Tänään on 24.09.2018 08:22 ja nimipäiviään viettävät: Alvar ja Auno. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Virtaa sanoista:

Löhölomaa Langkawilla

Julkaistu: · Päivitetty:

(Tämä on matkakertomuksen toinen osa. Kuala Lumpur -kertomus on tässä .) Langkawille pääsee Kuala Lumpurista vajaan tunnin lennolla. Talvikaudella sinne on ainakin aiempina vuosina mennyt Suomesta suorakin lento, mutta sesongin ulkopuolella sinne ei suomalaisia laumoittain viedä. Eikä näköjään tipottainkaan - totesimme, että koko kymmenpäiväisen reissumme aikana emme kuulleet sanaakaan suomea sen paremmin KL:ssa kuin Langkawillakaan! Ennätys tämäkin (eikä toki millään muotoa negatiivinen asia). Suomen kesäkausi on muutenkin Langkawilla matkailun osalta hyvin hiljaista kautta; vilkkain turistisesonki saarella on tammi-helmikuussa, jolloin myös sää on aurinkovarminta. Tähän aikaan vuodesta sateet ja ukkoset ovat yleisiä (joskin niinhän ne ovat tropiikissa aina). Lämpötila sen sijaan pysyttelee uskollisesti kolmessakympissä, mitä nyt rajuimmat ukkosrintamat saattavat pudottaa sitä jokusen asteen. Mahtavan lämpimässä merivedessä tai hotellin altaassa uiskentelu luonnistuu mitä mainioimmin sateellakin (kunhan ei ukkosta), mutta rusketuksesta haaveilevien on viisaampi suunnistaa kesälomallaan esimerkiksi Välimerelle. Olimme valinneet hotellin Pantai Cenang -rannalta, joka on Langkawin suosituin ja vilkkain alue. Valkohiekkainen ranta on hyvin kaunis ja sangen puhdaskin, ja alueella on myös runsaasti ravintoloita sekä joitain kauppoja. Turistisesongin ulkopuolella kaikkialla oli kuitenkin hyvin rauhallista, ja saimmekin usein uiskennella ihan keskenämme. Se on kuitenkin syytä huomioida, että Malesia tosiaan on muslimimaa, ja Langkawilla tämä tulee esiin vielä selkeämmin kuin pääkaupungissa. Baareja ei ole kuin hotellien yhteydessä, eivätkä läheskään kaikki ruokaravintolatkaan tarjoile alkoholia. Pääkadun varrella on pari paikallista Alkoa, joissa on ihan hyvä valikoima ihan laadukkaita alkoholijomia melko kohtuulliseen hintaan - mutta niitä saa ostaa vain, jos on näyttää passi, jolla voi todistaa, että ei ole muslimi. Esimerkiksi minä en EU-ajokortillani saanut kahta siideripulloa ostettua, vaikka olen todennäköisesti ulkomuodoltani jotakuinkin niin kaukana keskivertomuslimista kuin voi olla. Ylianalyyttiselle luonteenlaadulleni uskollisena vaivasin myös suhteettoman paljon päätäni sillä, olisiko minun pitänyt paikalliskulttuuria kunnioittaakseni pukeutua hotellialueen ulkopuolella tavallista peittävämmin. Lopulta päädyin kuitenkin siihen tulokseen, että koskapa japanilaisturistitkin kulkivat kaikessa rauhassa mikroshortseissaan ja narutopeissaan, kyllä siinä yksi eurooppalainen keskiäkäinen luuska jonon jatkona menisi, ja päätin olla läkähdyttämättä itseäni pitkiin lahkeisiin, helmoihin tai hihoihin. Merkittäköön kuitenkin pöytäkirjaan, että kyllä minä ihan aidosti sitä paikalliskulttuuria kunnioitan, vaikken sitä omakseni koekaan. Tulkoon kukin uskossaan autuaaksi (kunhan suo saman oikeuden myös muille). Mutta tuskinpa kukaan Malesiaan ryyppyreissulle suuntaakaan - sitä sorttiahan on yllin kyllin tarjolla kivenheiton päässä Thaimaan puolella (seikka, jonka vuoksi en enää oikein jaksa innostua Thaimaasta matkakohteena, vaikka se muuten aivan mahtava maa onkin). Meillekin Langkawin-loman tärkein tavoite oli rentoutuminen, ja keskeisimpänä sisältösuunnitelmana oli ei mitään . Myrsky nousee... Valitettavasti säiden haltija ei ihan täysin tukenut tavoitteitamme. Heti ensimmäisenä yönä heräsimme kovimpaan ukkoseen, jonka ikinä olen kuullut. Jyrähdykset eivät pelkästään tärisyttäneet seiniä vaan ikään kuin täyttivät koko huoneen ja tunkeutuivat syvälle sisuskaluihin asti. Onneksi myrskyt kuitenkin ajoittuivat pääsääntöisesti öihin ja aamupäiviin, joten emme sentään ihan neljän seinän vangeiksi jääneet. Vain yksi päivä oli kokonaisuudessaan niin sateinen, ettei ulos ollut juurikaan asiaa. Kävimme hotellin aktiviteettihuoneessa pelaamassa pingistä ja vanuskelimme huoneessamme, katselimme televisiosta elokuvia ja pelasimme korttia - oikeastaan melkein perheterapiaa meidän porukallemme, joka normaaliarjessa on tyypillisimmin hajaantuneena kukin omiin harrastuksiinsa tai vähintäänkin teini omaan huoneeseensa linnoittautuneena. Hotellimme koostui laajalle alueelle levittäytyneistä pikkutaloista, joiden lomassa oli esimerkiksi pieniä tekolampia. Alueen rikas eläimistö osoittautui vielä televisiota ja korttipelejäkin viihdyttävämmäksi ohjelmatarjonnaksi. Esimerkiksi meidän talosemme ympärille levittäytyvässä lammessa uiskenteli kovin veikeitä, suuria liskoja. Hänelle annoimme nimeksi Louis, koska arvelimme, että hänen elämänsä tarkoitus voi hyvinkin olla Vuittonin käsilaukuksi päätyminen. Hän - ja/tai lajitoverinsa - pulahti aika ajoin myös hotellin uima-altaaseen auringonpalvojia ilahduttamaan (no okei, äänenvoimakkuudesta päätellen ihan kaikki eivät ihan yksinomaan ilahtuneet vierailuista...). Lisäksi äärimmäisen kesyt pikkulinnut tarjosivat jatkokurssin siedätyshoitoa lintufoobikolle. Eloisat siivekkäät lennähtivät täysin estoitta parvekkeen kaiteelle päätään keikistellen verannalla virvoittelevia turisteja ihmettelemään - tai todennäköisemmin makupaloja odottamaan. Havaitsimme, että esimerkiksi perunalastut maistuivat linnuille oikein hyvin, ja ilmeisesti ne eivät saaneet niistä edes mahanpuruja, koskapa palasivat aina vain uudestaan kerjäämään lisää. Mietimme, mahtoivatko nämä tuttavalliset pikkulinnut kuulua sarvinokkien heimoon, sillä niillä oli jännä pieni uloke nokan päällä (myöhemmin totesimme, että ne taitavat kuitenkin olla liian pieniä sarvinokiksi). Sarvinokat olivat myös KL Bird Parkin suuria vetonauloja (joskin ne olivat niitä harvoja lintuja, jotka pidettiin puistossa häkeissä), ja ne tekivät meihin suuren vaikutuksen. Eräänä päivänä meillä kävikin sitten aivan mieletön mäihä: istuskelimme miähen kanssa parvekkeella sadekuuron taukoamista odottelemassa, kun lammen yli vastarannan puuhun laskeutui parvi suurehkoja lintuja. Käytimme kameran zoomia kiikarina (ja samalla tietenkin myös kuvasimme sarjatulella) ja hyvin pian tajusimme, että nämä linnut olivat sarvinokkia!!! Voi kuinka huikeaa olikaan nähdä näitä mahtavia, eksoottisia luontokappaleita vapaana luonnossa! Myöhemmin kuvien syynäämisen ja netin pläräämisen avulla tulimme siihen johtopäätökseen, että näkemämme linnut olivat mitä todennäköisimmin intiansarvinokkia . Jälkikäteen ajateltuna sanoisin jopa, että tämä hetki oli koko matkani suurin kohokohta! Koska sää ei täysin suosinut aivotonta aurinkotuolissa löhöämistä, tuli Langkawin-reissustammekin lopulta hieman aktiivisempi kuin olimme etukäteen ajatelleet. Yhtenä kauniina päivänä miäs ja poika kävivät vesiskootterisafarilla lähisaaria katselemassa. Yksi kierroksen pysähdyspaikoista oli saari, jolla oli vapaana elävien eläinten eläintarha. Paino sanalla oli - eläintarha jouduttiin sittemmin sulkemaan, koska kaikki eläimet uivat saarelta pois... Eräänä pilvisenä päivänä päätimme kohottaa mielialaamme ihan kirjaimellisesti eli lähteä Langkawi Sky Cabin kyytiin. Kyseessä on maailman jyrkin köysiratanousu Malesian toiseksi korkeimmalle huipulle, Mt. Machinchangille kaikkiaan 708 metrin korkeuteen . Huipulla, tarkalleen ottaen 660 metrissä, kulkee kahden vuorenhuipun välissä Sky Bridge, maailman pisin vinoköysisilta (huomasimme, että malesialaisille nämä kaikenkarvaiset maailmanennätykset ovat selvästikin tosi iso asia). Hieman yllättäen tämä kohde osoittautui meidän perheellemme myöskin pelkokerroin-tapauseksi: miäheni, joka ei yleisesti ottaen todellakaan mikään hermoheikko pelkopotilas ole, ei lopulta pystynyt sillalle astumaan! Minä sen sijaan tassuttelin taivaiden halki ihan tohkeissani - osittain itse elämyksen vuoksi, osittain siksi, että kerrankin tunsin itseni rohkeaksi ja reippaaksi! Pilvisenä päivänä ei näköaloissa sinänsä ollut hurraamista, näkyvyys oli loppujen lopuksi vain joitakin metrejä. Mutta sekin oli minusta itse asiassa hätkähdyttävän hieno kokemus, kun tajusin, että se sumuhan oli sitä, minkä maan pinnalta katsottuna miellämme pilveksi. Joo, maailman vanhin puujalkavitsi: me olimme ihan pilvessä, ähy ähy - mutta ihan oikeasti, minä olen tuntenut pilven poskellani, siis oikeastaan niin kuin koskettanut taivasta !!! Kun laskeuduimme takaisin maan tasalle, huomasimme, että köysiratalippuumme sisältyi myös ilmainen sisäänpääsy samaisessa Oriental Village -teemapuistossa sijaitsevaan 3D-museoon. Vähän aikaa pähkäilimme, jaksaisimmeko sellaisessa käydä - emme ole varsinaisesti museoihmisiä - mutta lopulta totesimme, että mikä jottei, kun kerran samalla rahalla pääsee. Ja sepäs olikin hyvä päätös se! Tämä 3D-museo (viralliselta englanninkieliseltä nimeltään 3D Art Langkawi) osoittautui aivan loistavaksi paikaksi! Huone toisensa jälkeen täynnänsä tosi hienoja optisia harhoja niin, että kun asettautui strategiseen paikkaan valokuvattavaksi, sai hämmästyttävän aidon oloisia otoksia itsestään esimerkiksi haukkaavaa hippoa pakenemassa, lohikäärmeen kidassa tai kotkan kynsissä. Tämä kohde oli valtavan positiivinen yllätys, jota suosittelen ehdottomasti kaikille Langkawin-kävijöille! (Lisätietoa Oriental Villagen tarjonnasta on englanniksi täällä .) Kaiken kaikkiaan, sään oikuista huolimatta, Langkawi oli oikein positiivinen kokemus. Suosittelisinko sitä sitten matkakohteeksi? Mjoo-o, kyllä voisin suositellakin sellaisille matkailijoille, jotka arvostavat kaunista, hyvää rantaa, rentoa oleilua ja taivaallista ruokaa eivätkä niinkään kaipaa suuria nähtävyyksiä, monipuolisia aktiviteetteja tai sykkivää yöelämää.  Mutta ehkä silti mieluummin talvikaudella, varsinkin jos tarjolla on vielä suora lento. Itse ainakin huomaan ajattelevani, että vaikka Malesia ei lempipaikkojeni rankingissa ihan terävimpään kärkeen sijoitukaan, voisin kyllä ihan hyvin matkustaa sinne vielä uudelleenkin. 

Avainsanat: ennätys englanniksi elämä eläin elokuva bird alue allas alkoholi aika aito 3d matkailua yllätys vuitton voi village viedä vanhin valita valikoima uskollinen ulkopuolella tässä turisti tuntea tuli todistaa toukokuu thaimaa televisio teini tavoite tarkoitus tarjota tammi sää suunnistus suosittu suora suomi suomalainen suo sky sesonki seinä sateinen sade saari ruoka rikas reissu ravintola ranta raha päätös päättää pääkaupunki päätyä päivä pukeutua positiivinen poika pilvi pieni passi parveke pari paino ostaa onni oikeus odottaa näyttää näkyvyys nähdä nokka netti negatiivinen myrsky muslimi museo muoto mitä minä miettiä mieletön metri me matkustaa matkailu matkailija malesia mahtava maa lämpötila lämmin lähteä louis loma lintuja lintu lento lampi laadukas käydä kynsi kuulua kuulla kuala kotka kortti koko kokemus kohde kirjaimellisesti kesäkausi kertomus kauppa kaunis jolla iso ilmainen ihmetellä hän huone huomioida huomata huippu hotelli hieno hetki helmikuu halki eurooppalainen eu esimerkki


blogivirta.fi