Tänään on 22.11.2018 12:44 ja nimipäiviään viettävät: Silja, Selja ja Cecilia. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Fab Forty Something:

Ensi kerran blogissa: meidän arkiolohuoneemme ja kuusi vinkkiä kestäviin sisustushankintoihin

Julkaistu: · Päivitetty:

Teidän lukijoideni kiinnostus sisustukseen (78% lukijatutkimukseen vastanneista) antoi sysäyksen sille, että voisin tehdä enemmänkin sisustusjuttuja. Tosin meidän sisustus ei juuri muutu, sillä toisin kuin ehkä vaatekaappini sisällössä - köhöm - sisustuksessa kestävä kehitys on avainasemassa. Hankinnat tehdään vuosiksi, ellei vuosikymmeniksi eteenpäin katsoen.  Tässä postauksessa siis esittelen ensimmäistä kertaa arkiolohuoneemme! Tämä on huone, jossa katsomme telkkaria, vietämme iltoja, jossa luen ja kirjoitan paljon.  Tervetuloa meidän yläkertaan, arkisemmin sanottuna telkkariaulaan ! Talomme on nyt 15 ja puoli vuotta vanha. Lyhyenä kertauksena kerrottakoon, että maalasimme (itse, kyllä!) kaikki talomme seinät keväällä 2015. Yläkerran aula sai yhden suuremman sisustushankinnan. Vanha sohvamme ja nojatuoli saivat uuden kodin. Olemme itse suunnitelleet talomme, ja kaikki kunnia arkkitehtuuriin taipuvaiselle miehelleni, joka piirsi talomme millimetripaperille. En voi edelleenkään uskoa miten kaukonäköinen hän oli, ja miten hyvin talomme pohja onnistui. Meillä ei ole yhtään käytävää, ja kaikki huoneet ovat täydessä käytössä läpi vuoden. Ikkunoiden reunat on laskettu tavallista alemmaksi, ja kaikille huonekaluille on suunniteltu paikat mittoineen. Talofirmamme arkkitehti ei osanut laskea portaiden kaltevuuksia, joten mieheni laski ne itse suunnittelemallemme paikalle. Yläkerran aula oli piirretty alunperin pienemmäksi, mutta talotehtaamme Lappli-talon arkkitehti ehdotti, että pienentäisimme yläkerran parveketta, ja suurentaisimme aulatilaa. Idea oli todella hyvä, ja nyt yläkerran pieni parveke toimii ainoastaan tuuletusparvekkeena. Ja silloin tällöin siellä ihaillaan myös tähtitaivasta... Meidän arkiolohuoneessame katsotaan telkkaria, lisäksi tykkään istua sohvannurkassa lukemassa tai kirjoittamassa blogia. Olen monesti miettinyt mistä huoneesta kodissamme tykkään eniten, ja vahvana ykkösenä on kyllä tämä telkkariaula. Taulut ovat matkamuistoja reissuiltamme. Osa on vanhoja, osa uusvanhoja. Myös pieniä akvarelleja on kertynyt katutaiteilijoilta, mm. Barcelonasta ja Kroatiasta, viimeksi Latviasta. Vanhin aulan asukas taitaa olla keinutuoli. Se on alunperin kuulunut tädilleni, joka on joskus 60-luvulla teettänyt sen Ruotsissa. Keinutuoli on jossain vaiheessa kulkeutunut vanhemmilleni, ja vuonna 2000 se on muuttanut meille. Tuoli yllättää istujansa keinahtamalla todella pitkälle! Siinä on edelleen alkuperäinen petsi, ja pienet kolhut vain elävöittävät sitä. Se on ihana vanha rouva, jossa vieraat viihtyvät silloin, kun olemme yläkerrassa. Muistan leikkineeni hevosta sen kanssa, kun olin lapsi. Suitset olivat nuo selkäpienat, ja keinuin sen kanssa niin pitkälle kuin vain voin. Ikkunoiden lähellä kiikkuu katossa isäni tekemä himmeli. Isä on tehnyt meille myös penkin, korulipaston ja Usko, Toivo, Rakkaus - valosarjan , sekä tietenkin maailman kauneimman kaappikellon . Muotokuvan minusta on piirtänyt äidin entinen oppilas vain viisitoistavuotiaana. Olen saanut lyijykynätyön vanhemmiltani jossain vaiheessa itselleni, ja kehystytin sen uudelleen.  Niin se on löytänyt paikkansa Balmurin valaisimen vierestä. Valaisimeen liittyy myös hauska tarina. Ensimmäinen lukijailtani syksyllä 2015 Balmuirilla oli ohi, kello oli paljon jo. Heidi Jaara kysyi minulta olisiko jotain, mitä haluaisin samantien kotiin showroomilta. Sanoin, että tarvetta olisi tuollaiselle suurelle pöytävalaisimelle - jolloin Heidi tempaisee lampun irti työhuoneen pöydältä ja työntää kainalooni! Lähdin lukijaillasta siis suuri valaisin kainalossa, ja kotiin päästyä se pääsi tuolle paikalle, jossa se nytkin on. Rakastan sen yksinkertaisia muotoja, mutta ympärilleen se vaatii kyllä paljon tilaa. Pieni akvarelli lapsuusmuotokuvani alla on Kroatiasta, kesän -17 matkaltamme. Menimme illalla viettämään aikaa Makarskaan, ja vakituliainen, eli kartta, painokuva tai akvarelli oli vielä löytämättä. Tämä pikku taulu löytyi taitelijalta, joka osoittautui varsin - lievästi sanottuna - puheliaaksi. Minä pitkästyin jo tyypin juttuihin, joissa esimerkiksi hän kertoi olevansa Kroatian kuuluisin taiteilija. No, nyt meillä on seinällä Kroatian kuuluisimman taiteilijan työ... Sohvapöytä ja taso on ostettu tänne jo viisitoista vuotta sitten. Helsingissä, Annankadulla, oli ihana sisustuskauppa nimeltää Dekaasia, josta tiikkinen sohvapöytämme on. Sarjaan kuului myös syvä tv-kaappi (putkitelevisiolle!) ja sivupöytä. Pikkuinen pöytä meni vanhemmilleni, ja kaappi myytiin eteenpäin taulutelevision tullessa huoneeseen. Kaappi oli ihana, enkä olisi millään halunnut luopua siitä. Sille ei kuitenkaan ollut luontevaa paikkaa talossamme. Boknäsin taso toimii myös säilytyskalusteena. Muistan olleeni vielä opiskelija Sibelius-Akatemiassa, 90-luvun alussa, kun ihanat, uusvanhat Boknäs-, silloin vielä nimeltään Bilnäs-kalusteet tulivat markkinoille. Muistatteko asuntomessut 1995 Pietarsaaressa? Siellähän esiteltiin ensimmäinen Kannustalon Ainola, ja uusvanha rakennus ja sisustusbuumi alkoi. Boknäs esiteltiin siellä, ja ping- rakastuin samantien. Päätin silloin, että jonain päivänä minulla on niitä omassa kodissani, ja niin tapahtui. Rakkaus vanhan Bilnäs-mallin mukaan tehtyihin kalusteisiin ei ole vuosien saatossa ja sisustustrendien saatossa muuttunut mihinkään. Suuri sohva on Boknäsin Heaven, ja se on näkynyt pellavapäällystein ainakin Alexan ja Hanna G:n blogeissa. Molemmilla on jo uudet sohvat, mutta minä se edelleen rakastan tätä omaamme. Meidän sohvamme on nyt 3,5 vuotias, ja kestänyt erinomaisesti käyttöä. Pellavapäällysteen sijaan valitsimme kestävät ja vesipestävät sekoitekankaat. Pesin loppukesästä kaikki sohvan tyynyt koneessa kolmessakympissä, ja vautsi, niistä tuli kuin uudet. Valkoistakaan sohvaa ei tarvitse varoa, kun tietää sen kestävän konepesua ja kulutusta. Tosin emme syö shovalla, joten se pysyy hyvänä kovasta käytöstä huolimatta. Tyynyt ovat Balmuirin alpakanvillatyynyt , viltit Ikeasta jo ensimmäisestä kodistamme Kannelmäen kaksion ajoilta vuodelta 2000. Sananen verhoista. Pitempään blogiani lukeneet tietävät minun vihaaan ompelemista ja ompelukonetta, mutta niin vain ompelin nuo valelaskosverhot. Sain mittausapua mieheltäni, mutta muuten ne ovat ihan omaa käsialaa. Verhokangas on Eurokankaasta, jämäkkää kangasta. Maalauksen yhteydessä vaihdoimme myös matot. Ne ovat täysvillaa, belgialaiset, ja tilattiin mittojen mukaan Mattotalo Helmasta. Sieltä saimme myös näytepalat kotiin. Vedimme maalarinteippiä pitkin lattioita, kun hahmotimme mattojen kokoa. Matot olivat sijoitus, mutta ei olisi voinut sitäkään rahaa paremmin käyttää. Ne hylkivät likaa, eivätkä kerää pölyä. Kotimme sisustus on kerrostunut vuosien varrella. Meillä on mieheni kanssa samantapainen maku, mutta jos jossain olen antanut periksi, on se, että liian naiselliset elementit, kuten vaaleanpunainen väri, ei meillä näy. Eipä se kyllä minua haittaakaan. Pidän itsekin mieluummin hieman maskuliinisemmasta sisustuksesta. Jokaisella kotimme esineellä on meille tärkeä tarina. Emme harrasta designer-tavaroita, mutta muistoja sitäkin enemmän. Muistan jokaisen taulumme ostopaikan, fiiliksen ja myös tunnelman, kun ne on tuotu kotiin kehystäjältä. Kotimme on muotoutunut sellaiseksi kuin se on kahdeksantoista vuoden ajan, ja siksi rakastan sitä. Enemmän, kuin hieno design, minulle merkitsevät muistot ja tunnelmat menneiltä vuosilta. Jos antaisin muutaman sisustusvinkin, ne olisivat seuraavat: 1. Luota makuusi. Jos olet pitänyt jostain tyylistä jo hyvin nuorena, osa siitä luultavasti seuraa sinua jossain muodossa läpi elämäsi. Minä esimerkiksi olen tykännyt maalaistyylistä jo lapsesta, kun lueskelin Makasiini-lehtiä yhä uudelleen ja uudelleen. Talonpoikassohva on yksi kotimme helmiä, joka tulee seuraamaan minua läpi vuosikymmenien. 2. Päätä ensin suuret linjat Vedä suuret linjat, kuten lattian ja seinien värit yhtenäisellä tyylillä. Sävytetty seinä on monesti elävämpi pohja kuin valkoinen. Seinä on helpompi ja halvempi investointi kuin sohva. 3. Suosi pitkäaikaisia hankintoja.  Täyspuuta ja keraamisia laattoja voi uudistaa, kuten me uudistimme keittiömme kaapit ja laatat . Seuraavana listalla on keittiön kalusteiden maalaus. Täyskoivuiset kalusteet tulevat saamaan uuden elämän ammattimaalarin käsissä. 4. Valitse kolme tai neljä pääväriä Ne toistuvat sisustuksessa huoneesta riippumatta. Sanoisin, että sisustuksen pohja on suurissa linjoissa, kuten seinien ja lattioiden väreissä. Meillä ne ovat ruskea, valkoinen, harmaa ja musta. Aksenttimetalli on harjattu messinki. Kaikissa väreissä, paitsi mustassa, on myös lämpimät ja kylmät sävyt. Meillä ovat lämpimät. 5. Suosi laatua Huoneen ilmettä voi vaihdella vuodenajan mukaan tyynyillä, verhoilla, taljoilla tai huovilla, mutta valitse kalusteet huolellisesti. Jos mahdollista, suosi laatua, joka pysyy hyvänä vuosikymmeniä. Kerran kirpaiseva hinta maksaa itsensä takaisin kestävyydessä, ryhdissä, kauneudessa ja käyttövuosissa. 6. Lisää persoonaasi ja kerrosta Valokuvat, muistoesineet, taulut... Lisää persoonasi sisustukseen, ja kerrosta elämääsi myös kodissasi. Menneet vuodet saavat näkyä, kaiken ei tarvitse olla viimeisen muodin mukaista. Poimi sisustukseen trendeistä vain tarkoin harkutut mausteet. Karsi kaikki turha, niin tärkeä pääsee paremmin esille. Minulla hiljaiselo kotona jatkuu, sillä virus hiipi seuraavaksi ääneeni, kiva... Kurkunpääntulehdusta äänetönnä parannellessa siis himmaillaan, ja äänilepo jatkuu ainakin viikon loppuun. Habitare jää nyt välistä, harmi. Tykkäsitkö sisustusjutusta ja haluaisitko nähdä niitä lisää? Mukavaa, tuulista keskiviikkoa kaikille! Seuraa blogiani: Bloglovin` ,  Blogit.fi ,  Instagram ,  Facebook

Avainsanat: 90 2015 ehdotus designer design blogi aula asuntomessut asukas arkkitehti alku alkuperäinen akvarelli akatemia ainola harrastus harmaa hanna habitare fiilis fi facebook eurokangas esitellä esimerkki entinen elämä hinta himmeli hiljaiselo hieno hevonen helsinki helmi helma heidi hauska ikea ihana ihailla idea hän huone huolellinen kaluste kainalo kaappi jää isä istua investointi instagram ilme ilta ikkuna koti kesä kestävä kerrosta kello keittiö kehitys katsoa katto kartta kangas vanhemmat käyttää käsissä käsiala kylmä kuusi kunnia kroatia kotona kone oppilas opiskelija olin näkyä nähdä nuorena nojatuoli neljä muutama musta muoto muoti muisto musti mitä minä mies me mauste matto markkinat maku maksaa maalaus lämpimät luopua lukea lista lievä lattia laski laskea lapsi lamppu laatu laatta pohja ping pikkuinen pieni penkki parveke seinä sarja ruskea ruotsi rouva rakkaus rakennus rakastua rakastaa raha pöytä pöly puoli porras usko tässä tänne työhuone työ tyyny tyyli turha tuoli tunnelma tuli trendi toivo tietää telkkari taulu taso tarvita tarina tapahtua talo taiteilija sävy syö syvä syksy suuri suunnitelma suitsi sohva sohvapöytä sisustuskauppa sisustus sibelius olohuone kotoilu inspiraatio äiti yläkerta yllättää yksinkertainen väri väreissä vuotias vuosikymmen vuosi voi virus viettää vieras varoa vanhin vanha valokuva valkoinen valita valaisin vaihe vaaleanpunainen uskoa


blogivirta.fi