Tänään on 19.09.2018 09:43 ja nimipäiviään viettävät: Reija ja Torborg. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Polkkapossu_:

Kalarunoja ja muutama haukiresepti

Julkaistu: · Päivitetty:

Kala on aina kiehtonut suomalaisia. Kansanperinteessä on useita kaloihin liittyviä lauluja, runoja, loitsuja ja räpäytyksiä. Lohessa manifestoituu miehinen voima, kun taas siikaan on liittynyt jotain naisellista. Siikaa on käytetty jopa naisen hellittelynimenä. Oi, kuinka romanttista. Siian innoittamana riimittelin pienen kalevalamittaisen säkeen. Sinä ihana siikani lempikalani leppoisa tarjoo turso turpeana mätipussia helistä. Lahna on ollut haukkumasana moraaliltaan löyhälle naiselle. Lahnaa on kutsuttu kutukalaksi. Kalassa käymistä on pidetty kiertoilmauksena satunnaisille lemmenseikkailuille. Anna Antti Ahvenia Ahven on Suomen yleisin kala ja samalla kansalliskalamme. Mitään kovin maagista siihen ei kuitenkaan ole liittynyt, onhan sen saaminen ollut kovin tavallista. Itse opin jo pikkupoikana sylkäistä matoon ja heittää loitsun perään: Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja. Kantelettaressa Väinämöinen heittää ilmoille ruokatabun: ahvenen alainen puoli eli mäti ei tämän mukaan olisi kelvollista syötävää. Mitä tuokin tiesi, tietäjä Ian I. Quinen . Ei sinun pitäisi syöä ei sinun, ei muienkana, siian suolta, hauin vuolta, ahvene alaista puolta, kuujasen kutumätiä. Hauen laulu  Aivan erityistä symboliikkaa on liitetty haukeen. Ehkä siksikin, että hieman suurempi hauki on aikas pedon näköinen. Toisaalta hauki on aina ollut kohtalaisen helppo saalis ja sitä on syöty paljon. Veenkoiraa on pelätty ja kunnioitettu, siihen on liitetty ahneutta ja kuolemaa, mutta myös iso kasa sato-onnea. Väinämöisen kantele oli tehty hauen leukaluusta. Ei ihme, suuremman kyrmykkään leuka on avattuna ihan kunnioitusta herättävän näköinen. Hauki on ainoa kala, jonka kalevalamittainen syntyhistoria tunnetaan. Runon mukaan hauki on muiden sankarien tapaan laskeutunut maahan taivaasta. Aaro Hellaakoski on kirjoittanut voimakkaan runon Hauen laulu. Se on herättänyt vaikka mitä tulkintoja ja analyysejä, mutta on säilyttänyt arvoituksellisuutensa. Joku näkee runossa omaelämäkerrallista tilitystä, toinen taas salaista ironisointia. Kirjallisuudentutkija-runoilija  Unto Kupiaisen mielestä Hauen laulussa h uipentuu Hellaakosken omakuva ja se merkitsee "yksilöllistä yhteenvetoa ja miehuuden kutsumuslaulun huipentumaa". Hauen laulu Kosteasta kodostaan nous hauki puuhun laulamaan kun puhki pilvien harmajain jo himersi päivän kajo ja järvelle heräsi nauravain lainehitten ajo nous hauki kuusen latvukseen punaista käpyä purrakseen lie nähnyt kuullut haistanut tai kävyn päästä maistanut sen aamun kasteenkostean loiston sanomattoman kun aukoellen luista suutaan longotellen leukaluutaan niin villin-raskaan se virren veti että vaikeni linnut heti kuin vetten paino ois tullut yli ja yksinäisyyden kylmä syli. Ja mikä ikinä onkaan tuo punainen käpy, jota hauki nousi kuusen latvukseen puremaan. Runon tulkitseminen, kuten kaiken taiteen yleensäkin, jää jokaisen subjektiiviseksi kokemukseksi. Mutta ehkä se inspiroi taikomaan jotain hienoja kesäisiä haukireseptejä. Hauki on ehdottomasti eräs lempparikalojani, varsinkin sen jälkeen kun opettelin fileoimaan sen ruodottomaksi.   Inspiroidu siis näistä: Paremmat haukipuikot   Valkoviinissä keitetyt paneroidut haukipullat   Täytetty hauki ja piparjuurikastike   Paras uunihauki (yksi luetuimmista Polkkapossun resepteistä)

Avainsanat: kala- ja äyriäisruoat yksinäisyys väinämöinen syli suomi suomalainen sinä siika sato saalis runo runoilija päästä voimakas voima täytetty tulkinta taide syötävä päivä puoli punainen pilvi pieni pekka peto paras paino omakuva näköinen nainen mitä maistaa loitsu lintu leuka leppoisa laulu laulaa käytetty käpy kylmä kuusi kuolema kesä kala jää järvi iso inspiroida innoitus ihme ihana herättää helppo heittää hauki erityinen antti anna ajo ainoa ahven aaro mäti muutama


blogivirta.fi