksen omaavat henkilöt saatetaan erityisen epäedulliseen asemaan. EUT vaati Belgian kansallista tuomioistuinta tarkistamaan kiellon asianmukaisuuden ja tarpeellisuuden . Juuri edellä mainitusta välilliseen syrjintään liittyvästä syystä Guess Kampin huivikielto todettiin laittomaksi, ja kansalliset tuomioistuimet myös Espanjassa , Saksassa  päätyivät samanlaiseen, uskonnollisen pukeutumisen sallivaan lopputulokseen. Lisäksi EU-tuomioistuin totesi, että työnantajan halu noudattaa asiakkaan vaatimusta huivittomasta työntekijästä ei ole sellainen asia, jonka nojalla työvoiman huivikieltoa voisi perustella.  Toki EUT:n päätöstä myös kritisoitiin , ja aiheesta. Ohje, jossa kielletään ihmisen näkyvä uskonnollisuus riippumatta siitä, miten uskontoneutraalisti ihminen de facto työnsä tekee, asettaa perinteisesti näkyviä symboleja käyttävät vakaumukset (sikhit, muslimit, hindut) eriarvoiseen asemaan suhteessa vakaumuksiin, joilla tällaista pukeutumisperinnettä ei ole (kristityt). Vaikka ihminen pukeutuisi työssään huiviin, ei tämä tarkoita että hän propagoisi vakaumustaan muille. Ihmisen toimintaa pitää arvioida sen pohjalta, mitä hän käytännössä sanoo ja tekee.  Jos ihminen vakaumukseensa pohjautuen kieltäytyisi kaikilta edellytettävistä työtehtävistä, irtisanomisperusteet täyttyisivät kirkkaasti. Jos it-konsultti, lääkäri, bussikuski, opettaja tai muu työntekijä tekee käytännössä työnsä laadukkaasti ja kuten muutkin, hänen ulkonäöllään ja vakaumuksellaan ei pitäisi olla minkään valtakunnan merkitystä kenellekään. Ei näkyvän uskonnollisuuden kategorisesti kieltävä ohje ole uskonto neutraali . Se on uskonto vihamielinen . Se perustuu käsitykseen siitä, että uskonnollisesti pukeutuva ihminen on lähtökohtaisesti epäilyttävä eikä osaa tehdä töitä yhtä hyvin kuin toiset. Tällainen ohje paitsi vahvistaa uskonnollisiin ihmisiin kohdistuvia ennakkoluuloja, myös tehokkaasti estää juuri työelämässä aliedustettuja musliminaisia pääsemästä työn syrjään kiinni. Se estää heiltä mahdollisuuden todistaa ammattitaitoa ja yhteistyökykyä koskevat ennakkoluulot vääriksi ja pääsemästä kodin piiristä itsenäisiksi tulonhankkijoiksi. Suurelle osalle työnantajista ja kansalaisista ihmisen uskonnollisuus ei ole mikään ongelma Uskonnolliseen pukeutumiseen liittyvät työpaikkariidat peittävät yhden tärkeän asian: maailmassa on kosolti työnantajia, joille työntekijän uskonnollinen pukeutuminen ei ole yhtään minkäänlainen ongelma. Suomessa HOK-Elanto ja K-ryhmä sallivat uskonnollisten huivien käyttämisen. Olennaista on se, että huivi sopii työasun yleisilmeeseen eikä vaaranna työturvallisuutta tai elintarvikehygieniaa.  Elokuvateatteri Finnkino sallii huivit, kunhan vain kasvot ovat esillä ja työntekijät ovat siistejä ja huoliteltuja. Poliittiset symbolit ovat kiellettyjä Finnkinon työntekijöiltä, mutta islamilainen huivi ei ole poliittinen symboli. Islamistisen poliittisen liikkeen tunnukset olisivat. Skotlannissa ,  Kanadassa, ja monessa muussa anglosaksisessa maassa huivikieltoa ei ole myöskään poliisivoimissa. Iso-Britanniassa ja Uudessa-Seelannissa sikhit ovat jo ties kuinka kauan voineet käyttää turbaania poliisin työssään, eikä poliisin tunnistamisessa ole minkäänlaisia vaikeuksia. Kadra Mohamed työskentelee poliisina Minnesotassa, Yhdysvalloissa. Poliisin työssä vaadittava puolueettomuus ja ammatillisuus osoitetaan käytännön työtehtävissä. Uskontoneutraali ja yhdenvertainen julkinen palvelu toteutuu siten, että ulkonäöstään ja uskonnostaan huolimatta kukin poliisi toimii samalla tavalla, samoilla periaatteilla, saman poliisilain mukaisesti. Pukeutuminen ja vakaumus ei vaikuta työtehtävien suorittamiseen. Suomessa julkisella sektorilla ei ole koskaan ollut huivikieltoa eikä huivikiistojakaan. HUS tarjoaa musliminaisille työasuun kuuluvan huivin hygieniasyistä. Mulki Mölsä , Habiba Ali ja monet muut ovat vuosikausia tehneet laadukasta työtä, tutkimusta ja vaikuttamista nimenomaan naisten oikeuksien ja valinnanvapauksien puolesta. Ulkonäköön ja pukeutumiseen jumittumisen sijasta tärkeää on se, mitä ihminen käytännössä tekee. Sitä myös alla olevan videon ihmiset painottavat. Kirjallisuus Alcock, Antony: A History of the Protection of Regional Cultural Minorities in Europe: From the Edict of Nantes to the Present Day. Macmillan, Houndmills 2000.

Avainsanat: uskonto ja uskonnollisuus maahanmuuttajapolitiikka ja monimuotoisuuspolitiikka ystävä yritys yrittää ympäristö ymmärtää ylläpitää yksityinen yksiöä yk yhteisö yhteiskunta usa vähemmistö väestö voima voi viranomainen viesti video velvollisuus vastustaa vapaus vapaaehtoinen vantaa vanha valtio valtakunta valmis valita valinnanvapaus vakaumus vaikutus vaikuta vaate v uskonto työntekijä työ työnantaja työllisyys uskonnonvapaus uskonnollinen tukea toteutua työelämä tyyli tyttö tutkimus turvallinen turva turku tuomio usko ulkonäkö tälläiset työvoima työskennellä tuomioistuin tuoda tunne tunnustaa tulkinta toteuttaa toimintatapa toiminta toimenpide todistaa todeta tila tilanne tietty symboli suomessa suomi suomalainen suoja sukupuoli tieto tehtävä tavoite tasapaino tarvita tarkoitus tapaus tapa taito taide sääntö suhde suhtautua sopia sopimus sisältö sisäinen seuraus seelanti sananvapaus saksa sahara ryhmä ratkaisu ratkaista ranska päätös päättää päästä pussi puolustaa puolueeton pukeutua pukeutuminen puhua puhe professori poliittinen poliisi pitää piiri pienempi perustuslaki perustelu perustella periaate perhe pelko palvelu pakkaus otto ottaa oscar opettaja onko ongelma ongelmallinen omituinen olosuhde olettaa oikeus ohje näyttää näkökulma näkemys noudattaa nostaa neuvosto neutraali mahdolliset maailmansota lääkäri lähtökohtainen lähi lähde luulla lukea lopputulos linja lastensuojelu lapsi laadukas vanhemmat käyttää käsittely käsitellä käräjäoikeus katsoa katolinen kasvo kasvava kasvattaa kantaa kansallinen kanada kärsiä käsi kynnys kritiikki koulu koulutus nainen mölsä muutos kamppi kampin muut kotona koski konsultti muu muslimi konservatiivi monin moderni mitä mies merkitä maa katu jää ihmisarvo ihminen itä identiteetti jättää jäsenvaltio kirjallisuus keskustelu keskeinen kertoa kenttä kaupunki konkreettinen kokemus koti kirkko julkinen juhani jatkaa itävalta it iso islamisti islamilainen instituutti indonesia ilmaisu jäsen juontaa häntä hän hyökkäys hus huolellinen huntu huivi history henkilö henkilökohtainen halu hakea habiba guess finnkino facto europe eurooppalainen eurooppa eu espanja esittää esimies esimerkki ero erityinen ennakkoluulo energia elämä elokuva belgia auttaa auto asiakas asema arvo arvioida apua anna ainoa aika aiheuttaa aihe elanto demokratia demokraattinen das britannia afrikka ali


blogivirta.fi