Tänään on 19.09.2018 08:56 ja nimipäiviään viettävät: Reija ja Torborg. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Sanonnat

Julkaistu: · Päivitetty:

Käsitän jotenkin näin, en ole hyvä erittelemään ja jaottelemaan, minulla yleensä liukuvat käsitteet yhteen ja vastakohdat usein tarkoittavat samaa, mistähän se on merkki: Sanonta on yleisnimitys. Sananlaskulla tai sananparrella on historian patinaa, se on jonkinlainen elämänohje , viisaus , jota ei kylläkään kannata uskoa kuten lakikirjaa, sillä ne lyövät toisiaan korvalle, väittävät usein päinvastaista. Aika suosittua ja kannatettavaa on yhdistellä tuttuja osia sananlaskuista ja väittää jotain hullua, mikä panee ajattelemaan. Esimerkkinä siitä ovat nuo blogin sivupalkissa pyörivät sananlaskut ja aforismit . Niin aforismikin vielä. Se on usein jonkun kuuluisan henkilön lausuma elämänohje . Niin ja lentävä lause , termejä on vaikka kuinka paljon. Entä motto , tunnuslause , elämänohje, joka voi olla henkilöllä, usein kuninkaallisella, mutta voi olla maallakin , mikä on usein ilmaistuna jossakin rahassa. Suomella ei ole mottoa, mikä sekin on kuvaavaa, mutta mitä. Wikipedian Sanasto-oppi,  -luokka Motto ilmaisee suurta linjaa, jotenkin aina pitäisi suhtautua tietyllä tavalla. Se on mahdotonta, jollei ole aivan jähmettynyt persoona. Periaatteen ihminen on vähän pelottava. Onhan oltava valmis kompromisseihin. Ruotsiksi on sanonta: principryttare, ihmisestä joka aina vetoaa periaatteeseen ja tekee kaavamaisia ratkaisuja. Toisaalta, jos ei ole periaatteita on selkärangaton tuuliviiri... Sitten ovat olemassa idiomit , sanonnat jotka ovat irtaantuneet alkuperäismerkityksestään. Englannissa niitä sanotaan olevan hyvinkin paljon. Kai niitä meilläkin on, mutta emme vain huomaa. Vieraassa kielessä huomaaminen on helpompaa. Kieltä voivat kuvata esimerkiksi nämä sanat: Arkipäiväiset ilmaukset, puhekieli, vierassanat, sivistyssanat, lainasanat , fraasit , vertaukset, allegoriat, metaforat, symbolit, alliteraatiot, wellerismit, kielikuvat, kuvapuhe, parabeelit, sanontatavat, lauseparret, korulauseet, truismit, latteudet, sanahelinä, puppu, iskusanat, iskulauseet, sloganit, kuluneet ilmaukset, muotisanat, vanhanaikaiset sanat, uudissanat, svetisismit, anglismit, murresanat , slangi, nuorisokieli, kaupunkilaiskieli, sähkösanomatyyli, lakonismit, kliseet,synonyymit, vastakohdat, monimerkityksellisyys, kaskut, vitsit, kokkapuhe, kukkaiskieli, iva, ironia, parodia, jaarittelu, vihjailu, kysyvä, olettava, toteava, kieltävä, negatiivinen, ehdollinen, otaksuva, mahtipontinen, räiskyvä, paradoksit , monimerkityksellisyys ... Ei oo helppoa, kun pitäisi suomea opiskella, käsitteitä riittää! Tämä ainakin oli löytö eilispäivältä, M6, Matti Kuusi -sananlaskutietokanta. Matti Kuusi oli tunnettu folkloristi, kansatieteen professori, kulttuurihenkilö, joka tutki sananlaskuja. M6-haku on kontekstityökalussa. Siellä on nyt myös Kotuksen sananparsikokoelma ja wikisitaatit, joista kaikista voi hakea hakusanalla meheviä sananparsia. Tänne olen kerännyt ainakin eräitä sanontoja linkkeinä, kaikki kyllä suloisessa sekamelskassa. Se mitä netistä kaipaisin, olisi laajempia kokonaisuuksia sanojen alkuperästä eli etymologiasta. Englanniksi ja ruotsiksi on etymologiset sanakirjat. Tutuimpia sananlaskuja: Aamu on iltaa viisaampi. Aamukaste ennusti poutaa. Aamun rusko päivän paska. Aamun torkku, illan virkku, se tapa talon hävittää. Aamusta päivä jatkuu, ei illasta. Aateliset ja russakat eivät menesty Pohojanmaalla. Aatto juhlista jaloin. Ahkera äiti kasvattaa laiskoja tyttäriä. Ahkeruus kovankin onnen voittaa. Ahkeruus on ilomme, laiskuus intohimomme. Ahneella on paskainen loppu. Aidan takana ruohokin on vihreämpää. Aika haavat parantaa. Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä. Aika näyttää. Aika on rahaa. Aika parantaa haavat. Aika tavaran kaupittee. Aikainen lintu madon nappaa. Aikainen mato tulee syödyksi. Aikapa sen näyttää. Aina ei kaikki suju leikiten. Aina roiskuu kun rapataan. Ajaa kuin pulloperse sika. Akka otetaan ja mies saadaan. Akoilla ja susilla on maailma pilattu. Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Anna olla laitimmainen kerta, kun teen näin. Anna pirulle pikkusormes, se ottaa koko käden. Antaa hyvä vähästänsä, paha ei paljostansakaan. Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan. Apea kuin kissa paskalla. Aprillia, syö silliä, juo suolavettä/kuravettä päälle. Arka mies ei saa kaunista vaimoa. Arvaa oma tilas ja anna arvo toiselleki. Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. Arvonsa mies ansaitseepi, vaan ei liikaa ylistystä. Ase miestä myöten. Asia kun pitkistyy, niin se mutkistuu. Asiakas on aina oikeassa. Asialla on kaksi puolta. Aukaista sanainen arkkunsa. Aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin. Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Autolla hän ajaa tuhatta ja sataa. Auttaa kuin housuun kuseminen pakkasella. Autuaita ovat puupäät. sillä he eivät huku. Ee tipu eikä lirise. Ei  hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi. Ei asiat tappelemalla selviä. Ei auta itku markkinoilla. Ei elämässä aina voi aurinko paistaa. Ei haukku haavaa tee, eikä suuret sanat suuta halkaise. Ei haukku haavaa tee. Ei haukkuva koira pure. Ei helmiä sioille. Ei hoppu hyväksi ole eikä kiire kunniaksi. Ei hullulla huolta ole. Ei hätä ole tämän näköinen. Ei järkeä kauhalla päähän ajeta. Ei kahta kolmannetta. Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää. Ei kaikkia hyvvää yhellä kertaa. Ei kala miestä hae, jollei mies kalaa. Ei kannata haaskata ruutia vareksiin. Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan. Ei kannata tuhlata ruutia variksiin. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Ei ketulta keinot lopu. Ei korppi korpin silmää noki. Ei kukaan itsekseen riitele. Ei kukaan ole seppä syntyessään. Ei kukaan oo mikään - sanoo Rannanjärvi. Ei kukko käskien laula. Ei kysyvä tieltä eksy. Ei köyhänkään suu tuohesta ole. Ei leikki leivässä pidä. Ei Luojakaan laiskoja elätä. Ei luulo ole tiedon väärti. Ei lämmin luita riko. Ei makaavan kissan suuhun hiiri tule. Ei makeaa mahan täydeltä. Ei maksa vaivaa. Ei mieli mettä keitä. Ei minunkaan suu oo tuohesta tehty. Ei munien pidä opettaa kanoja. Ei naurisvarasta hirtetä. Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli. Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä. Ei näe metsää puilta. Ei ole hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi. Ei ole juopunut köyhä eikä kipeä. Ei ole koiraa karvoihin katsominen. Ei olla jäniksen selässä. Ei omena kauas puusta putoa. Ei onni potkaise kahdesti. Ei oo niin nöpönnuukaa Ei oppi ojaan kaada. Ei osteta sikkaa säkissä. Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville. Ei paska punniten parane. Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan. Ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikaapissa. Ei raha puussa kasva. Ei Roomaakaan päivässä rakennettu. Ei ryyppy miestä kaada, jos ei mies ryyppyä. Ei saa jäädä tuleen makaamaan. Ei savua ilman tulta. Ei se eilisen teeren poika ole. Ei se eksy, joka kysyy, eikä kaadu, joka katsoo. Ei se ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Ei se ole hullu, joka pyytää, vaan se, joka maksaa. Ei se ota jos ei annakaan. Ei se pelaa joka pelkää. Ei se purematta niele. Ei se putoaminen vaan se äkkipysäys. Ei semmoista vahinkoa ettei hyötyäkin. Ei sikaa säkissä osteta. Ei sota yhtä miestä kaipaa. Ei suuret sanat suuta halkaise. Ei syyhyttä saunaan. Ei talosta lähdetä kuin torpasta. Ei terve ruumis työtä kaipaa. Ei tipu, sano akka, kun sonnia lypsi. Ei todenpuhuja saa yösijaa. Ei tule hullua hurskaammaksi. Ei tule lasta eikä paskaa. Ei tyhmiä kynnetä eikä kylvetä niitä kasvaa itsestänsä. Ei työ tekemällä lopu eikä uni nukkumalla. Ei tärkeintä ole voitto vaan jalo kilpa. Ei tässä kurjuutta kummempaa. Ei vahinko tule kello kaulassa. Ei vanha koira istumaan opi. Ei vara venettä kaada. Ei vierivä kivi sammaloidu. Ei yksi pääsky kesää tee. Ei ymmärrä enempää, kuin sika hopealusikasta. Eihän korppi korpilta silmää puhkaise. Eihän kukkokaan käskien laula. Eihän se korppi korpin silimää noki. Eipä oo hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi. Eivät järki ja tukka viihdy samassa päässä. Elettiin sitä ennenkin, vaik ojan takan oltiin. Eletään suu säkkiä myöden. Elämä ei laiskoja ruoki. Elämä on ku silikkiä. Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa. Ennen maa repeää kuin huora häpeää. Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö. Ennen vartioi kapan kirppuja kuin uskotonta akkaa. Ennen virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. Ensimmäinen päivä on pahin hirressäkin. Ensin asia tutkitaan, sitten vasta selkään hutkitaan. Ensin työ, sitten leikki. Erehtyminen on inhimillistä. Erkki turjus turkkipäällä, kesän kaiken paita päällä. Eteenpäin elävän mieli. Haihtui kuin pieru Saharaan. Haisee kuin rankkitynnyri. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Harakalla on harakan varpaat. Harjoitus tekee mestarin. Harvoin kaksi ilman kolmatta. Haukkuva koira ei pure. Hedelmistään puu tunnetaan. Helposti saatu on helposti menetetty. Helppoa kuin heinänteko. Henki on altis, mutta liha on heikko. Herra on herra helvetissäkin. Herra se on herrallakin. Herran pelko on viisauden alku. Herrathan ne työn tekis jos se herkkua oes. Herroille ja hulluille ei pidä näyttää keskeneräistä työtä. Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. Hilijaa ku kusi sukasa. Hiljaa hyvä tulee. Hiljaa kuin mykkä paskalla. Hiljaa mäessä. Hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Himo on hiirelläkin. Himot ne on hiirelläkin. Historia toistaa itseään. Hitaita herrain kiiruut. Homma on hanskassa. Homma on työn alla. Hosumalla ei tule kuin kusipäisiä kakaroita. Huipulla tuulee. Hukkaan meni hyvät humalat. Hukkuva tarttuu oljenkorteenkin. Hullu akkaansa kehuu. Hullu ei huomaa, viisas ei virka. Hullu itseänsä kiittää. Hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa. Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Hullu saa olla, mutta ei tyhmä. Hullu se on joka itseään moittii. Hullu työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Hulluilla on halvat huvit. Hulluja on yhdeksää lajia. Huoleton ku hevositon poika. Huonon saa pyytämättäkin. Huonosta muistista kärsii koko ruumis. Huvinsa kullakin. Hymyilee kuin Hangon keksi. Hyvin menee mutta menköön. Hyvin on pullat uunissa. Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty. Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostaankaan. Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmaksi. Hyvän sään aikana. Hyvää yritetähän mutta priimaa pakkaa tulemahan!. Hyyvvää päivää – kirvesvartta. Hyökkäys on paras puolustus. Hädässä ystävä tunnetaan. Häipyi kun pieru Saharaan. Hän ajaa kaasu pohjassa, nasta laudassa tai lusikka pohjassa. Hän juoksee henki kurkussa. Hän lähtee pää kolmantena jalkana. Hän menee kuin ammuttu. Hän on susi lammasten vaatteessa. Hänellä on tuli hännän alla. Häntä heiluttaa koiraa. Härnää hullua: saat tapansa tietää. Hätä ei lue lakia. Hätä keinot keksii. Hätäilemällä ei tule kuin kusipäisiä kakaroita. Hätäkös tässä valmiissa maailmassa. Hävisi kuin pieru Saharaan. Ihminen päättää, Jumala säätää. Ihmisen ei ole hyvä olla yksinään. Illan virkku aamun torkku se tapa talon hävittää. Ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Iloinen kuin peipponen. Ilta on aamua viisaampi. Istu ja pala. Istuu kuin täi tervassa. Istuu tärkeänä kuin kissa paskalla. Itku ei auta markkinoilla. Itku pitkästä ilosta. Itselleen sika kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa. Jaakko heittää kylmen kiven veteen. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Jo rupesi lyyti kirjoittamaan. Johan on maailman kirijat sekasin. Joka aina on korea, ei koskaan ole kaunis. Joka antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden. Joka härillä kyntää, se häristä haastaa. Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa. Joka kerran keksitään, sitä aina arvellaan. Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Joka laulaen tulee, se viheltäen menee. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Joka on nuorena nopea, se on virkku vanhanakin. Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. Joka säästää saadessaan, sillä on. Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa. Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään. Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa. Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa. Jokainen itsensä, Jumala kaikkien puolesta. Jokainen on oman onnensa seppä. Jokainen taaplaa tyylillään. Jokaisen olisi hyvä tuntea itsensä. Jolla on olutta, sillä on ystäviä. Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa. Jonkun sortin sosialisti. Jonossa kuin köyhän talon porsaat. Joopa joo. Jopa meni hukkaan hyvät humalat. Jopa se otti ritolat. Jos antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden. Jos ei heilaa helluntaina niin ei koko kesänä. Jos ei sauna, viina ja terva auta niin tauti on kuolemaksi. Jos olis työ herkkua, niin herrat sen tekis. Jos on syitä sysissä, niin on sepissäkin. Jos sanaa jos ei olisi, niin lehmätkin lentäisi. Jos se ei tapa, se vahvistaa. Jos säästää saadessaan, on ottaa tarvittaissaan. Jos työ herkkua olisi, niin herrat tekisivät sen itse. Jos tädillä ois munat, niin täti olis setä. Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi!. Joukossa tyhmyys tiivistyy. Joulu juhlista jaloin. Jouluna saa syödä yölläkin. Jumala antaa sataa niin hyville kuin pahoillekin. Jumala auttaa niitä, jotka auttavat itseään. Juoksee kieli vyön alla. Juoksee ku päätön kana. Jäi ku nalli kalliolle. Jäi kuin Jämsän äijä taivaasta. Jäljet johtavat sylttytehtaaseen. Järjestys se olla pittää. Järki hoi, äly älä jätä! Järki ja tukka ei pysy samassa päässä. Jätkä on kuin pystyyn paskannettu lapamato. Jäädä kuin nalli kalliolle. Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti. Kahvi kuumana, tyttö nuorena. Kaikki mikä ei tapa vahvistaa. Kaikki on vastaan, vain saha puoltaa. Kaikki tiet vievät Roomaan. Kaksin aina kaunihimpi. Kana on munaa viisaampi. Kansan käsi on karttuisa. Kasvaa ku sieniä satteella. Kasvaa niin ku lehemän häntä alaspäin. Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Kateus vie kalatkin vedestä. Katkes ku kanan lento. Katsoo kuin halpaa makkaraa. Katsoo kuin lehmä uutta navettaa. Kauneus on katoovaista, mutta rumuus sen kun lisääntyy. Kauneus on katsojan silmissä. Kaunis ääni mutta ammuvainaan nuotti. Kauppa se on, joka kannattaa. Kaveria ei jätetä!. Kell’ onni on, se onnen kätkeköön. Ken elää, se näkee. Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki. Kenellä olutta, sillä ystäviä. Kenellä on paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä. Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Kerta kiellon päälle. Kerta se on ensimmäinenkin. Kertaus on opintojen äiti. Kesällä ei kerkiä ja talavella ei tarkene. Ketunhäntä kainalossa. Ketut kylpevät. Kevät keikkuen tulevi. Kieli keskellä suuta. Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa. Kiireella ei tuu ku kusipäisia kakaroita. Kiirehdi hitaasti. Kiireinen menee tukka putkella. Kiittämättömyys on maailman palkka. Kipinästä tuli syttyy. Kissa kiitoksella elää. Kissako kielen vei? Kissalla on yhdeksän henkeä. Kissan viikset. Kiusa se on pienikin kiusa. Koira on ihmisen paras ystävä. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee. Kolmas kerta toden sanoo. Kolmas pyörä vaunussa on tiellä. Kolmastoista päivä ja perjantai. Konstit on monet sano akka ku kissalla pöytää pyyhki. Korppi ei noki korpin silmää. Korsi porsaan suussa. Kosto elää. Kosto on suloinen. Kotiinsa on moni kuollut. Kotini on linnani. Kuin apteekin hyllyltä. Kuin kala kuivalla maalla. Kuin kissa ja koira. Kuin kuuma veitsi voin läpi. Kuin perseeseen ammuttu karhu. Kuin päätön kana. Kuin vettä vain. Kuka kissan hännän nostaa, jollei kissa itte. Kuka toista sanoo, se ite on! Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Kukaan ei oo mitään. Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. Kukin taaplaa tyylillään. Kukkona tunkiolla. Kulkevat peräkkäin kuin köyhän talon porsaat. Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden. Kun asia pitkästyy, niin se mutkistuu. Kun hätä on suurin, on apukin lähellä. Kun kissa on poissa, hiiret tanssivat pöydillä. Kun koulu loppuu tulee kesäloma. Kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii. Kun köyhyys astuu ovesta sisään, rakkaus karkaa ikkunasta ulos. Kun lähtee sutta pakkoon, tullee karhu vastaan. Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan. Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita. Kun nuori nukkuu – on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia. Kunnia meni, mutta maine sen kun lisääntyi. Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu. Kuolema kuittaa univelan. Kuu kiurusta kessään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Kuu on torpparin aurinko. Kyllä haudassa aikaa maata on. Kyllä huonon saa pyytämättä. Kyllä Jumala hullut hoitaa. Kyllä kansa tietää. Kyllä kesä kuivaa, minkä kastelee. Kyllä koira haavansa nuolee. Kyllä koira koiran tuntee. Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa. Kyllä se hätä keinon keksii. Kyllä se sopu sijaa antaa. Kyllä sika syitä löytää, välillä on maa jäässä, välillä kärsä kipeä. Kyllä sokeakin kana jyvän löytää. Kyllä sopu sijaa antaa. Kyllä vakka kantensa valitsee. Kyllähän sika syitä löytää: milloin on kärsä kippee, millon mua rouvassa. Kyllähän tätä syö ennen kuin selkäänsä ottaa. Kylmä kahvi kaunistaa. Kylmä käsi, lämmin sydän. Kynä on miekkaa mahtavampi. Kysyvä ei tieltä eksy. Kärsi kärsi, kirkkaamman kruunun saat. Käy viisaskin vipuun. Käärinliinassa ei ole taskuja. Köyhyydestä ei sakoteta. Lahjahevosen suuhun ei saa katsoa. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Laiska töitään luettelee. Laiskalla hiki syödessä, vilu työtä tehdessä. Laita paska asialle, mene itse perässä. Laki on niin ku se luetaan. Lankes kuin Manulle illallinen. Lapsi tuo leivän tullessaan. Lapsilta ja hulluilta totuuden kuulee. Lauhkea kuin lammas. Leikki leikkinä. Leipä se miehen tiellä pittää. Leipää, leipää, huutaa maailman lapset. Lentää kuin leppäkeihäs. Lentää kuin päätön kana. Levisi kuin Jokisen eväät. Liisan liukkaat, Kaisan kaljamat. Lisänä rikka rokassa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Loppui lyhyeen kuin kanan lento. Lopussa kiitos seisoo. Luikki häntä koipien välissä. Luja tahto vie miehen läpi harmaan kiven. Lukea kuin piru Raamattua. Luoja ei laiskoja elätä. Luonto se tikanpojan puuhun vettää. Luu jäi jakajan kouraan. Luulo ei ole tiedon väärti. Luun vierestä on liha makiaa. Lyhyestä virsi kaunis. Lyhyt ku kanan lento. Lykkyä tykö. Lyödään viisaat päämme yhteen. Lähtee kuin hauki rannasta. Lähti kuin kuppa Töölöstä. Lämmin ei riko luita. Löytää se sokeakin kana joskus jyvän. Löytää se sokeakin kana jyvän. M'oon meiltä ja muut on meirän krannista. Maassa maan tavalla tai maasta pois. Maasta se pienikin ponnistaa. Makaa kuin härski silli. Maksetaan potut pottuina. Makuasioista ei voi kiistellä. Maltti on valttia. Matti kukkarossa. Mee niin kauvas ku pippuri kasvaa. Meijän lapset ja muitten kakarat. Meni kuin tuhka tuuleen. Meni omat ja varastetut. Menihän se viisaskin vipuun. Mennä merta edemmäksi kalaan. Meressä vedet suuret, luoteessa säät lumiset. Mieli mettä keittää. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Mikä mielessä, se kielessä. Mikäpä se pahan tappas. Millainen isäntä, sellainen renki. Min oon meiltä ja muut on meiän grannista. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Mitä opimme tästä. Mitä useampi kokki sen huonompi soppa. Mitä vanhempi pukki, sen kovempi sarvi. Mitäpä se yksinäinen mies akalla tekee? Monena mies eläissänsä. Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä. Muna neuvoo kanaa. Murua rinnan alle. Naama on kuin petolinnun perse. Naurisvarasta ei hirtetä. Nauru pidentää ikää. Niin makaa kuin petaa. Niin metsä vastaa, kuin siihen huutaa. Niin monta mieltä kuin on päätä. Nostetaan kissa pöydälle. Nuorena vitsa väännettävä. Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus. Nuttu nurin, onni oikein. Nyt heti eikä viijestoista päivä. Nyt on piru merrassa. Nyt otti otraleipä. Nyt, eikä viidestoista päivä. Nälkä kasvaa syödessä. Nälkä on paras kokki. Nättinä korppikin poikaansa pitää. Odottavan aika on pitkä. Oikein väärin kokoon käärin. Ojasta allikkoon. Olet mitä syöt. Olisippa kesä ja kärpäsiä. Ollako vai eikö olla. Olo on kuin osuuskaupan hoitajalla. Oma apu paras apu. Oma kehu haisee. Oma koti kullan kallis. Oma lehmä ojassa. Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Oma suu lähinnä. Oma tupa, oma lupa. Omat koirat purivat. Omena ei kauas puusta putoa. Omena päivässä pitää lääkärin loitolla. On ku koiran oksennus. On ku nukkuneen rukkous. On kuin kukko tunkiolla. On köyhä kuin kirkonrotta. On pitkä kuin nälkävuosi. On sillä millä mällätä. On taottava silloin, kun rauta on kuuma. On vähäkin tyhjää parempi. Onni onnettomuudessa. Onni suosii rohkeaa. Onni yksillä, kesä kaikilla. Onpa onni orvollakin, sielu vaivaisellakin. Oppia ikä kaikki. Ota silmä kätees ja katso. Ota tai jätä. Ota, anna oikealta, tarjoo aina vasemmalta. Ovi kiinni ostolämmin. Pahimmassa tapauksessa. Painaa kuin synti! Paistaa se päivä risukasaankin. Pakko ku köyhän kuolema. Paljon maalla viisaita, kun merellä sattuu vahinko. Parantaa kuin sika juoksuaan. Parempi katsoa kuin katua. Parempi laiha sopu kuin lihava riita. Parempi maassa kuin jumalattoman suussa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Parempi pyy kädessä kuin kymmenen oksalla. Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. Paskareissu, vaan tulipahan tehtyä. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. Pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä. Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut. Pieni kipinä sytyttää suuren tulen. Pienilläkin padoilla on korvat. Pieniä ne on silakat joulukaloiksi. Pihalla kuin lumiukko. Piika ei oo ihminen. Pilkka sattuu omaan nilkkaan. Pitkä kuin nälkävuosi. Pitkä maailman sivu on. Pohjaton kun papin säkki. Poissa hyvä, kotona paras. Poissa silmistä, poissa mielestä. Pojasta polvi paranee. Pojat ovat poikia. Puhalletaan yhteen hiileen. Puhdas kuin pulmunen. Puhtaus on puoli ruokaa. Puhuen asiat selkenee. Puhumatta paras. Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa. Päivä nauraa pimeyden töille, vesi viinan viisaudelle. Raha ratkaisee. Raha tulee rahan luo. Rahaa on kuin roskaa, roska on kuin paskaa ja paska ei lopu koskaan. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Rahantuloa ei voi estää. Raja se on raittiudellakin. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Rakkautta ensi silmäyksellä. Rapatessa roiskuu. Raskas työ vaatii raskaat huvit. Rehellisyys maan perii. Rohkea rohkean syö. Routa porsaan kotiin ajaa. Rumat ne vaatteilla koreilee. Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Ryhmässä tyhmyys tiivistyy. Ryssä on ryssä, vaikka sen voissa paistaisi. Räkänokastakin mies tulee muttei turhan naurajasta. Saa tyhjän tekemättä, kovan onnen ottamatta. Salama ei iske kahta kertaa samaan paikkaan. Sanasta miestä, sarvesta härkää. Sano minulle,  kenen kanssa sinä seurustelet, niin minä sanon sinulle, kuka sinä olet.. Sanomatta paras. Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä. Sauna on köyhän apteekki. Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa. Se joka toiselle kuoppaa kaivaa, itse siihen lankeaa. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Se mikä ei tapa, se vahvistaa. Se on poikaa. Se on rahasta kiinni. Se on sen ajan murhe. Se on sillä sipuli. Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa. Se puhuu puuta heinää. Sehän tuli kuin apteekin hyllyltä. Sen minkä shampoossa säästää, sen saippuassa menettää. Senteissä tuhannen alku. Seura tekee kaltaisekseen. Sievä kuin sika pienenä. Siinä näkijä missä tekijä. Siinä paha missä mainitaan. Siitä puhe mistä puute. Silmä silimästä ja hammas hampaasta. Siperia opettaa. Sirpaleet tietävät onnea. Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto. Sitä saa mitä tilaa. Sopii kuin nenä päähän. Suku on pahin. Suo siellä, vetelä täällä. Surkoon hevonen, sillä on iso pää. Suu säkkiä myöten. Suuria kaloja kannattaa pyytää vaikkei niitä saisikaan. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Syy on sysissä ja sepissä. Syödessä nälkä kasvaa. Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä. Talo elää tavallaan, vieras kulkee ajallaan. Tapansa kullaki. Tehköön työt se, joka ne on keksinyt. Tekevälle sattuu. Terve kuin pukki. Terve ruumis ei työtä kaipaa. Tie kadotukseen on kivetty hyvillä aikeilla. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. Tieto on valtaa. Tilaisuus tekee varkaan. Toivossa on hyvä elää. Torstai toivoa täynnä. Totta toinen puoli. Tottumus on toinen luonto. Totuuden puhuja ei sijaa saa. Totuus ei pala tulessakaan. Tukka ja järki eivät pysy samassa päässä. Tuli ja leimaus. Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Tulis joulu, että sais yölläkin syödä. Turha itkeä enää sitten, kun paskat on jo housussa. Tyhjästä on paha nyhjäistä. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. Tyvestä puuhun noustaan. Tyynessä vedessä ne suuret kalat kutevat. Työ on miehen kunnia. Työ tekijäänsä kiittää. Työlläkin elää, mutta kaupalla rikastuu. Työmies on palkkansa ansainnut. Uppoo kuin vanhaan ihmiseen. Uudet luudat lakaisevat. Uusi lumi on vanhan surma. Vaatimattomuus kaunistaa. Vahingonilo on paras ilo. Vahingosta viisastuu. Vahinko ei tule kello kaulassa. Vahinko tulee viisaallekin. Vaihtelu virkistää. Vaikeneminen on myöntymisen merkki. Vaikeuksien kautta voittoon. Vain paras on kyllin hyvä. Vakka kantensa valitsee. Valheella on lyhyet jäljet. Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Vanha suola janottaa. Vanhassa vara parempi. Vannomatta paras. Vara ei venettä kaada. Varas luulee kaikkia varkaaksi. Varmuuden vuoksi, niinkuin vanhanpiian tissit. Vastakohdat täydentävät toisiaan. Veli on velka otettaessa, veljenpoika maksaissa. Veri on vettä sakeampaa. Vesi vanhin voitehista. Vettä sataa kuin Esterin perseestä. Vie mennessäs tuo tullessas. Vie sika Saksaan, tuo sika Saksasta. Sika sika kumminkin on.. Viha viepi viljan maasta, kateus kalat vesistä. Viina on aina hintansa väärtti. Viina on viisasten juoma. Viisi virkaa, kuusi nälkää. Virtaava vesi ei pilaannu. Voi hyvä Sylyvi! Vuodet ei oo veljeksiä. Vuoroin vieraissa käydään. Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa. Vähiin käy ennekuin loppuu. Vähän päivässä, paljon viikossa. Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos. Yhteistyö on voimaa. Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata. Yksi kun pettää, niin toinen jättää. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä. Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Ylpeä saa olla muttei ilkeä. Ympäri käydään, yhteen tullaan. Yrittänyttä ei laiteta. Äly hoi, älä jätä. Älä hullua yllytä. Älä lyötyä lyö. Älä mene herrojen kanssa marjaan. Älä muuta sano. Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa. Älä nylje karhua ennen kuin se on kaadettu. Älä osta sikaa säkissä. Älä pure ruokkivaa kättä. Älä sorra sorrettua, särje särjetyn sydäntä. Älä välitä, ei Villekään välittäny Äänellään se korppikin laulaa.

Avainsanat: ahkera aforismi aatto aamu heikko hauki harmaa harjoitus harakka hanska hammas halpa hakusana haku hakea haista haastaa eväs esteri esimerkki erkki ennustus englanti englanniksi elämä ehdollinen blogi auttavat auttaa auto aurinko asunto astua asiakas ase arvo apu apteekki antaa anna alkuperä alku akka ajaa aika hevonen herra herkku henkilö henki helmi helluntai heittää heinä historia hinta himo hiki hiiri hiili kala kakku kaivaa kaisa kainalo kahvi kaataa kaasu jättää jätkä järki järjestys jänis jämsä jäljet juoma juosta juo jumala juhla joulu jono jonkinlainen jolla jokainen johtaa jalka jakaa jaakko itku itkeä isäntä iso ironia ilta iloinen illallinen ilkeä ikää ikä ikkuna ihminen idiomi hävitä hätä härkä häntä hän hyökkäys huutaa huora huono hullu hukkua hukkaan huippu hopea homma hoitaa hoi kaunis kauneus katua katsoja katsoa katso kateus kasvattaa kasvaa karhu kansa kana kallis kesä kesäloma kerännyt ken kello keksi keittää keino kehu kaveria kauppa käsi kärsiä kärpänen kyyti kysyy kynä kylmä kylki kuvata kuva kuu kuusi kuuma kurki kurjuus kuollut kuolema kunnia kulta kulkea kukko kuiva kruunu koulu kotona koti kosto korppi korea kontekstityökalu kolmas koko kokki koira kivi kiusata kissa kirjoittaa kipeä kiireinen kieli kevät kettu lapsi lammas laki laji laiskuus laiska lainasana laiha köyhä köyhyys lumiukko lumi lukea luja luu lisääntyä lintu linja liisa lihava liha lentää lento leipä leikki lehmä lause laulu laulaa lasta maistaa maine maha maata maa maalla maailmanloppu maailma löytö löytää lääkäri lämmin lähteä lyhyt luulla lusikka lupa luonto luokka luoja limu markka manú mansikka maksaa maksa makkara makea muna muistaa motto mitä minä millainen mies mieli metsä merta merkki meri meno menettää mee matti mato markkinoilla muut muu mustikka musta nuorena nostaa nopea nimi nilkka netti nenä negatiivinen nauru nauraa napata naama mäki raamattu pöytä pöydälle päättää pääsky päähän pää päivä pyörä pyöriä pyytää puute puu puuro puolustus puoli pulla pukki puhuja puhe puhdas professori profeetta peruna porsas polvi poika poikia pitää piru pippuri pimeys piika pieru pieni pettää peräkkäin persoona perseestä perse perjantai periaate perhe pelottava pelko pelata pata paska parta paras parantaa parantua pappi pankki palkka pala pakkanen paita paistaa painaa paikka paha ovi ottaa osta oppia oppi opiskella opinto opettaa onni onnettomuus omena olut olo oksa oja näyttää nälkä näköinen nuotti nuoruus nuori tanssi talo takka tahrto sää säästää syö syödä syy sytyttää syntyä synonyymi sydän suu susi suru surma suomi suola suo sulaa suku suhtautua sota sosialisti soppa sivupalkki sivu sivistyssana sipuli siperia sinä silmä silli silakka sika sieni sielu seura setä seppä savu sauna sataa sarvi sanonta sanasto sananlasku salama saksa ryhmä ruumis rusko ruotsi ruoka ruoho roska rooma rohkea riita renki rauta ratkaista raskas ranta rakkaus raja raha torstai toivoa valvoa tissi tilaisuus tietää tieto tienata tie terve terva tekijä teen tee tavara tauti tapa työ tyyli tyttö tyhmä tyhjä tuuli tutkia turha tupa tuntea tuli tulo tullessaan tukka tuhka tuhat totuus vastata vastakohta vasen varvas varas vara vanki vanhuus vanhin vanhempi vanha valta valmis vakka vaiva vahinko vaatia uusi uuni uskoa uni täti tässä tänne työt työmies viisas viisaus viina viikset viha viedä vieras vesi veri velka veli veitsi vatsa wikipedia väärä välitä vyö vuosi voitto voittaa voi voima vitsi virsi virka vilja sanonnat ääni äly äiti äijä yösija ystävä ympäri ylpeä yksinäinen yhteistyö yhdistellä


blogivirta.fi