Kemppinen:

Ole negatiivinen

» Lue blogi... Julkaistu: 11.09.2018 11:05 · Päivitetty: 11.09.2018 18:31

Tarkoitan reesus-negatiivisuutta (Rh-). Olen muistaakseni itse O-. Vereni kelpaa kaikille. Joskus, välillä, tuntuukin siltä. Eilen kommentin kirjoittaneista yksi näyttää kuuluvan veriryhmään + - 0, koska hän tuntuu olevan kuollut. Hän kirjoitti Mauno Koivistosta ja 25 vuoden takaisesta asiasta, ja tietenkin perättömästi. Asia eli korkotason sääntelyn keskeiset kysymykset hoidettiin lainsäädännöllä 24 vuotta sitten, ja sen jälkeen on käyty läpi kaksi erittäin suurta huonoihin saataviin liittynyttä maailmanlaajuista kriisiä, ja lisää näyttää olevan tulossa. Tuo ihmistyyppi on ikuinen. Pintapuolisesti asialliselta kuulostavien perustelujen alla on henkilökohtaisia syitä, kuten loukattu turhamaisuus tai luuloteltu vääryys. Minua kovin huvitti kirjassa (Apunen – Wolff, Pettureita ja patriootteja. SKS 2009 esitetty maininta Paasikiven erosta Suomen Moskovan lähettilään virasta kesäkuussa 1941. ”Sodan jälkiselvittelyissä Paasikivi saattoi vedota siihen, että hän jo helmikuussa 1941 varoitti katastrofiin johtavasta politiikasta. Tosiasiassa riita syntyi siitä, että hänet pidettiin syrjässä tuon katastrofin valmistelusta.” Eilen puhuttu Tanner muuten oli huono huomaamaan toisten henkilökohtaisia motiiveja niin että hän sotien jälkeen esimerkiksi vakavissaan luotti Väinö Leskiseen ja jopa Aarre Simoseen. Ja puolue hajosi. Ensimmäinen iso tapaus oli osuuskauppaliikkeen hajoaminen 1900-luvun alussa. Hän ei huomannut, että Pellervolaisten (SOK) silmissä hän, Tanner, oli nousemassa liian korkealle. Tanner oli kuvitellut, että osuustoiminta merkitsee yhteisvastuuta, eikä ollut onneksi näkemässä punapääoman sortumista 1970-luvulta alkaen. Olen toistellut tässä blogissa, joskus jopa nimiä mainiten, miten minulla on ollut iloja kunnia tuntea aivan epätavallisen eteviä ihmisiä. Jotkut olen tuntenut hyvin, muutamat liiankin hyvin. Jos toisin sanoen älykkyysosamäärä olisi olemassa ja etevyyttä voisi mitata, kyllä se vain niin on, että muutamilla harvoilla huippii reippaasti yli puolentoista sadan. Vain muutaman kerran, ja silloinkin ulkomailla, olen tutustunut niin älykkäisiin ihmisiin, että he ovat oivaltaneet ja siten käsittäneet ryhtyä korjausliikkeisiin, että juuri tuon älykkyyden takia kukaan ei ymmärrä sanaakaan heidän puheistaan, yhtä vähän kuin heidän kirjoituksistaan. Ainakin kerran, konkurssin koputtaessa, olen kuullut tuollaisen ihmisen suusta lauseen:” En minä voi olla väärässä tässä asiassa, koska olen niin etevä.” Se oli sen verran reippaasti sanottu, että osasin ryhtyä entistä varovaisemmaksi asianomaiseen nähden. Kysymyksessä ei siis ollut Paasikivi eikä Tanner eikä Ryti, jotka olivat kaikki sensaatiomaisen lahjakkaita ja tekivät urallaan myös pahoja virheitä. Mutta asian matemaattinen rakenne on alakoulutasoa. Elleivät kaikki tarvittavat parametrit ole käsillä eli arkikielellä elleivät kaikki tosiasiat ole tiedossa, on todistettavissa, että todistettavaa ratkaisua ei ole. (Muunnelma Gödelin lauseesta). Siis vaikka olisi kuinka fiksu, siitä ei ole aina hyötyä. Was man nicht rechnen kann, darüber muss man schweigen. Luonnollisten lukujen aritmetiikkaa ei voi todistaa kauttaaltaan oikeaksi. Kemppinen Blog