Tänään on 21.09.2018 09:53 ja nimipäiviään viettävät: Mervi, Gunborg ja Gunlg. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Koneet käyntiin ja pullat uuniin:

No vielä kuitenkin imetyksestä (eli osa 4)

Julkaistu: · Päivitetty:

Tästähän sikisi kunnon keskustelu! Meikä on suorastaan innoissaan, kun näin pitkällisesti ja - erityiskiitos - asiallisesti jaksatte kommentoida. Summaanpa tässä vielä edellisen kirjoituksen kommenttien herättämiä ajatuksia ja tuntoja: Oleellista mun mielestä kunkin tekemissä valinnoissa on se, että ne on todella VALINTOJA. Eli jos ei kaipaa tuulettumista, ei tarvitse tuulettua vaan saa valita olla kotona. Tai jos kaipaa, niin sitten pitää tehdä sellaisia valintoja, että pääsee tuulettumaan. Mutta VALITTAMINEN siitä, että voi voi, kun en pysty, kun pitää imettää, on se, mitä en tajua. Tässähän saa ihan ite valita, miten lapsensa hoitaa, niin aika outoa sitten valittaa, kun on itse valinnut. Jos itse pitää tärkeänä sitä, että vauva ei missään vaiheessa saa tippaakaan korviketta, niin sitten pitää ja sitten hoitaa asiansa ja menonsa ja menemättömyytensä siten, että homma toimii. Mutta ei valita, kun itse on valinnut! Pumppaaminen on mun mielestä ihan vihonviimestä hommaa. Paikallaan istuminen vauvan kanssa on vielä jotenkin tolkkua puuhaa mutta istuminen jonkun muovisen vekottimen kanssa - ei vaan pysty. Eli jos en ole paikalla imettämässä, niin sillä aikaa tyttö syö korviketta. Pikku ipanan kanssa on vuorokauden tunnit muutenkin aina kortilla, joten sen 15-30 minuuttia, mitä yhden annoksen pumppaamiseen menee, käytän mieluummin jotenkin muuten. Eli kuten Tiittiskin sanoi: nihkeää hommaa se pumppaaminen. (Eikä sieltä sitä paitsi ikinä tuu niin hyvin kuin vauvan itse imiessä.) Ja tissien räjähtämisestä vielä, että arvaappa, miltä tissit tuntuu aamulla, kun edellisestä imetyksestä on 10-11 tuntia... Niitä saa kannatella kaksin käsin, kun menee suihkuun, ja suihkusta tullessa ruutailevat pitkin vessan peiliä. :D Mun on myös ihan pakko kommentoida sitä ylikansallisiin korvikefirmoihin viittausta. Breedi kirjoitti: "-- olisi ihan kauheaa ympäristön ja raaka-aineiden haaskausta ja ennen kaikkea turhaa tulonsiirtoa ylikansallisille korvikefirmoille, jos äidit isommallakin mittakaavalla päättäisivät korvata aterian siellä, toisen täällä korvikkeella." Meillä valittiin Tutteli siksi, että se on tehty Valion tehtailla Turengissa suomalaisten lehmien maidosta. Valio tosin on alihankkija, koska Tutteli on Danonen brändi. Eli joo, tulee tulonsiirtoa ylikansalliselle firmalle. Mutta yhtä lailla äidit pukeutuvat henkkamaukkoihin, työntävät saksalaisia lastenvaunuja, syövät ulkolaista karkkia, juovat ulkolaista viiniä, katsovat amerikkalaisia elokuvia, ajavat ulkolaisia autoja, käyvät jumppaamassa kansainvälisissä kuntokeskuksissa jne. Jos nopeasti ja karkeasti laskettuna vauva söisi vaikkapa 40 litraa korviketta (reilu purkillinen joka päivä puolen vuoden ajan), niin aika pientä se on siihen verrattuna, mitä valintoja perheessä tehdään esim. 10 vuoden aikana koskien mm. edellä mainitsemiani kulutustottumuksia. Ja mistä ympäristön ja raaka-aineiden haaskaamisesta on kysymys? Ei se maito sinne tisseihin itsestään ilmesty, vaan äiti joutuu syömään ja juomaan sitä tuottaakseen. Ainoa ero Saiman juoman Tuttelin ja minun juomani maidon välillä taitaa olla pakkauskoossa eli pakkausmateriaalia Saiman maito vie enemmän, kun on pienempiin puteleihin pakattu. Samasta lehmästä se kuitenkin alunperin tulee. Pakko myös kommentoida "venymiseen lapsen parhaaksi". Kuinka suuri vaikutus ihan oikeasti lapsen parhaaseen on sillä, syökö lapsi 100- vai kenties 80-prosenttisesti äidinmaitoa? Mitä, jos äiti voi henkisesti paremmin (ja on silloin kaiketi parempi äiti), kun käy vaikka elokuvissa tai syömässä ulkona? Ainakin omalla kohdallani "venyminen" olisi vaikuttanut lapsen parhaaseen kyllä negatiivisesti. Mutta toistan edelleen, että jos ei tuulettumista kaipaa, niin kukaan ei pakota. Kuten Breedikin sanoi, että itse saa valita. Ja hih, millainen tempperamenttipakkaus on Sonjuskan tyttö! :) Kyllä pitää pulloa ja korviketta jo kovasti inhota, että pystyy olemaan 12 tuntia syömättä. Ja kun mietit, mitä tekisit ehkä toisin, jos toisen lapsen saisit, niin samaa mietin minä. Toivon, että mahdollisella ensi kerralla tissiparkani kelpaisivat ilman kumia, jolloin kontakti vauvan ja tissin välilä olisi luonnollisempi ja koko maitoshow ehkä sujuisi alusta asti paremmin. Mutta käy sitten miten käy, osaan toisella kertaa varmaan olla ulkopuolisista paineista ahdistumatta ja luotan alusta asti omiin valintoihin. Kuten Sonjuska sanoikin, hyvä äitiys ei ole kytköksissä siihen, miten vauvansa ruokkii. Even kommenttia taisin tavallaan jo alussa kommentoidakin. Eli kotoa ei ole pakko lähteä mihinkään, jos ei halua, ja jos haluaa, niin sitten lähtee. Ja lapsen syöttäminen hoidetaan sitten kunkin haluamalla ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Kun meillä imetys oli aluksi ihan karseeta läträämistä , niin koin painetta siitä, että pitäiskö mun nyt kuitenkin mennä luuhaamaan kahviloihin ja imettää siellä, kuten kaikki "normaalit" äidit tuntuu tekevän. Itselleni kun omalla kotisohvalla imettäminenkin oli jo riittävän vaikeaa! Eli jännästi painetta tulee muilta ja myös oman pään sisältä milloin mihinkin suuntaan. Mahdollisen korvikkeen aiheuttaman allergisoitumisriskin ohitin, koska meillä ei ole kummankaan suvussa ollut mitään maitoallergiaa. Anonymille kiitoksia tunnustuksesta. :) **** Tähän lopuksi voisinkin vielä kertoa, mitä toivoin tammikuussa synttärilahjaksi. Pyysin Mieheltä, että saisin mennä yksin johonkin hotelliin yöksi. Minulla olikin luvassa sitten "vankilareissu" eli, kun Saima oli 2 kk, meni äiti yöksi Katajanokan vankilaan, joka onneksi nykyisin on 4 tähden hotelli. Kun perjantaina Mies tuli töistä, minä lähden kampaajalle. Palasin sieltä vielä kotiin (me asutaan keskustassa) imettämään ja pakkaamaan, ja sitten lähdin elokuviin. Elokuvista suuntasin hotelliin, jossa onnellisena katselin telkkaria ja söin irtokarkkeja ja join siideriä. Tätä kesti tosin aika vähän aikaa, kun alkoi nukuttaa, joten hoisin iltatoimet ja pumppasin tissit tyhjäksi lavuaariin. Sängyssä katselin kännykästä läpi kaikki Saiman kuvat. :) Hyvin nukutun yön jälkeen pumppasin taas ja suuntasin ihanalle hotelliaamiaiselle. Hain respasta Hesarin ja levitin sen neljän hengen pöytään. Aivan ekstaasissa söin aivan järjettömän määrän ja luin lehteä yhteensä puolitoista tuntia. Ja sitten tsekkasin itseni hotellista ulos aurinkoiseen pakkasaamuun ja kerkesin vielä vähän kierrellä kaupoissakin, kunnes palasin kotiin klo 12. Olin tämän "karkaamisen" jälkeen varmasti astetta parempi äiti ainakin muutaman viikon. Miehelle sanoin, että seuraavat kymmenen vuotta sitten sama synttärilahja kiitos. Tosin tuli mieleen, että lahjaan voisi hommata jotain pientä upgreidausta jossain vaiheessa, esim. äidin oma viikonloppu Amsterdamissa tai Pariisissa... :)

Avainsanat: alusta alku alihankkija ainoa aine aika imettää ihana tarvita tammikuu sänky syödä syö synttärilahja suku suuri suihku siideri saksalainen saima muuten mielenkiintoista mies imetys äitiys äiti ympäristö yksin vuorokausi voi viiniä viikonloppu vessa vauva vankila valittiin valita raaka valio valinta vaikutus vaihe tässä tyttö tunti tuli toivo tissi telkkari pöytä pää päivä pyytää pullo pukeutua pitää perhe pariisi hotelli homma hoitaa hesari henkinen henki ero elokuvista elokuva brändi auto ateria aste annos amsterdam amerikkalainen pakata pakattu onnellinen onni olin muutama mitä minä minuutti millainen maito mahdollinen lähteä litra lehti lehmä lapsi kuva kotona kotisohva kortti kontakti kommentti kommentoida koko kello kirjoitus kertoa karkki kansainvälinen kampaaja juoma juoda join


blogivirta.fi