Tänään on 13.12.2018 11:31 ja nimipäiviään viettävät: Seija ja Lucia. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Täydennysosia

Julkaistu: · Päivitetty:

1) Kesähelteillä Twitterissä ihmeteltiin  "Miksi suomalaiset näkevät mustikan tummempana kuin ruotsalaiset? Miksei mustikka voisi olla sinikka? #blåbär #mustikka"  Linkittämäni  vanha tekstini , jossa todettiin, että sininen on aiemmin voinut tarkoittaa tummaa, ei saanut kysyjältä reaktiota, joten en jatkanut tiedonjakoa. Mutta teen sen tässä.  Kesällä ahmimieni Jackson Crawfordin videoiden joukossa oli nimittäin  Colors in Old Norse . Siitä opin, että vanhimmassa kirjallisuudessa blå on käytetty kuvaamaan korppia, jonka useimmat nykyään näkevät silkkana mustana. Videossa paljon lisätietoa, suosittelen. Amatöörituotoksessa  How the evolution of language messes with historical accuracy  ei puhuta väreistä, mutta hyvä muistaa, että muidenkin sanojen merkitykset muuttuvat. 2) Keväällä 2015 kirjoitin tuolloisella työmatkallani päivittäin ohittamastani Lauttasaaren Krimin sodan aikaisesta hautamuistomerkistä. Hesarin ainakin verkossa 4.8.2018 jukaistussa jutussa on suunnilleen samat tiedot ja pohditaan muistomerkin ja mahdollisen haudan siirtoa mootoritien varresta. 3) Käydessäni 2014 Amsterdamissa mietiskelin suomalaistenkin hyödyksi tullutta orjataloutta. Nyt viisi vuotta myöhemmin kolonialismin historia on pop Suomessakin. Turun yliopistossa käynnistyi keväällä Suomalaisen kolonialismin historia: Tieto, talous ja mielikuvat 1850–1960 -hanke . 4) Räyhäämiseni Ylen jakamista avioeron hakemiseen liittyvistä ilmoituksista  ei tuottanut mitään pidempiaikaista tulosta, vaan vastaavia ilmoituksia on taas tänä kesänä näkynyt some-tileillään ilman kontekstia. Asiallisempaa otetta aiheeseen Elina Heikkilän tekstissä Avioero 1700-luvun tapaan  ja Vertimus-blogin (suosittelen!) päivityksessä Erään avioliiton loppu . 5) Kesän alussa julkaistun HAik 2/2018 luin niin tarkkaan, että sen sisältö tuli mieleen Porrassalmella . Luin muistaakseni kokonaan Marko Tikan katsauksen Hitaasti koottu palapeli - Suomen sisällissota historiankirjoituksessa . Tai ehkä en, sillä on jäänyt vetämättä nenään herne harrastajatutkimuksen kuittauksesta  Vaikka tämä taso on tuottanut lähinnä kiintoisia pikku detaljeja ja puhtaita ylilyöntejä, joiden kanssa akateeminen tutkimus on joutunut totuttelemaan elämään, niiden merkitys paikallishistorialle on ollut monella tapaa tärkeä. No, kirjoittamani historiikki Aato Hohenthalin sodasta ei sisältäne detaljeja eikä ylilyöntejä, on ollut vain yhden akateemisen tutkijan silmien edessä ja tuskin vaikuttanut Vetelin paikallishistorian ymmärrykseen vaikka kirjaston hyllyssä on (ainakin ollut). Minua tarkempi ja asiantuntevampi lukija kiinnitti huomiota siihen, että Tikka ei mainitse Anthony Uptonin kirjaa Vallankumous Suomessa  (1980-1981, alkup. The Finnish Revolution 1917-1918 , 1980). Tikan esseen mukaan vuosien 1971 ja 1988 välillä ei tapahtunut mitään huomattavaa.  Mutta mainitsemisen arvoisena Uptonin kirja on nähty ainakin Tuomas Teporan ja Aapo Roseliuksen johdannossa kirjassa The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy (2014) 6) Maaliskuussa tekemäni Journal.fi-katsauksesta jäi puuttumaan Mirator . Joko en huomannut tai on tullut alustalle myöhemmin. 7) Viime vuoden joulukuulta oli postilaatikkoon jäänyt roikkumaan Suomen ilmailumuseon tiedote Finnairin alkutaipaleen arkistomateriaalin työntämisestä Finnaan. Mieleen tuli oitis Hotelli- ja ravintolamuseon ruokalistakatastroofi vuodelta 2014 . Onko mitään opittu? (HRM:n 4000+ ruokalistaa ovat edelleen tuskin lukukelpoisina kuvina ja näköjään vain yhdessä on ajoitus oikeassa kentässä. Oikeesti. Eikä Finnasta reagoitu, kun valitin ajoituspuutteesta Twitterissä.) Ilmailumuseon Finnassa ruokalistat oli nostettu erityisesti esiin, joten katsotaan niitä. 36 läpyskään on jaksettu laittaa vuosi kohdalleen ja maltettu julkaista isompikokoinen digikuva. Mutta jos nämä kaikki olisivat tekstintunnistuksen ulottuvilla... Ja mistä saan selville alkuperäisen arkistoyksikön ja tiedon siitä kuinka suuri osa sisällöstä on digitoitu ja millä valintakriteereillä? 8) Topeliuksen päiväkirjojen suomennoksesta sain ainekset blogiteksteihin  Topeliuksen korttipelit sekä jälkikirjoitus lautapeleistä  ja Matkamuistiinpanoja 1839 ja 1840 . Nyt SLS on julkaissut verkossakin Topeliuksen nuoruuden päiväkirjat alkuperäisellä kielellä sekä kirjeenvaihtonsa vanhempiensa kanssa . Että jos olisi aihepulaa.  Kuva Rudolf Koivun kuvitusta kirjaan Sitruunankeltainen papukaija .

Avainsanat: avioero amsterdam alku alkuperäinen akateeminen aines aihe aapo 2015 2014 heikkilä hauta hanke finnish finnair fi colors civil blogi avioliitto journal jackson hylly hotelli history historia hesari herne käytetty käynnistyä kuva kuvata krim koota koivu kirjoittaa kirjasto kirjallisuus kirja kieli kesä katsaus julkaista nuoruus mustikka musta muistaa silmä tarkoittaa tapa muut merkitys memory marko mahdollinen maaliskuu lukija lisätieto legacy lauttasaari talous suuri suomessa suomennos suomi suomalainen some sota sisältö sisällissota sininen yliopisto yle war väri vuosi video verkossa vanhemmat vanha vallankumous tässä twitter tutkimus tutkija turku language laittaa rudolf päiväkirja puhdas postilaatikko pop papukaija palapeli paikallishistoria tuottaa tuli topelius todeta tikka tieto tiedote teksti teen taso onko old


blogivirta.fi