Tänään on 19.11.2018 03:39 ja nimipäiviään viettävät: Liisa, Elisa, Eliisa, Eliisi, Elisabet, Elise, Lisa, Lisen, Lisbet ja Bettina. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Mikko Saari:

Ähkyä koulussa - voiko vähemmän olla enemmän opetussuunnitelman tavoitteissa?

Julkaistu: · Päivitetty:

Tommi Kinnusen kolumni " Vähemmän olisi kouluissakin enemmän " herätti keskustelun koulutyön eetoksesta. Osassa keskusteluissa näyttää painottuvan opetukseen varatun tuntimäärän suhde opetuksen sisältöihin ja osassa laajempi koulutyön sekä tiedon eetos. Kaikki arvokkaita näkökulmia. Tuntimääräkeskustelua pidän hiukan hankalana, koska en näe oppimisen ja tuntimäärän välisen suhteen olevan suoraan verrannollinen toisiinsa. Väliin tulee nimittäin muuttuja nimeltään "ihminen". Nuori ihminen motivaatioineen, taustoineen, kiinnostuksen kohteineen. Siksi asiaa olisi parempi katsoa laajemmasta tiedon ja tiedon merkityksen näkökulmasta. Toistot ja tunnit ovat oppimisen kannalta tärkeitä mutta perusta motivaatiolle tehdä työtä pitää olla ensin kunnossa, jolloin syventyminen ja syventäminen ovat aidosti mahdollisia toteuttaa. Kinnusella oli kolumnissaan pyrkimystä laajempaan katsantoon: " Tärkeää ei ole tunnistaa vaan soveltaa. Tärkeimmät kysymykset eivät ole mikä vaan miten ja miksi. Niiden avulla opimme soveltamaan, yhdistellään asioita ja luodaan sellaista uutta, mitä tänä päivänä emme osaa edes kuvitella. " Opetussuunnitelmat ovat pyrkimys vastata ajassa vallitseviin oppimisen ja kasvun haasteisiin Vähemmän on usein enemmän. Tämä on totta. OPS-ähkyyn liittyen olisi kiinnostavaa nähdä opetussuunnitelmia käsittelevä sisällönanalyysi, miten OPSt ovat muuttuneet ajassa ja olemmeko osanneet uudistua ja luopua vai olemmeko vain kasanneet tietoa entisen lisäksi, niin kuin Kinnusen kokemus uudesta opetussuunnitelmasta on. Lyhyen googlailun perusteella OPS-uudistukseen liittyen on tutkittu OPSn tekijöiden, opettajien ja rehtoreiden kokemuksia OPSsta tai OPS-prosessista. Sinänsä tällainen tutkimus ei anna vielä tietoa siihen, miten OPSn sisältö on muuttunut niin määrällisesti kuin laadullisesti. Tuntemukset ja käsitykset ovat tärkeitä mutta tässä kysymyksessä määrällinen ja laadullinen analyysi olisi tarpeellista yhdistää. Vinkatkaa tai linkatkaa, jos tiedätte hyviä tutkimuksia aiheesta. Pari mielenkiintoista aihetta liippaavaa tutkimusta löytyi kuitenkin pikaisella katsannolla: Harry Silfverbergin (2016) analyysi " Opetussuunnitelmauudistuksen implikoima tavoitetason nousu matematiikassa ja luonnontieteissä - totta vai tarua? " Vastausta tästä ei Kinnusen kysymykseen löydy mutta suuntaa sille kylläkin. Tutkimuksessa Silfverberg kysyi: " (1)Missä määrin POPS 2014:n tavoitteisto asettaa matematiikan ja luonnontieteiden oppimisen laadulle korkeamman vaatimustason kuin POPS 2004:n tavoitteisto arvioituna ns. uudistetun Bloomin taksonomian kehyksessä? (2) Miten matematiikka, fysiikka, kemia, biologia ja maantieto eroavat tässä suhteessa toisistaan? " Eroja löytyi OPSien ja oppiaineiden väliltä luomisen, ymmärtämisen, arvioinnin, soveltamisen, analysoinnin sekä muistamisen osalta. Tulkitsin, että aiemmassa OPSissa painottuivat enemmän muistaminen ja ymmärtäminen, kun taas uudessa OPSissa luominen ja soveltaminen. Tutkimuksen metodi oli kiinnostava ja sellainen, jonka avulla laajempi eri aikakausien opetussuunnitelmien sisällönanalyysi olisi kiinnostavaa ja myös tarpeellista tehdä. Erja Vitikan (2009) väitöskirjan " Opetussuunnitelman mallin jäsennys: sisältö ja pedagogiikka kokonaisuuden rakentajina " tiivistelmä löytyy verkosta. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia pedagogisia piirteitä OPSt sisältävät. Tämän perusteella voidaan todeta vuosien 1994 ja 2004 opetussuunnitelmien osalta seuraavia eroja: " eri osa-alueiden väliset rajat ovat jyrkät, opetussuunnitelmat ovat oppiainepainotteiset ja perustuvat teoreettiseen, propositionaaliseen tietoon. Pedagogiikka on pääosin suljettua perustuen voimakkaaseen sisältöohjaukseen, strukturoituun oppilaan arviointiin sekä mitattaviin oppimiskokemuksiin. Opetussuunnitelma-asiakirjoissa on kuitenkin ilmentymiä integroidusta sisällöstä: vuoden 1994 perusteiden alkuosan teemat läpäisevät opetussuunnitelman eri osa-alueet systemaattisesti. Vuoden 2004 perusteissa puolestaan ilmenevät taidot, jotka yhdistävät eri oppiaineita toisiinsa. Perusteissa ilmenee myös avoin pedagogiikka koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen, oppilaiden kokemusten huomioimisen, opiskelun joustavuuden ja yksilöllisten painotusten myötä. " Pekka Rokka (2011) on tutkinut väitöskirjassaan " Peruskoulun ja perusopetuksen vuosien1985, 1994 ja 2004 opetussuunnitelmien perusteet poliittisen opetussuunnitelman teksteinä " kolmen eri aikakauden opetussuunnitelmien yhteiskunnallisia painotuksia ja ajan poliittisia heijastuksia OPSeissa. Metodina on ollut OPSien sisällön analyysi. Hän toteaa tulosten osalta mm. että: " Vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteet on koulukohtainen, mutta vuosien 1985 ja 2004 perusteissa koulukohtaisuudelle jää vain vähän tilaa. Opetussuunnitelmien perusteita ohjaa heilurimainen politiikka, sillä vuoden 1994 avoimuudesta palattiin vuonna 2004 rajoitettuun vaikutusmahdollisuuteen. Tätä näkemystä toteutettiin myös vuoden 1985 opetussuunnitelmassa. " Hän toteaa vuoden 1985 OPSn olleen "vapauttava teos", joskin OPSn lauseet sisälsivät paljon tulkinnan varaa. Vuoden 1994 OPS järisytti koulumaailmaa, kun koulut saivat laatia oma opetussuunnitelmansa. Vuoden 1994 OPS oli niin oppilaiden kuin opettajien työkalu. OPSn pelkistetty kieli tarjosi kouluille paljon liikkumavaraa. Vuoden 2004 OPS hidasti koulujen kehitystä, kun omakohtainen tekeminen OPSn taustalta väistyi. Opettajat palasivat tulkitsemaan ja muistamaan, mitä muut olivat OPSiin kirjoittaneet. Opettajien yhteistoiminta ja -suunnittelu sekä rohkeus irtautua oppikirjoista koetun tietoähkyn lääkkeeksi  Oppikirjojen rooli tai ylipäätään valmiin, tunti tunnilta etenevän opetusmateriaalin rooli opetuksessa puhuttaa meitä varmasti vielä pitkään. Ennen oli turvallista edetä koulussa valmiin materiaalin ja oppikirjan ohjaamana, oppikirjan aukeama kerrallaan kullakin tunnilla. Enää opettajat eivät varmaankaan näin toimi, joskin oppikirjoilla ja valmiiksi suunnitelluilla tehtävillä on edelleen paikkansa opetuksen ja oppimisen tukena. Kajaanissa on opettajia, jotka ovat luopuneet oppikirjoista ja heidän kokemus on ollut, että tämä vapauttaa runsaasti aikaa oppimiselle, asioiden syventämiselle ja tiedon monipuoliselle käsittelylle yksin ja ryhmän kanssa. OPS ei sinänsä ole ähkyinen asiakirja mutta oppikirjat ohjaavat helposti toimintaa "paljon tiedon käsittelyyn". Kun tuskaillaan koulun tietoähkyn parissa, on muistettava myös se, että peruskoulu on 9-vuotinen yhtenäinen ja myös tiedollisesti hermeneuttinen kokonaisuus. Lukionkin voi lukea tähän jatkoksi. OPSn näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että asioita syvennetään koko ajan, lapsen iän karttuessa. On erittäin tärkeää kehittää opettajien käsitystä tästä kokonaisuudesta niin, että aineenopettaja ymmärtää, mitä aiemmilla vuosiluokilla on tehty ja opittu, ja luokanopettaja ymmärtää, miten asioita syvennetään tulevina vuosina. Tämä edellyttää vuorovaikutusta opettajien kesken, yhteistoimintaa ja -suunnittelua. Jos näkökulma on vain lukion vuosikursseissa tai 7-9 luokissa tai kapeimmillaan yhdessä vuosiluokassa, iskee voimattomuus opettajaan varmasti. Lopuksi - vältetään paluuta perustaitojen korostamiseen, niitä kuitenkaan unohtamatta Olemme usein taipuvaisia yksinkertaistamaan asioita ja ymmärtämään asioita konkreettisesti. Tässä aiheessa olemme taipuvaisia painottamaan hyvien perustaitojen hallintaa, joiden merkitystä en missään nimessä väheksy, koska hyvä luku- ja kirjoitustaito sekä sujuva laskutaito ovat perusta sisältöjen käsittelylle ja oppimiselle mutta paluu perustaitoihin ajattelu sisältää vakavan koulun taantumisen riskin, jos painotus heilahtaa ääripäähän. Tästä on historiasta kokemusta. Yhdysvalloissa vaikutti 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä kaksi pedagogista liikettä: Deweyn koulureformi ja koulutyön rationalisointiliike. Jälkimmäinen ideologia perustui Taylorin teollisen työn standardoidulle ja rationalisoidulle massatuotannolle. Tyleriläisen opetustyön läpimurto tapahtuikin Yhdysvalloissa 60-luvulta alkaen ja taustalla vaikutti huoli perustaitojen heikkenemisestä (kielet ja matematiikka). Tämä johti "paluu perustaitoihin"- ajattelumallin muodostamiseen. Tekninen ja rationalisoitu ajattelutapa teknisti samalla opetuksen. Tylerin oppi tavoitteiden määrittelystä opetuksen suunnittelun ja arvioinnin perustana johti päätekäyttäytymistavoitteiden tarkkaan määrittelyyn. Oppimistulosten katsottiin ilmenevän lopulta oppilaan käyttäytymisen muutoksina ja mallissa opetuksen keskeiset elementit muodostuivat eri oppiaineiden osaamisen perus- ja minimitason määrittelyistä, yhtenäiseen oppimiseen tähtäävistä tasokokeista ja suorituskeskeisten opetussuunnitelmien muodostamisesta. Opetusta ja oppimateriaaleja kehitettiin yhtenäisyyden saavuttamiseksi ja käytännössä tämä tekninen kokonaisuus ilmeni opetuksen menetelmällisenä yksipuolistumisena. Kouluissa on tarpeellista pohtia säännöllisesti, mikä on tässä maailmassa tietämisen arvoista tai mikä merkitys tietämisellä on ihmiselämässä. Väitän, että tieto on lopulta vain väline ymmärryksen ja tietoisuuden kehittymisessä. Siksi se ei voi olla koulun tavoite sinänsä. On myös huomattava, että opetusmetodit ovat loppujen lopuksi vain metodeja, joiden avulla jokin asia opetetaan enemmän tai vähemmän mielekkäästi. Tieto tulee ymmärtää välineeksi merkityksellisten ongelmien ratkaisemiseksi sekä varmuuden ja henkilökohtaisen totuuden etsimiseksi. Tieto ei voi olla siten kohde, joka paljastaa ennalta annetun ja tunnetun todellisuuden vaan se on väline, mikä opettaa meille sen, miten toimitaan eteen tulevien ongelmien kanssa. Näin tiedosta tulee merkityksellistä ja tietämisestä muodostuu motivoivaa toimintaa, "joka syöttää itse itseään". Linkkejä Tarkoitus sanelee muodon opetuksessakin - pedaloikkia ja parempia oppijoita Oppimisen tulevaisuus - perustaitojen hallinta, merkitys ja koulun tiedonkäsitys

Avainsanat: perustaidot perusopetus opetussuunnitelma ymmärtää ymmärrys yksin usa väline väliltä väitöskirja vuorovaikutus voi verkko vastata varaa vapaus tässä työkalu tutkittu tutkimus tunti tulos tulkinta tuleva tulevaisuus tuki totuus toteuttaa tommi toiminta todeta tieto tietoisuus tekninen tekijä tekeminen teema taylor tavoite tausta tarkoitus tarkoittaa tarjota taito syöttää suunnitella suunnittelu suhde sisältö sisältää selvittää rooli rohkeus politiikka poliittinen pohtia pitää perustuki peruskoulu perus pekka pari osaaminen ops oppiminen oppilas oppikirja oppi opiskelu oppia opetus opettaja opettaa ongelma ohjata näyttää näkökulma nähdä nuori nousu nimi muuttua muut muodostua muoto mitä merkitys materiaali matematiikka malli aurinkolasi luopua luokka luku lukio lukea liike lapsi laaja käsitys kysymys kuvitella koulu konkreettinen kolumni kokonaisuus koko kokemus kohde kinnunen kiinnostavaa kiinnostava kieli keskustelu keskutelu kemia kehitys kehittää katsoa kasvu kajaani jää johtaa ikä iskeä ihminen ideologia hän huoli historia herätti henkilökohtainen harry hallinta haaste fysiikka ero erota erja biologia avoin asiakirja arvokas arvo anna analyysi alue ajattelu aikakausi aihe 2014 2009


blogivirta.fi