Tänään on 15.12.2018 14:28 ja nimipäiviään viettävät: Heimo ja Sverker. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Suomenruotsalaiset

Julkaistu: · Päivitetty:

Meidän rakkaat hurrimme on todellinen rikkaus maallemme. Kalliiksi kaksikielisyyden ylläpitäminen saattaa tulla, mutta on se sen väärti. Ruotsalaisuus on niin kiinteästi mukana historiassamme, maailmankuvassamme, kielessämme, arkipäivässämme, että meidän kannattaa taistella sen puolesta viimeiseen asti. Keinoista vain olemme eri mieltä useinkin. Yksi juttu on että, miten siitä kovasta kielenoppimisesta pakkoruotsista on jäänyt niin vähän jälkeä kovakalloisiin suomenkielisiin. Sitä ihmetteli Osmo Soininvaara, kun puhuttiin Seinäjoen ja Vaasan päivystyksistä. Monilla suomenkielisillä on torjuva asenne suomenruotsalaisuuteen. Peruskoulun mukana tuli ns. pakkoruotsi: jokaisen koululaisen on jossakin vaiheessa opiskeltava ruotsia. Kun kieliohjelma on muutenkin laaja ja raskas ja englannilla on ylivalta, monet kokevat ruotsin tarpeettomaksi, eikä vastentahtoinen opiskelu ole mielekästä. Näkee että monella suomenkielisellä on tosi huono itsetunto, kun he suhtautuvat aggressiivisesti esim. ruotsia puhuviin. Toki myös osalla ruotsinkielisiä saattaa olla ylemmyyden tunteita. Puhe paremmasta väestä ei ole keksittyä. Osa ruotsinkielisistä on toki vanhaa yläluokkaa ja ylempää keskiluokkaa, mutta on paljon oppimatonta ja sivistymätöntä porukkaa sielläkin kantilla. Historiakin voi vaikuttaa ja koettu aikaisempi sorto. Ennen Ruotsin valtaa Suomessa Keskiajalla Suomessa oli heimoyhteiskunta eikä valtiota. Myös Ruotsin valtio muodostui siinä vaiheessa kun se otti Suomen haltuunsa. Suomi sai Ruotsista paljon, esim. oikeusjärjestyksen eikä varsinaista sortoa ole havaittavissa. Tietysti kansat saivat kokea kovia sodissa ja nälkävuosina, mutta se oli yhtälaista koko maassa. Ruotsinkielisten muutto rannikkoalueille tapahtui melko kivuttomasti, osa väestöstä sulautui toisiinsa ja muuttoa alueiden välillä tapahtui jo keski-ajalla. Suomi oli alunperin vain yksi maakunta, Varsinais-Suomi, mutta jo varhain keskiajalla alettiin kaikkia maakuntia kutsua yhteisesti Suomeksi, vaikka käytettiin myös nimitystä Itämaat, joka lyheni Itämaaksi. Historioitsijat käyttivät aikoinaan nimitystä Ruotsi-Suomi, mitä ei suinkaan ollut, vaan oli yksi yhteinen Ruotsi ja sen itäiset maakunnat, josta käytettiin nimitystä Suomi.  Viikiinkiajalla rannikot olivat turvallisuussyistä autiot ja ne asutettiin vasta kun syntynyt valtio pystyi takaamaan turvallisuuden myös rannikoilla. Varmaankin suomen kielelle olisi käynyt hullusti, jos olisimme jääneet Ruotsin yhteyteen. Suomen kirjakieli oikeastaan vasta luotiin autonomian ajalla. Monet ruotsinkieliset ottivat tarkoituksella suomenkielisen identiteetin. Oli myös kielitaistelu, jossa vasta syntyi ruotsinkielisen suomalaisen identiteetti. Suomeen on tullut sanoja kaikista ilmansuunnista ja sanoja on myös tarkoituksella luotu . Suomenruotsalaisilla oli 1800-luvulla svekomania -aate siinä kun suomenkielisillä fennomania . Molemmista voi kuulla yhä kaikuja. Jos julkishallinnossa on tehtävä joitain säästöjä, sen pitäisi koskea myös suomenruotsalaisia, mutta he käyvät aggressiivisesti puolustussotaa. En ole ihan varma edes pakkoruotsin tarpeellisuudesta, sillä vapaaehtoisuus on motivaatiotekijä. Ruotsalaisuus sekä riikin- että kotimainen on jo itsestään niin vetovoimaista, että ei pitäisi olla vaikeaa saada kiinnostusta sitä kautta. Itse olen koettanut laittaa korteni kekoon ja näyttänyt kuinka kontekstityökalut sopivat myös ruotsin opiskeluun ja niitä voi käyttää vaikkapa SVT:n videoissa . Yhden ongelman muodostaa se, että venäläisiä maassamme alkaa olla yhtä paljon kuin suomenruotsalaisia, koska he alkavat haluta samoja oikeuksia. Heillä on sitä paitsi autoritaarinen suurvalta-asemaan uudelleen pyrkivä maansa naapurina. Se on asettanut doktriinikseen, että tarvittaessa venäläisten oikeuksia puolustetaan asevoimin. Ei olisi pitänyt ottaa heitä niin avokätisesti, voi sanoa näin jälkikäteen. Mauno Koiviston vika se oli. Kyllä ruotsalaisten kanssa on sentään helpompi elää kuin venäläisten tai oikeastaan Venäjän. Ihmiset ovat OK, mutta maa on mahdoton. Tietysti maassamme on niin ruotsalaisvihaa kuin venäläisvihaakin. Suomenruotsalaiset ovat ensisijaisesti identiteetiltään suomalaisia, finländare. He ovat ruotsia äidinkielenään ja usein suomea hyvin puhuvia suomalaisia. Aikaisemmin sanottiin heistäkin finnar, kun puhuttiin kansallisuusidentiteetistä. Suomen ruotsalaisilla on hyvin voivia, jopa rikkaita instituutioita. Rahaa on helppo saada projekteihin. Esimerkiksi Svenska Litteratursällskap, SLS , on rikas laitos, joka pystyy rahoittamaan tutkimusta ja se tekeekin sitä. Netissä on esimerkiksi hienoja esityksiä kansallisrunoilija Runebergista. Topeliuksen tuotannon digitalisoiminen on menossa ja perästä kuuluu. Molemmat kuuluvat aivan yhtä hyvin suomenkieliseenkin kulttuuriin. Suomenruotsalaiset elävät pidempään arvatenkin onnellisempina kuin pelkästään suomenkieliset. Sen on ajateltu johtuvan heidän sosiaalisuudestaan ja yhteisöllisyydestään. Suomenruotsalaisille tämä "ankkalammikko" saattaa olla ahdistavaakin, rakas vihollinen, jota vastaan voi kapinoida.. Meri ja suomenruotsalaisuus liittyvät yhteen, koska ydinalueet ovat meren rannalla. On kolme pääaluetta: pohjalainen, turunmaalainen ja uusimaalainen suomenruotsalaisuus. Olen asunut itse Turunmaalla ja opastanut ja askaroinut Sagalundin museossa , matkustanut pirteiden eläkeläisten volontäärien kanssa ja tiedän suomenruotsalaisuuden charmista jotakin. Sivut on uudistettu ja suomenkielinen osuus puuttuu vielä. Tässä on kolme kirjoittamaani wikipediaesitystä tästä museosta, joka on aika tunnettu alueella. Museo , Perustaja ja Adèle Weman . Odotin, että muut täydentäisivät, en jaksanut tehdä enempää. Suomen ruotsalaisuus on esimerkki pitkitetystä kielenvaihdosta . Koska ruotsin asema oli niin vahva, ruotsinkielisyys pääsi pureutumaan yhteiskuntaan ja valtarakenteisiin niin lujasti, että se on säilynyt ihmeteltävällä tavalla. Osa ruotsinkielisistä vaihtoi kielensä ja heistä tuli uuden sivistyneistön johtohahmoja. Nyt hyvin monet ruotsinkielisistä ovat täysin kaksikielisiä. On paljon onnistuneita seka-avioliittoja. Suomenruotsalaisuus on museoitu. Vain kielenvaihdon avulla maahanmuuttajat pääsevät osallisiksi valtakulttuurista. Toivon kielenvaihtoa myös venäläisille. Suomen ruotsalaiset Suomen ruotsalaiset, wikipedia-artikkeli Ruotsinkieliset kuntain nimet, Kotus  Svenskfinland, wikipedia Suomen kielen lainasanat , puolet ruotsista Ruotsin kieli Artikkelini kieliriidasta Kielenvaihto Ankkalammikko, oma artikkelini Ruotsin kieli ei ole Suomessa menettänyt tärkeyttään tänäkään päivänä. Ruotsia äidinkielenään puhuu runsaat 290.000 suomalaista, mikä on noin 6 prosenttia suomalaisista. Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Jan-Erik Enestam onkin todennut: "Kaksikielisyys on Ruotsalaiselle kansanpuolueelle edelleen tärkeä kysymys, vaikka Suomen kaksikielisyys onkin muuttanut luonnettaan." Avioitumiset yli kielirajojen ovat lisänneet niiden perheiden määrää, joissa puhutaan sekä suomea että ruotsia. Enestam onkin nostanut esiin "uusi suomenruotsalaisuus" -käsitteen kuvaamaan tätä uutta suomenruotsalaisten ryhmää. Suomenruotsin säilymisen kannalta onkin ratkaisevaa se, kuinka kaksikielisissä perheissä halutaan omaksua ja ylläpitää suomenruotsalaisia perinteitä Svenskfinland - ruotsinkielinen rannikkoalue Svenskfinland koostuu neljästä maakunnasta: Ahvenanmaasta, Turunmaasta, Uusimaasta ja Pohjanmaasta. Meri ja saaristo ovatkin lyöneet leimansa suomenruotsalaiseen kulttuuriin - meri oli keskeinen suomenruotsalaisuuden symboli jo 1880- ja 1890-luvuilla, jolloin kansallisen heräämisen aalto saavutti myös suomenruotsalaiset. Meren merkitys tulee ilmi esimerkiksi Albert Edelfeltin maalauksissa ja myöhemmin muun muassa Tove Janssonin kirjoituksissa. Saaristorunous on niin ikään oleellinen osa suomenruotsalaista kulttuuria. Ruotsinkielinen rannikkoalue ei kuitenkaan ole elänyt eristyksissä muusta maasta, vaan suomenruotsalaisten ensiksi omaksumia elämäntapoja ja perinteitä, kuten siirtolapuutarhat, bingo ja oviseppele, on myöhemmin omaksuttu myös sisä-Suomeen. Lucia-neito Tuomiokirkon portailla Kuvaaja: Paul Williams Symbolit kieli-identiteettiä vahvistamassa  Suomenruotsalaisten kielellistä yhteenkuuluvuutta vahvistavat tänä päivänä muun muassa kaksi omaa yliopistoa, Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan, oma hiippakunta Porvoossa, oma ruotsinkielinen varuskunta Tammisaaressa, ruotsinkieliset osastot radiossa ja televisiossa, omat kustantamot, teatterit Helsingissä, Turussa ja Vaasassa ja lukuisat omat sanomalehdet, joista suurimmat ovat Helsingissä ilmestyvä Hufvustadsbladet ja Pohjanmaalla ilmestyvä Vasabladet. Suomenruotsalaisuuteen kuuluvat myös suomenkielisillekin tutut tapahtumat ja tavat, kuten Runebergin päivän vietto 5. helmikuuta, juhannussalon pystyttäminen ja Lucianpäivän vietto 13. joulukuuta. Nämä suomenruotsalaisuuden tunnuskuvat ovat "siirrettävissä" - ne säilyvät, vaikka kielialue ja kotiseutu muuttuisivatkin. Esimerkiksi Belgian Waterloossa toimivassa Skandinaavisessa koulussa kuten myös EU-instituutioissa työskentelevien lapsille tarkoitetussa Euroopppakoulussa Brysselissä, on Lucianpäivä kulkueineen yksi kouluvuoden suurimmista ja iloisimmista juhlapäivistä. Ulkomailla asuvat toteavatkin usein, että kotimaan perinteet ovat ulkomailla asuttaessa usein jopa tärkeämpiä kuin kotimaassa. Monikielisen ympäristön haasteet  Ruotsalaisuuden päivää vietetään vuosittain myös täällä Belgiassa, tänä vuonna Suomen Benelux-instituutin isännöimänä. Tämänvuotisessa juhlassa Brysselissä pohditaan, mitä on luonnollinen kaksikielisyys ja miten monikielinen ympäristö vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Jo kaksikielinen, saatikka monikielinen elinympäristö, asettaa suuria vaatimuksia kieli-identiteetin kehittymiselle. Kielestä voi tulla osa omaa identiteettiä vain, jos sitä on mahdollista käyttää säännöllisesti ja riittävän laaja-alaisesti. Ulkomailla asumisella on merkitystä eritoten lasten kieli-identiteetille. Brysselissä suomenruotsalaiset lapset käyvät yleensä Eurooppakoulussa ruotsin kieliosastoa, jossa opettajat ovat pääosin riikinruotsalaisia. Opettajasta riippuu paljolti se, miten suomenruotsin ja riikinruotsin erilaisuus ymmärretään ja otetaan huomioon. Suomen oloissa on itsestään selvää, että suomenkieliset lapset saavat ruotsin opetusta ja ruotsinkieliset lapset suomen opetusta. Eurooppakoulussakin ymmärrettiin vähitellen, vanhempien tarmokkaan toiminnan ansiosta, että ruotsinkielisten lasten on yläasteella saatava suomen kielen opetusta kuten myös suomenkielisten lasten puolestaan ruotsin kielen opetusta. Skandinaavisessa koulussa opiskelevista suomalaislapsista noin puolet on suomenruotsalaisia. Uusille opettajille kerrotaan aina myös suomenruotsalaislasten kielellisistä erityistarpeista. Koulussa on myös suomenruotsalaisia opettajia, mitä pidetään tärkeänä oppilaitten kieli-identiteetin vahvistumisen kannalta. Kuvaavaa onkin, että oppilaat säilyttävät usein oman suomenruotsalaisen aksenttinsa vuosienkin opiskelun jälkeen. Suomenruotsalaiset Kansankäräjät puhetorvena  Kansankäräjät valvoo suomenruotsalaisten etuja muun muassa tekemällä esityksiä ja selvityksiä ruotsin kielen asemasta hallinnossa ja koululaitoksessa. Kansankäräjät myös levittää tietoa suomenruotsalaisuudesta ja suomenruotsalaisista niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Suomessa vaaditaan aika-ajoin ruotsin kielen pakollisen kouluopetuksen lopettamista kansainvälistymiseen vedoten. Ns. pakkoruotsin sijasta pitäisikin puhua hyötyruotsista - tosiasiahan kuitenkin on, että mitä enemmän kieliä osaa, sitä paremmat ovat koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet. Seitsemän hyvää syytä rakastaa suomenruotsalaisia: Näillä blogipalstoilla näkee paljon kirjoituksia suomenruotsalaisista, ruotsin kielestä ja RKP:n politiikasta. Miksi rakastamme niin paljon suomenruotsalaisia ? Tässä alkuun seitsemän hyvää syytä rakastaa suomenruotsalaisia : 1. Ruotsin kieli on kaunis kieli; se soi ja heläjää ihanasti oikein käytettynä ja puhuttuna. Monet loistavat runot on tehty ruotsin kielellä puhumattakaan lauluista. : Hootenanny Trio ja varhainen Abba esimerkkeinä. 2. RKP on aina vallassa ja hallituksessa. Kuka muistaa aikaa jolloin ministerinä ei olisi Per, Toffe tai Astrid ? Me kaikki pidämme vallasta ja ihailemme vallanpitäjiä. 3. Suomenruotsalaiset ovat sivistyneitä ja korkeasti koulutettuja. 4. Suomenruotsalaiset on kauniita ja ruskettuneita ihmisiä. Meri-ilma karaisee ja me sisäman kasvatit voimme vain ihailla heidän tervettä ulkonäköään. 5. Suomenruotsalaiset ovat rikkaita. He asuvat parhailla paikoilla Suomea ja heidän maatilansa ovat kaikkein hedelmällisimmillä alueilla Etelä - Suomessa. 6. Suomenruotsalaiset auttavat hädässä olevia. Ilman heidän panostaan olisi maamme pakolaispolitiikka ollut vähäistä ja rajoittavaa. 7.Suomenruotsalaisissa on paljon hienoja taiteilijoita. Kirjailija Hernrik Tikkanen, ainoa Suomeen Oscarin pokannut elokuvaohjaaja Jörn Donner ja loistava nuori kirjailija Kjell Westö. Meitä suomenruotsalaisia kohtaan on paljon ennakkoluuloja. Esimerkiksi se että me kaikki olemme hirveän rikkaita, elämme suomenkielisiä pidempään ja kesäisin me vaan purjehdimme ja laulamme snapsilauluja. Kaikkihan tietävät, että Suomen kaikki 300 000 ruotsinkielistä valloittavat meren kesällä tehtävänään purjehtia ja l...aulaa snapsilauluja. Ja snapsilaulu r...aik...aa, koska joka ikinen suomenruotsalainen osaa vähintään 17 snapsilaulua ulkoa. Teidän suomenkielisten mielestä tämä varmaan vaikuttaa, kummalliselta, mutta kaikelle on selityksensä. Suomessa on rumaa puhua rahasta, mutta ei suomenruotsalaisten keskuudessa. Me puhumme avoimesti siitä, miten paljon rahaa meillä on. Mutta miten me voimme olla niin rikkaita, kun emme tee rehellistä työtä niin kuin suomenkieliset? En varmaankaan saisi, mutta aion silti paljastaa teille, suomenkieliset ystäväni, meidän salaisuutemme. Aina kun suomenruotsalainen syntyy, tippuu taivaasta tähtönen. Kun tähtönen pääsee maan ilmakehään, se muuttuu hyväksi haltijaksi, joka tuo hopearahan lapsukaiselle. Kun lapsi täyttää 18 vuotta hän saa purjeveneen vanhemmiltaan ja hänen täytyy yksin osata purjehtia Ahvenanmaalle, pienelle saarelle nimeltä Kökar. Kökar-saarella asustelee nimittäin pieniä ruskeita lumottuja oravia. Saarelle saavuttuaan nuorukaisen on löydettävä peikko nimeltä Lill-Mattsson ja vaihdettava hopearaha oravaan. Mutta peikko Lill-Mattsson ei vaihda hopearahaa oravaan, jos nuorukainen ei lausu 17 snapsilaulua ulkoa. Kun nuorukainen on läpäissyt snapsikokeen, hän purjehtii oravan kanssa takaisin mannermaahan. Ja kun hän on tullut kotiin, hänen on hukutettava orava saunaämpäriin, joka on täytetty kamomillateellä, ja silloin lumottu orava muuttuu 100 kultarahaksi. Nämä rahat vaihdetaan Aktia Pankissa, ja ainoastaan Aktia Pankissa, euroihin. Riippuen vähän sen päivän kullan hinnasta nuorukainen saa suurin piirtein 950 000 euroa käteen. Mikä on ihan kiva starttiraha. Aktia Pankista saa hän rahan lisäksi maagisen taikasormustimen. Taikasormustimen pienet sveitsiläiset albiino-kääpiöt ovat valaneet Matterhorn-vuoren uumenissa ja jos nuorukainen juo taikasormustimesta samaa kamomillateetä johon orava hukutettiin, hän ei koskaan saa alkoholiongelmia, peräpukamia, ripulia, migreeniä, ongelmia lonkkanivelen kanssa, liikavarpaita, kuivia huulia, tinnitusta, hyttysenpuremia, klamydiaa, huonoa kuuloa tai tarvetta tehdä itsemurhaa. Kuten arvaatte, jokainen suomenruotsalainen on juonut sormustimesta kamomillateetä. Nyt ehkä ymmärrätte, miksi me elämme pidempään, olemme varakkaita ja rakastamme snapsilauluja ja purjehtimista. Ainut asia, jota kadehdin teissä suomenkielisissä, on teidän kykynne tarinoida. Sen taidon minäkin suomenruotsalaisena mielelläni oppisin. Suomenruotsalaiset ovat kaikki rikkaita  Hän: Ei pidä paikkaansa. Suomenruotsalaisista kaikki purjehtivat  Hän: Pitää paikkansa siinä mielessä, että kaikilla on ainakin yksi ystävä joka purjehtii/jolla on purjevene. Suomenruotsalaisen harrastuksena on joko golf/ratsastus/purjehdus  Hän: Pääsääntöisesti pitää paikkansa. Golfin harrastus on ainakin keskimääräistä suositumpaa, ja samoin purjehdus. Suomenruotsalaisten isät oikeasti maksavat #pappabetalar Hän: Kyllä sitä esiintyy. Suomenruotsalaisissa ystäväpiireissä on aina joku jonka sukunimestä löytyy von tai af  Hän: Pitää paikkansa. Suomenruotsalaiset menevät kaikki rataa Norsen-Hanken-Aktia-banken Hän: Muuten kyllä, mutta Aktia-banken on vaihtunut rahastonhoitamiseen. Suomanruotsalaiset rakastavat rapujuhlia Hän: Pitää paikkansa. Absolut! Suomenruotsalaisilla on kaikille meren äärellä villa (huom, ei mökki!) Hän: Ei kaikilla, mutta niillä joilla ei ole omaa villaa, löytyy kyllä kaveriporukasta joku kenen villalla voi vierailla. Suomenruotsalaiset kulkevat punaisissa housuissa Hän: Kyllä. Punahousuisuuden esiintyminen on keskimääräistä yleisempää suomenruotsalaisissa piireissä. Suomenruotsalaiset pukeutuvat aina tyylikkäästi ja merkkitietoisesti  Hän: Pitää paikkansa. Mutta myös suomenkielisten joukossa on paljon tyylikkäitä pukeutujia. Suomenruotsalaiset laulavat paljon snapsilauluja #helangår Hän: Pitää paikkansa! Suomenruotsalaisten piirit ovat pieniä (kauniimpi ilmaisu kuin sisäsiittoisia) – kaikki tuntevat toisensa Hän: Pitää paikkansa. Erittäin pienet piirit. Myös kaikkien exät elävät sulassa sovussa. Suomenruotsalaiset ovat AINA iloisia ja hyväntuulisia Hän: Kaikki suomenruotsalaiset joita olen tavannut, ovat olleet iloisen oloisia. Suomenruotsalaiset eivät halua puhua suomea Hän: Ei pidä paikkansa. Tämä on ikävä myytti, johon en ole kertaakaan törmännyt oikeassa elämässä. Suomenruotsalaiset pitävät itseään parempina kuin suomalaiset #bättrefolk Hän: Ei todellakaan pidä paikkansa. Kaksi ruotsinkielistä vanhusta keskusteli keskenään. -Kuulehan, Helge, milloin sinä meinaat jäädä eläkkeelle? Olethan jo 77 vuotta vanha! -Höh! Enhän minä eläkkeelle ole jäämässä! Enhän ole vielä edes aloittanut työntekoa! Pappahan se vielä hoitaa firmaa! Samat keskustelivat EU-vaaleista. -Kuule, Helge, ketä aiot äänestää EU-vaaleissa? Olethan aina äänestänyt RKP:tä. Kai nytkin? -Höh! En äänestä ollenkaan, koska Åbo Akademin professori Göran Djupsund sanoi radiossa, että alhainen äänestysprosentti vaaleissa aina hyödyttää RKP:tä! Jätänkin siksi äänestämättä, että RKP saisi EU-paikan! Meitä suomenruotsalaisia kohtaan on paljon ennakkoluuloja. Esimerkiksi se että me kaikki olemme hirveän rikkaita, elämme suomenkielisiä pidempään ja kesäisin me vaan purjehdimme ja laulamme snapsilauluja. Kaikkihan tietävät, että Suomen kaikki 300 000 ruotsinkielistä valloittavat meren kesällä tehtävänään purjehtia ja l...aulaa snapsilauluja. Ja snapsilaulu r...aik...aa, koska joka ikinen suomenruotsalainen osaa vähintään 17 snapsilaulua ulkoa. Teidän suomenkielisten mielestä tämä varmaan vaikuttaa, kummalliselta, mutta kaikelle on selityksensä. Suomessa on rumaa puhua rahasta, mutta ei suomenruotsalaisten keskuudessa. Me puhumme avoimesti siitä, miten paljon rahaa meillä on. Mutta miten me voimme olla niin rikkaita, kun emme tee rehellistä työtä niin kuin suomenkieliset? En varmaankaan saisi, mutta aion silti paljastaa teille, suomenkieliset ystäväni, meidän salaisuutemme. Aina kun suomenruotsalainen syntyy, tippuu taivaasta tähtönen. Kun tähtönen pääsee maan ilmakehään, se muuttuu hyväksi haltijaksi, joka tuo hopearahan lapsukaiselle. Kun lapsi täyttää 18 vuotta hän saa purjeveneen vanhemmiltaan ja hänen täytyy yksin osata purjehtia Ahvenanmaalle, pienelle saarelle nimeltä Kökar. Kökar-saarella asustelee nimittäin pieniä ruskeita lumottuja oravia. Saarelle saavuttuaan nuorukaisen on löydettävä peikko nimeltä Lill-Mattsson ja vaihdettava hopearaha oravaan. Mutta peikko Lill-Mattsson ei vaihda hopearahaa oravaan, jos nuorukainen ei lausu 17 snapsilaulua ulkoa. Kun nuorukainen on läpäissyt snapsikokeen, hän purjehtii oravan kanssa takaisin mannermaahan. Ja kun hän on tullut kotiin, hänen on hukutettava orava saunaämpäriin, joka on täytetty kamomillateellä, ja silloin lumottu orava muuttuu 100 kultarahaksi. Nämä rahat vaihdetaan Aktia Pankissa, ja ainoastaan Aktia Pankissa, euroihin. Riippuen vähän sen päivän kullan hinnasta nuorukainen saa suurin piirtein 950 000 euroa käteen. Mikä on ihan kiva starttiraha. Aktia Pankista saa hän rahan lisäksi maagisen taikasormustimen. Taikasormustimen pienet sveitsiläiset albiino-kääpiöt ovat valaneet Matterhorn-vuoren uumenissa ja jos nuorukainen juo taikasormustimesta samaa kamomillateetä johon orava hukutettiin, hän ei koskaan saa alkoholiongelmia, peräpukamia, ripulia, migreeniä, ongelmia lonkkanivelen kanssa, liikavarpaita, kuivia huulia, tinnitusta, hyttysenpuremia, klamydiaa, huonoa kuuloa tai tarvetta tehdä itsemurhaa. Kuten arvaatte, jokainen suomenruotsalainen on juonut sormustimesta kamomillateetä. Nyt ehkä ymmärrätte, miksi me elämme pidempään, olemme varakkaita ja rakastamme snapsilauluja ja purjehtimista. Ainut asia, jota kadehdin teissä suomenkielisissä, on teidän kykynne tarinoida. Sen taidon minäkin suomenruotsalaisena mielelläni oppisin. Grillen Pårkkanat-resept. Mine kåitta ajatelle påsitiivinens puåli teste laihduntakuuri ja käyttee luåvuutta. Tessä teille kesen kuumat grill vinkki! Laite grill tulessa. åta 16kg neme saatans pårkkana. åta ryyppy kåskenkårva. åta tåinenki ryyppy. jos granne ån neköselle), huuta:  'TEELLE SITE VAAN GRILLATAN!' åta ryyppy. Heite ne pårkkana siihen grillens ritile ja kaata vehen marinad peelle, kåskenkårva tai ålut såpi mainiåsti. Avaa tåinen kåskenkårva. Keennä niite helvetens pårkkanåite ettei ne pala. Heite såålaa ja peppar och mite kaapiste löyty peelle. Drick liten ålutte velille ihen vaan vaihteluvuåksi ja kåskisryyppy pereen kyytipåikana. åta sgm-telefån, såita sukulaisile ja jås ne grilla makkara,lehtipihvi, låhkåpeero ni haukku ne pystyyn! åta ryyppy. åta tåinen. Juå låput pullåsta. Påtkaise ne satans pårkkana up och ner, hit och dit  åta ja heite grill sinne grannes tåntti. Tilaa pitsat. Avaa ålut. Verkosta on vaikea löytää vitsejä suomenruotsalaisista. Haku menee helposti ruotsalaisvitseihin. Ruotsalaisten vitsejä suomalaisista yms. 1. "Hur sänker man en finsk ubåt?" "Man simmar ner och knackar på, varpå finnarna öppnar och säger: Vi är minsann inte lika dumma som norrmännen!" 2. "Vad heter Finlands längsta man?" "Enoch Nitti." 3. "Vad heter hans fru?" "Sirka Nitti." 4. "Vad heter Finlands sämste bärodlare?" "Maski Hallonen." 5. "Vet du vad Finlands näst bäste skidåkare heter?" "Hackihälinen!" 6. "Vad heter Finlands sämste boxare?" "Ranta Runtiringen." 7. "Vad heter Finlands sämsta brottare?" "Plaski Mattikainen." 8. I Värtahamnen i Stockholm, där Finlandsbåtarna anländer finns en stor skylt som basunerar ut att "I kväll får 15 svenskar gonorré!" Pekka Kekki, som precis stigit av båten, läser skylten och utbrister på finlandssvenska: "Det var väl en djävla tur att man är finne!" 9. "Vad heter Finlands bäste höjdhoppare?" "Hoppa över Ribbalainen." 10. Det var två finnar, Nilsa och Pinnka, som gick in på en svensk bar. Efter några öl var det dags att betala, varpå Nilsa gick upp till baren och sa: "Jag drack två och Pinnka fyra." "Då behöver du bara betala för två, för det kostar inget att pinka" sa bartendern. När han kom tillbaka till Pinnka sa han: "Vilken tur du har Pinnka, du slapp betala" 11. "Vad heter Finlands sämste boxare?" "Slåpå Käftski." Uhkea ja muutenkin hyvän muotoinen nainen istui lentokoneessa ja luki seksistä kertovaa kirjaa. Vieressä istuva mies huomasi naisen kirjan ja huomautti naiselle siitä. Nainen kertoi, että suomenruotsalaisilla on pisin ja saamelaisilla paksuin se. - Mikä teidän nimenne muuten on, nainen kysyi. - Nils-Aslak Sjöberg, keksi mies äkkiä.

Avainsanat: kotimaa koski kontekstityökalu koko kokea koivisto kjell kirjoitus avaa auttavat autoritaarinen asua astrid asenne kirja kirjailija kiinnostaa kieli asema artikkeli alue albert aktia ajatella ainoa aika ahvenanmaa aate aalto kesä keskiaika keskeinen keksi kaunis kansallinen kallis kaksikielisyys kaksikielinen jörn juttu juo juhla joulukuu jokainen jansson jan itsetunto itsemurha isä kuvaaja kuulla laitos laite lainasana laaja käyttää käytetty käsi kysymys kuvata luonnollinen lucia lika levittää lentokone laulaa lapsi instituutti iloinen ilmaisu ilma ikävä ihailla identiteetti hän perustaja peruskoulu perinne perhe pekka peikko paul pankki pala pakkoruotsi paikka ottaa osmo orava laittaa mattsson maksaa makkara mahdoton maa maakunta maahanmuuttaja löytää oppilas opiskella opiskelu huuli huono huomata hoitaa hinta hiippakunta helsinki kulttuuri kulta kulkea kuiva kova koulutus koulu kotimainen helppo helmikuu harrastus haluta hallitus hallinto haku haaste göran grill gick finland eu etu etelä esitys esimerkki esiintyä erik ennakkoluulo englanti elävä eläke elokuvaohjaaja donner brysseli bingo belgia opetus opettaja ongelma oikeus näyttänyt nuorukainen nuori nils netti nainen muutto muut museo muodostua muodostaa muistaa mitä minä ministeri mine mies merkitys meri venäläinen venäjä suomi suomessa suomenruotsalainen suomenkielinen suomenkieli suomeksi suomalainen stockholm sjöberg sivu site sinä seksi seinäjoki saaristo saari saada sa ryhmä ruotsi ruotsinkielinen ruotsinkieli valta vaikuttaa vaikea vaihtaa vaihe vahva vad vaatimus vaasa vaalit uusi ulkomailla täytetty tässä tyylikäs menettää me mauno projekti professori porvoo politiikka pohjanmaa pitää piiri pieni ruotsalainen runo runeberg rkp rikkaus rikas rata raskas rakkaat rakastaa rakas raha radio päivä pystyä pukeutua puhua puheenjohtaja puhe tuttu tutkimus turvallisuus turku tuotanto tuomiokirkko tunne tuli tove topelius todellinen tikkanen terve televisio tehtävä tee tavata tapahtuma tapahtua taiteilija taistella säästö säilyä varsinais varma vapaaehtoisuus valtio syntyä symboli svt svenska suurvalta suuri suomenruotsalaiset hurrit äänestää äänestäminen äänestysprosentti äidinkieli åbo ystävä ympäristö ylläpitää yksin yhteys yhteiskunta yhteinen williams wikipedia väestö vuori voi villa vihollinen vierailla verkko


blogivirta.fi