Tänään on 19.10.2018 09:29 ja nimipäiviään viettävät: Uljas ja Viking. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Viron Veräjät:

~laskuja~

Julkaistu: · Päivitetty:

~tutu tutu poigazeni, koivusoari kohtahes, hoabasoari vastahes, elä mäne rizeikköh, rizeiköz on rihmani~ ~tutu tutu poigazeni, älä mene vidzeikköh, vidzeiköz on rihmane~ (jänisemo pojalleen) ~tuturkalleh on sovat, ei ole ni kudai voarnois~ (tuturkalleh=sikin sokin) ~sovad on tuturkalleh, ei labohuizilleh~ ~tuturkoitseh hyvin lapsi, ni käziz ei sua pideä~ (tuturkoitsee=pyörii, keikkuu) ~pikku Pekka tuturdau kahen kiän pardua~ (vetää parrasta) ~älä tuturda äjjäl kätkytty, katso laps havaittsuu~ (havaitsuu eli herää) ~lapsi syöy tuturdau~ (syö huolimattomasti, murentaa lattialle) ~tutuskoja pietäh verkossa~ (tuohinen koho) ~jänöi metsäs tututtoa~ ~kiimalleh olles tututetah jänöid~ ~keväjel kuuluu tyynel jänöin tututuz~ ~tuuttuhaukka, tuu tuu tuu tuukkoa~ (huuhkaja) ~tuuhakko peä~ (pörröinen) ~tuuhakko ilmu~ (tuulinen) ~tuuhalleh om peä~ ~tuuhapiä olet ku haukka~ (pörröpää) ~yks duuhu om parikaz dai korbiezes~ (duuhu eli tuoksu, kalojen nimiä) ~hyvällä duuhulla tulou~ ~liha duuhulla tulou~ ~hapannuon duuhhul tuloo nenäh~ ~e ule ennen olluh ristikanzan duuhhuu~ (kristittyjen myöhäisestä alkuperästä, teeskentelystä pitävän valtaluokan uskonto, tahi uskonnon irvikuva) ~hyväl duuhul tuloo syömine~ ~vod on hyvä duuhu kukkazih~ ~pideä hyväl duuhul suu heitteä~ (jättää hyvä maku suuhun) ~suu pidäy jätteä hyväl duuhul hyvän syömizen jällel~ ~duuhhuheinä~ (minttu) ~duuhuheiny~ ~duuhhuheineä sundugas pietäh, da i pertiz andau duuhun~ ~hyvä duuhhuin oli saduzez~ ~hyväduuhhuizet heinäd~ ~duuhukaz boba~ (kukka) ~hiän duoksi tuuhien puun tuakse pagoh~ ~täz oli aiga puu tuuhikko~ (tuuhea puu) ~tuuhisko~ (tuulinen sää) ~tuuhisteles seä~ ~tuuhistutti tuuli tukad~ ~peä tuuhistui moattuu~ ~tuulemah tuuhistuo~ ~väzyhyy tuuhitat, ku duokset tozieh~ (tuuhitat eli läähätät) ~tuuhoni~ (suokukko) ~nenähes tuuhottoa hengitteä~ ~tuuloo tuuhottoa, ei soa ongiloi laskemah männä järvel~ ~tuuhotui tuulemah~ ~tuukeh kuuluu, kustaht on haukku netsiz lähäl~ (vrt. huuhkaja) ~tuukka~ (nuoravyyhti) ~tuukkah kizatah, hallole piäle pannah laudu, lavvan ylähäzel agjale gruuhu pystyi~ (lainasanoja, lyöntipelien myöhäisestä alkuperästä) ~tuukkaine tuukkau, eändäy~ (huuhkaja) ~tuukkaine nagrau, toivod on toizempuolilaine~ (huuhkajaan liittyviä uskomuksia) ~tulen gu dogadiu, sit tulel lentäy, peä kui kazim peähyd~ (tulelle lentävä huuhkaja, oikean luonnon aikaa) ~tuukkajam poiga~ ~tuukkai kyndäy~ ~tuukkai tuukkau~ (ääntelyä kuvailevia sanoja) ~tuukkai tabailou hiirii dai linduloi~ ~tuukkailindu on harmai kui kanahaukku, sanou tuu tuu, kai mettsy kajoau~ ~tuukkailindu~ ~tuuttuhaukka istuu kyykytteä, silmät kiiralleh~ ~tuuttuhaukka tuu tuu tuu tuukkoa~ ~keväjel kuuluu tuukkailindu, yölöil häin tuukkav enembäl~ (huuhkajien määrästä, yleinen lintu ennen metsien tuhoamista) ~haukku tuukkau~ ~haukka tuukuttau, yhtä mittoa tuukuttau~ ~tuulloahalla männäh~ (tuulastamaan) ~lähemmä tuulahalla~ ~em mie ole käynyn ijässäh tuuloahalla~ (tuulastamisen paikallisuudesta, yöllä tekeminen=kuulostaa vieraalta) ~tuulloahalla ollah~ ~tuulahal pyydeä~ ~tuulahal käydih~ ~tuulahal olimmo~ ~tuulahal pyytäh kaloa~ ~tuulloas~ (atrain, tuulas) ~päiväv valguondah soate voippi tuulastoa~ ~kaloa tuulassetah sygyzel venehes, tuli on venehen nokas, toine azraimel pysteä kalat~ (atrain=lainasana) ~tuuloastajes puuttuu haugi da merirannois harjus~ ~tuulekaz ilmu~ ~tuuleloo vähäzel~ ~tuulelou päivile, a yölöil on tyyni~ ~tuuleldi vähäizen da azetui eäre~ ~ei huavanlehel pie äijiä tuulemista~ (haapa=tuulen lempipuu) ~tuulenajjad on nygöi, talvenselg onhai~ ~pideä ikkun avata, anna tuulenhengi kävyy~ ~katso, tuulenhengi rubei tulemah~ (tuulenhenki eli tuulahdus) ~jo tuulenhengi käybi, ku sievästi tuuloo~ ~tuulenhengi on katso därvel tyynen dälgeh~ ~täh tuulenhengi kävyy, muata on viluine~ ~tuulenkiändäi haukku yhtes paikas leputtau siibii~ (haukkojen nimiä) ~tuulenkeändäi seizoo lepetteä yhteh palah, yhtes tilaz~ ~vielä oli puussa semmoni tuulenkopra~ (tuulenkoura eli pesä) ~naizel pädöy lepän i koivun tuulenkobru, a muzikal pedeän, kuuzen i kadoan~ (käytetty parantamiseen) ~tuulenkoprakse ta tuulennenäkse hyö nimitettih heitä~ (tuulenpyörteitä, voimakkaita tuulia) ~tuulenkosties sovvammo suaren toakse~ (kostiessa eli suojassa) ~meär rantah kun tuli se tuulennenä, niin kun otti meiltä venehen ta nosti hyvin ylähäkse ta pyöritti ta laski moah~ (ohoh) ~tuulennenä tulou, pidäy muarandah eäre välittyö eiga temboau tuuli~ ~lapsez on tuulennenä, eäni röhizöö hengittäjes~ ~metsännenä huimoau, tuulennenä peän kivistäy~ ~netsil on tuulennenä, ryvittäy~ (tuulen eli ilman mukana kulkeutuvat hengitystaudit) ~tuulennujakka nouzoo merel~ ~tuulembauhu on meres täz~ ~tuulempezä puuz~ ~semmoni tuulemposokka oli, jotta koko mettsä ontu~ ~järvirannal, tuulen koskijal kohal~ ~turme kävelöö tuulempyöröiz~ ~emämpiän aigah on ijän kaiken tuulenselläd da vuamakk aigu~ ~emämpiän aigah zvieri liikkuu kiimah~ (zvieri eli karhu) ~tuulenselläd on tuhun ajjat keskitalven ymbäri~ ~tuulen siivet~ (hattaraiset pilvijuovat, tuulenkynnet) ~tuulensiived om pohjazehpäi, siit pohjazeh i tuuli keändyy~ ~tuulensiived on taivahal, tuulistah~ ~ei heitä tuulendoa~ ~tuulentegiene haukku~ (tuuli tai hiirihaukka) ~tuulentegijäine lipettäv ylähän yhtes sijaz, sit ku bulkku heitäh kohtalleh da koppoau hiiren libo löpsöin~ (lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)

Avainsanat: karjala kala hiiri avata anna alkuperä uskonto tuuli tuoksu tuli tahi suu sit sanakirja puu pie pekka maku lintu liikkua lentää laski lapsi koko koivu keskitalvi katso


blogivirta.fi