Tänään on 19.11.2018 23:35 ja nimipäiviään viettävät: Liisa, Elisa, Eliisa, Eliisi, Elisabet, Elise, Lisa, Lisen, Lisbet ja Bettina. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Ruhtinasvaltion synty, Meinanderin mukaan

Julkaistu: · Päivitetty:

Toisessa luvussa päästään Kustaa Vaasaan ja poikiinsa. Siinä missä 26.9. kuuntelemani  kirjamainospodcastit tekivät Kustaasta mielenkiintoisen, tämä teksti on niin suoraviivaista ja tutun oloista, että mahdollinen uusi tieto jää huomaamatta. Eli kertaanpa kertaallen luetun ja kirjoitan jotain ylöskin. Kiitettävästi keskiajan kuninkaat jätettiin väliin. Paula Aution käännöksenä "yksi mahtava päällepäsmäri" (s. 35) eli Bo Joninpoika Grip tulee mainituksi. Mutta päätöksistään kerrotaan vain heikon kuninkaan valinnasta, joten Gripin merkitys jää kappaleesta epäselväksi. Tarkoitus vain muistaa mahtavaksi? Lisää värikästä kieltä Kalmarin unionin luonnissa, jossa Margareta onnistuu "kahmimaan" valtaa (s. 36). Unionin yhteydessä Norjan ja Suomen vertailu hyvä, mutta kun Norjan kohdalla todetaan, "että miltei kaikki maan merkittävät virat annettiin tanskalaisille, ruotsalaisille ja saksalaisille aristokraateille" olisi voinut todeta, ettei Suomessakaan ihan kaikkia virkoja täytetty paikallisilla. Unionin hajoamisessa lausetta "Eivätkä tanskalaiset empineet tarvittaessa liittoutua Venäjänkään kanssa" seuraa Tukholman verilöyly (s. 39). Kappaleenvaihto olisi selkeyttänyt/oikaissut viestiä. Meinanderin mukaan Kustaa Vaasalle oli "helppoa yllyttää Taalainmaan suurtalonpojat tanskalaisia vastaan" (s. 40). Perinteisessä kerronnassa Taalainmaan käännytys vaati hikistä hiihtoa, mutta helppoushan on aina suhteellinen käsite. (Ehkä jonkun mielestä Suomen historia n lukeminen on helppoa ja hauskaa.) Onko suola liian arkinen asia länsimaisessa sivistyksessä? Vielä keskiajan kohdalla "Kankaat olivat kieltämättä merkittävä tuontitavara, mutta tärkein oli elintarvikkeiden säilytykseen tarvittu suola" (s. 29), mutta jo 1500-luvulla Itämären alueen raaka-aineet "maksettiin kankailla, viineillä, taide-esineillä ja muilla jalostetuilla tuotteilla" (s. 43). Tuliko meistä yhtäkkiä suolan suhteen omavaraisia? "Laajemmasta näkökulmasta katsoen nämä Itämeren ja Atlantin rannikon väliset kauppayhteydet olivat ensimmäisiä merkkejä orastavasta maailmankaupasta." (s. 43) Orastavasta Suomen sisältävästä maailmankaupastako? Eikö maailmankaupan orastuksena yleensä puhuta Silkkitiestä, jota kuljettiin jo tuhat vuotta aiemmin? "Toisin kuin kotimaiset kruunun virkamiehet, saksalaiset eivät odottaneet työstään korvausta läänityksinä, vaan tyytyivät rahapalkkaan." (s. 48) Tyytyivät? Eikös useimmiten ole esitetty asia niin, että rahana maksaminen oli kruunulle vaikeaa ja (epävarmojen) verojen jako helpompaa? Suomessa voudeiksi palkattiin alhaisaatelia, "mikä kertoo läheisistä yhteyksistä tavalliseen maalaisväestöön"? (s. 48) Täh? Miksi ihmeessä kruunu olisi halunnut asettaa veroja keräämään ihmisen, joka on lähellä verotettavia. Tai ainakin 1500-luvun lopulla (josta vielä jotain Olof Ångermanin ansiosta muistan) fiksuna nähtiin voutien kierrätys, jotta he eivät kaveeraisi kansan kanssa. Taannoisessa Suomi on ruotsalainen hengessä on mielenkiintoista, että Meinander antaa Suomen vaakunalle pitkän kappaleen (s. 56-57). Samalta aukeamalta sain luvun tärkeimmän uuden faktan: Edelfeltin Poltettu kylä kuvaa nuijasotaa eikä isoavihaa, kuten olen luullut.

Avainsanat: opiskelu kirjat virkamies viesti vertailu vero valta uusi täytetty työ tukholma tuhat todeta tieto teksti tarkoitus tanskalainen taide suomi suomessa suola suhde saksalainen ruotsalainen raaka perinne paula onko olof näkökulma norja muistaa merkitys merkittävä mahtava mahdollinen lukeminen käsite kylä kuvata kustaa kuningas kruunu kotimainen korvaus kierrätys keskiaika katsoa kappale kalmari jää itämeri ihminen historia fakta esittää bo atlantti arkinen antaa aine


blogivirta.fi