Tänään on 19.11.2018 02:58 ja nimipäiviään viettävät: Liisa, Elisa, Eliisa, Eliisi, Elisabet, Elise, Lisa, Lisen, Lisbet ja Bettina. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Aikojen alussa, Meinanderin mukaan

Julkaistu: · Päivitetty:

No niin, kirja haettu kirjastosta, lukeminen aloitettu ja ensimmäinen luku tavattu. Jossain on sanottu reflektoimisen auttavan oppimista, joten jotain sen suuntaista pitänee yrittää. Kun aika jääkaudesta keskiajalle ahdetaan 20 tekstisivuun (käytössä 2017 pokkaripainos), ilmaisu on tiivistä. Mutta tiivistysten ystävänä tiivistän lisää: Suomeen tuli kaikki lännestä. Alkaen sulasta vedestä. Susiluolan turhan maininnan jälkeen "varhaisimman väestön on täytynyt saapua etelästä tai kaakosta" (s. 13). Se idästä. Meinander on löytänyt tutkijoita, joiden mukaan tämä "kantaväestö" olisi puhunut uralilaista kieltä ja näin ollen "sama kieli on ollut hallitsevana Suomessa jo yli 10 000 vuotta". Ilmiselvästi olen niellyt Lari Kotilaisen esitykset sellaisenaan, sillä vaihtoehtoinen teoria tökkii. Mutta vielä pahemmin tökkii käsitteen kieli käyttö tuhansien vuosien jatkumolla. (En pidä Ylen sivuja luotettavana tietolähteenä, mutta todettakoon, että siellä  "uraalilaista kantakieltä on puhuttu 6000 eKr".) Perun sanojani, ei itä ihan olematon ole. "Suomeen on muutettu miltei kaikista ilmansuunnista, ja varsinkin etelästä ja lännestä." (s. 13) Kirjallisuuslista kertoo, että Meinander on (alunperin vuonna 2006 julkaistun) kirjan pohjana käyttänyt varsin vanhaa kirjallisuutta, joten taidan hypätä tämän kappaleen yli. Loppusyksyn/alkutalven kurssi Suomen arkeologiasta tarjonnee luotettavampaa tietoa. Mutta väittämääni teemaan liittyen Meinander on siis kirjoittanut, että ~1800 eKr "alkoi nykyisen Keski-Ruotsin alueelta maahanmuutto, joka jatkui määrältään vaihtelevana pitkälle historialliselle ajalle." Alkukantaista maanviljelyä harjoittava kansamme oli kaukana Rooman valtakunnasta, mutta se armollisesti teki meistä joitakin muistiinpanoja ja Lounais-Suomesta on "löydetty runsaasti roomalaisia kolikoita" (s. 14-15). Jostain syystä ei kuitenkaan ole puhetta Suomesta löytyneistä bysanttilaisista kolikoista, jotka kertoivat muutamia satoja vuosia myöhemmin yhteyksistä sekä länteen että itään, jos edellisen kurssin luennon oikein ymmärsin. Eikä permiläisistä soljista. Käsitykseni Suomen asutushistorian tutkimustuloksista on ilmeisen hämärä, sillä yllätyksenä tuli sivulla 17, että 700-luvun puolivälistä keskiajalle "Lounais-Suomesta ja Hämeestä lähti maanviljelijöitä ja kaskenraivaajia asuttamaan Itä-Suomen järviseutuja, Karjalaa ja Laatokan pohjoisrantoja." Ikäänkuin siellä ei olisi ollut "suomalaisasutusta" tätä ennen? Monipuolisempi ja yksityiskohtaisempi kuva avautuu Ninni Närväisen tekstistä . (Ellei "suurelle yleisölle johdannoksi" kirjoitettua kirjaa vaadittaisi kurssisuoritukseen, en koskisi tähän pitkällä tikullakaan. Voin vain toivoa, että historian puolelle päästyä Meinander on osaamisalueellaan.) Ruotsalaisten idän viikinkiretket kulkivat "Suomenlahden pohjoisrannikkoa" (s. 18)?! Eivätkä hopea-aarteista tunnettua ja saarista vapaata etelärannikkoa? Kansanrunot "kertovat myös viikinkiajan yhteiskunnasta, aina mahtavista kyläsepistä ja kätevistä kalastusvälineistä verisiin heimosotiin ja kansanmytologiaan" (s. 19). Kriittisemmän ja analyyttisemmän katsauksen aiheesta saa Jonas Aholan artikkelista kirjassa Fibula, Fabula, Fact. The Viking Age in Finland . Jep, kun päästään historiallisten lähteiden pariin, sisällön nieleminen kevenee huomattavasti. Alkusanojen mukaan vain välttämättömiä päivämääriä on mainittu ja vuosilukujakin on varsin vähän. Merkityksellistä on siis, että "vuonna 1300 vihittiin käyttöön kaupungin [Turun] kolmilaivainen tuomiokirkko, joka on edelleen Suomen tärkein pyhäkkö" (s. 29). Tätä voi verrata Wikipediaan , jossa "Kirkko on saatettu vihkiä käyttöön vuosien 1292 ja 1296 välillä tai 17. kesäkuuta 1300 tai 1300-luvun alussa, mahdollisesti 1309." ja kivikirkon rakennus ajoittuu sataa vuotta myöhemmäksi. Jälkimmäiseen pyysin vielä vahvistuksen asiantuntevalta tuttavalta, joka totesi, että aikaisempi puinen kirkko on voinut olla kolmilaivainen, mutta tästä ei ole säilynyt mitään todisteita. Ruotsista "muodostettiin 1200-luvulla moninaisten sisäisten valtataisteluiden jälkeen yhden monarkin hallitsema valtio"(s. 22), mutta "suurimman osan keskiaikaa kruunu toimi lähinnä verrattain itsenäisten linnaläänien poliittisena liittona" (s.31). Ja sitten alkaa luku kaksi, ja sisältö muuttuu paremmaksi?

Avainsanat: opiskelu kirjat ystävä yrittää yllätys yle yleisö yhteiskunta väestö voi viking vihkiä vesi vaihtoehtoinen tuomiokirkko tuli toivoa todiste teoria teksti teema säilyä suomi suomessa sivu sisältö sataa saapua ruotsi ruotsalainen rooma rakennus pyytää puinen puhua puhe poliittinen oppia ninni muistiinpano maahanmuutto länsi luku lukeminen luento lari kuva kurssi kruunu kirkko kirjoitettu kirjasto kirja kirjallisuus kieli kesäkuu kaupunki katsaus jonas itä ilmaisu hämärä hypätä hopea historia hallitsema finland etelä esitys artikkeli alku alue aika aihe 2017


blogivirta.fi