Tänään on 20.11.2018 17:29 ja nimipäiviään viettävät: Jari, Jalmari, Hjalmar ja Pontus. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Työ, ihminen, (työn)ohjaus:

Kirjoitan, hengitän, minulla on asiaa!

Julkaistu: · Päivitetty:

Nyt kirjoitan hieman vastaan edellistä postaustani. Tai ehkä vaan eri näkökulma jatkoksi. Jos ymmärrät mitä tässä haen, olisi kiva kuulla! Viittasin ajatukseen, että luovuus tarvitsee rajoitteita, muodon tukea, rajauksia joita "vastaan" kirjoittaa, jonkin lähtökohdan joka on paikallaan, kun muu saa liikkua. Jokin täytyy laittaa ehdoksi tai kaikupohjaksi.  Se on ollut minusta aina järkeenkäypää ja viisasta, ja siksi olen ollut kirjoittajana totaalisen tukossa - koska olen yrittänyt yrittämästä päästyäni edetä sitä kautta. En ole tajunnut, että oma tapa kirjoittaa voisikin olla toisenlainen. Tai en ole tajunnut, että se mikä laitetaan pohjalle, tai kehykseksi, tai kaikupohjaksi, voi olla liikkuva piste. En ole tajunnut, että muotoa ei ole pakko hahmottaa etukäteen. Enkä ole tajunnut, että kirjoittajana minulla saattaa olla oma rytmi tai tyyli, jolla on vaikutusta muotoon ikään kuin vaistonvaraisesti, oman tietämiseni ja suunnittelemiseni "ohi". Oma tapani kirjoittaa lähtee sisäisestä liikahduksesta, kokemuksen ja havainnon sisäisestä liikkeestä, tunnelmasta tai emootiosta, sen purkamisesta ja siitä kutoutuvasta erittelystä. Dialogista, joka lähtee elämään ajatuksen ja ajatuksen välillä, ajatuksen ja tunteen välillä, sanan ja sanan välillä. Rakenne syntyy assosiatiivisesti ja vaistonvaraisesti, kuin dialogissa, tai soittamisessa, improvisoinnissa. Se ei ole haahuilua, se on päinvastoin tarkkaa ja selkeää, mutta se syntyy sisäisestä yllykkeestä ja itsehavainnosta, ajatuksellisesta sisällöstä, kysymyksestä. Ei muodon tajusta.  Tekstiä voi sitten muokata kohti jotain muotoa ja sen vaatimuksia, mutta sen aika on myöhemmin.  En vaan ole koskaan päässyt sinne asti, koska en ole luottanut tähän tapaan kirjoittaa. Enhän ole tieteessä koskaan voinut soveltaa sitä. Olen käyttänyt sitä toista tapaa. Olen opettanut muillekin vain ja ainoastaan sitä toista tapaa. Että saadaan tuki siitä, että ymmärretään genren periaatteita. Tai että runokurssilla kirjoitetaan valmiilla sanoilla tai jollain muilla "hedelmällisillä rajoitteilla". Ymmärrän, että se on harjoittamista, harjoittelua, alkuun pääsemistä, jotta materiaalia alkaa tulla. Mutta se ei silti ole ikinä auttanut minua. ** Minun pitää nyt uskaltaa luottaa, että oma tapanikin voi toimia. Eli että aloitan siitä mitä asiaa minulla on, mikä kysymys tai ajatussisältö on mielessä, mitä yritän ymmärtää. Olen pantannut asioitani ja sanottavaani vuosikausia, koska en ole tiennyt mikä kirjallisuuden laji minulla on tähtäimessä. Tähän kysymykseen se on aina tyssännyt, olen luovuttanut.  Olen nyt alkanut koota omia vanhoja tekstejäni, joilla on mielestäni jotain kirjallista arvoa. Olen myös antanut muutamien ihmisten lukea niitä ja pyytänyt palautetta. Tekstit ovat epämääräisiä, jotkut vain sähköposteja, joissa olen yrittänyt ymmärtää jotain ilmiötä. Mutta ne mielestäni toimivat ja hengittävät tekstinä. Ne on kirjoitettu siksi, että haluan ymmärtää, ei siksi että yritän luoda jotain tuotosta. Ja tämän ymmärryspyrkimyksen pitäisi saada johtaa. Sillä tavoin syntyi tämä blogi. Se ei ole blogi-genren mukaan missään mielessä kelvollinen, eikä sitä ole kirjoitettu genren oppimiseksi vaan asioiden käsittelemiseksi. Mutta se on toiminut oman tekemiseni osana erittäin hyvin. Edelleen ajattelen ja koen, että kirjoittaminen on hengittämistä -- samalla tavalla välttämätöntä, kokoaikaista, jatkuvaa ja liikkeessä olevaa, elämän ytimessä pysyvää. Ehkä minä nyt sitten yritän hengittää kunnolla keuhkojen pohjaan, jotta voisin paremmin? Seuraavassa postauksessa pohdin sitä, mikä edeltää kirjoittamista, eli miten olen luomassa sille tilaa.

Avainsanat: tiede teksti tapani tapa sähköposti sisältö sana saada rytmi rakenne pohja pitää piste periaate palaute näkökulma muu muoto muokata mitä minä materiaali luovuus luoda lukea liikkua liike laji laittaa kysymys koota kokemus kirjoittaa kirjoittaminen kirjoitettu kirjallisuus jolla johtaa ilmiö ihminen hengittää harjoittelu hahmo elämä blogi ajatus aika voi vaatimus tässä tyyli tuotto tunne tunnelma tuki tukea totaalinen elämäntapa ytimessä yrittää ymmärtää


blogivirta.fi