Tänään on 19.09.2018 12:10 ja nimipäiviään viettävät: Reija ja Torborg. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Bella-blogit:

Motivaatiota ”parempaan” elämään

Julkaistu: · Päivitetty:

Tämä viikko on ollut lepoviikko. Yksi viiden kilometrin lenkki, hyötyliikuntaa, 75 minuutin jalkahieronta ja mahdollisimman paljon lepoa. Lisäksi mahdollisimman järkevää ruokaa tasaisin väliajoin. Miksi? Koska tänään tähtäimenä on juosta puolimaratoni. Ensimmäinen sitten viime syyskuun, sillä päätin parannella anemian rauhassa ja katsoa, josko sitten innostuisi lähteä juoksemaan. Innostus juoksuun on ollut koko ajan kova, mutta kauhea stressi tuosta kisasta on ollut. Vaikka olen tolkuttanut itselleni, että unohda se ja ota rauhassa, on silti stressannut. Mikä? No taistelu pysyä terveenä! Tytöillä on ollut viikkotolkulla pientä nuhaa ja röhää ja mieskin sairasti pienen syyslenssun jo. Ja lenssuja riittää ihan joka puolella. Olen siis vaikuttanut vähän kammoiselta, kun olen syönyt sinkkitabletteja ja kulkenut käsidesi taskussa. Pukenut astetta liian lämpöiset vaatteet ja laittanut hanskat sekä kaulahuivin. Nukkunut villasukat jalassa kahden peiton alla. Sen myötä on miettinyt, että kannattaako tätä nyt ihan näin paljon stressata. Niin kovasti haluaisin juosta kotikaupungissani, mutta kannattaako tähän keskittyä. Sitten asian kääntöpuoli on motivaatio. Syön monesti vähän mitä sattuu, mutta juoksutavoitteen myötä tulee syötyä supermonipuolisesti. Ja juotua! Olen ihan megahuono muun muassa veden juonnissa, mutta sitäkin on tullut tsempattua. On mennyt lehtikaalia, inkivääriä, linssejä, kasviksia, kalaa ja paljon muuta. Normaalistikin toki syön näitä, mutta ruokavaliota tsemppaa jotenkin ekstrapaljon, kun on jokin tavoite. Iho on alkanut voida paremmin eikä tule väsähdyksiä. Edelleen mietin, aionko enää ikinä ilmoittautua juoksukisoihin, sillä otan väkisin tämän pienen tai ehkä jopa ison stressin niistä. Mutta millä muulla saisi pidettyä yllä sitä, että syö viidesti päivässä ja järkevästi? Tai monipuolistaa liikuntaansa, venyttelee, käy hieronnassa ja menee ajoissa nukkumaan? Minulla lopahtaa helposti into ja sitten korvaan aterian leivällä tai valvon liian myöhään. Tai unohdan sen vedenjuonnin. Ja se fiilis mikä kisoissa on, sitten kun sinne asti pääsee on aivan mahtava! Kun ei vain jännittäisi aina etukäteen niin paljon. paita ja takki ONLY/ housut KATRI NISKANEN/ tennarit CONVERSE/ korvikset H&M Nämä asukuvat otimme pari viikkoa sitten, kun ajattelimme, että on helppo kuvata vain yhden lapsen kanssa. Tiedättekö mitä? Hän kompastui ja lensi ihan naamalleen tuohon ihan ainoaan murikkaan, mikä koko alueella oli ja joka näköjään kuvaankin saatu. Katseli niin intensiivisesti Matami Mimmin piirrosta seinällä, että lensi. Oli muutenkin mukana vähän joka toisessa kuvassa. Ei se siis helppoa ollut, mutta ihanan ikimuistoista touhotusta taas! Nämä housut kaivan esiin aina syksyn myötä ja sydän sykkii, kun saa vetää tennarit jalkaan. Liian kuuma oli tuolloinkin, muut olivat t-paidoissa. Mutta kun, mutta kun... Varoin sitä kylmettymistä! Näissä juoksutavoitteissa on siis niin hyvät kuin huonot puolensa. Millä itse tsemppaat ja ylläpidät ns. parempia tapoja arjessa? Vai tulevatko ne luonnostaan? Pitäkää peukkuja, ettei jäädytä pystyyn sateessa juostessa! Ja että pää ja kroppa jaksavat loppuun asti. Kuka muu juoksee tänään, Jyväskylässä tai Tampereella? Tulkaa kannustamaan, minä poljen Jyväsjärveä ympäri! JA MUA JÄNNITTÄÄ JOTENKIN IHAN HIRVEÄSTI!

Avainsanat: oma tyyli juoksu ajatuksia hetket ja fiilikset viikko syyskuu ruoka motivaatiot lähteä lenkki kova koko kilometri kauhea katsoa juosta hyötyliikunta


blogivirta.fi