Tänään on 18.11.2018 10:56 ja nimipäiviään viettävät: Tenho, Jousia ja Max. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Tutuimmat sananparret/sananlaskut

Julkaistu: · Päivitetty:

Tänne tulee tutuimpien sananlaskujen/sananparsien lista siten linkitettynä, että klikkaaminen  avaa joka kerta uudenlaisen kuvituksen uudessa välilehdessä. Se on taideprojekti, ja teen uuden jutun kun linkit valmistuvat. Jo nyt mistä tahansa tekstistä saa samanlaisen kuvituksen, kun valitsee tekstin ja klikkaa kontekstityökalussa Gzaas-kohtaa - joten linkkien tekeminen on turhaa tässä tapauksessa. Tutustu Oppitorin ihmeelliseen maailmaan. Täällä on tuttuja sananparsia englanniksi käännettynä ja selitettynä. Laitan tähän artikkeliin tutuimpia sanontoja. Siinä on selvästikin ohjelmanumero vanhustyössä tai koulussa. Ohjaaja tms. lukee alun ja jättää vaikka viimeisen tai ensimmäisen sanan sanomatta. Osanottaja yrittää muistaa tai keksiä mikä se sana oli. Sananlaskuja voi myös selittää: mitä sanat ja sanonnat pinnallisesti tarkoittavat ja mitä se yleisemmin tarkoittaa. Mikä on sen opetus? Oletko samaa vai eri mieltä kuin sananlasku? Missä yhteydessä voi sanoa niin, tai keksi tilanne, missä sananparsi on syntynyt. Näyttele se vaikka. Missä muodossa sinä muistat sanonnan? Mikä sana on ehkä murteellinen? Mitä muita sanontoja sinulla on? Voisi olla hauskaa myös miimata sanontoja. Toiset miimaavat, toiset arvaavat. Kokeile kääntää sananlasku toiselle kielelle joko suoraan tai ajatuksellisesti. Voit käyttää keinoälyä ja Googlen Kääntäjää. Sananlaskut ovat yhteistä kulttuuriperintöä. Näyttää siltä, että siksi tätäkin luetteloa ladataan kaiken aikaa. Siinä voisi olla vielä vaikka kuinka monta yleistä sananpartta. Toisaalta itsekin huomaan, että tämä ja tämä ei ehkä sananpartena ole kovin tunnettu... Olen ottanut sananlaskuja mukaan miettien itse sen yleisyyttä - se on siis subjektiivinen tunne. Näitä voi myös annostella copypastaamalla lista tähän arpojaan. Listoja voi sijoittaa/copypastata myös lukukoneisiin . Jos haluat tutkia harvinaisempiakin sananparsia, niitä on täällä tutumpia seassa. Tuostakin listasta voi arpoa. Täällä on useita sitaattien tekopalveluita. Copypastaa jokin sanonta johonkin niistä ja nauti tuloksesta. Kontekstityökaluissakin on yksi, jolla saa heti hienon sitaatin hienolla pohjalla. Se on erillisenäkin - sitaatin voi jakaa somessa. Sen voi ottaa sitten kuvankaappauksella ja käyttää. Täällä on toinen kokoelma suomalaisia sananlaskuja. Puhdistin siitä pois lähdemerkintöjä ja huomautuksia, koska ne mielestäni häiritsevät. Siellä on varmaan vielä hyvin tuttuja sananparsia, jotka voin liittää alla olevaan listaan. Tutuimmat sananlaskut ovat kokonaisia virkkeitä tai lauseita. Keräsin huvikseni toisenlaisen kokoelman lyhyitä sanontoja , jotka voi sijoittaa lauseiden sisään. Uudistin hieman tätä suosittua listaa. Voisi ajatella, että tavallisimmat sananlaskut ovat käytössä kovin kuluneita, mutta samalla ne ovat kulttuuriperintöä. Monesti tajuamme asian, kun sanomme sananlaskun - ne ovat koodeja. Aamu on iltaa viisaampi. Aamukaste ennusti poutaa. Aamun rusko päivän paska. Aamun torkku, illan virkku, se tapa talon hävittää. Aamusta päivä jatkuu, ei illasta. Aateliset ja russakat eivät menesty Pohojanmaalla. Aatto juhlista jaloin. Ahkera äiti kasvattaa laiskoja tyttäriä. Ahkeruus kovan onnen voittaa. Ahkeruus kovankin onnen voittaa. Ahkeruus on ilomme, laiskuus intohimomme. Ahneella on paskainen loppu. Ahneus kunnian pettää. Aidan takana ruohokin on vihreämpää. Aika haavat parantaa. Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä. Aika näyttää. Aika on rahaa. Aika parantaa haavat. Aika tavaran kaupittee. Aikainen kana jyvän löytää. Aikainen lintu madon nappaa. Aikainen mato tulee syödyksi. Aina ei kaikki suju leikiten. Aina roiskuu kun rapataan. Aina voi oppia jotakin uutta. Ajaa kuin pulloperse sika. Akka otetaan ja mies saadaan. Akoilla ja susilla on maailma pilattu. Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Anna olla laitimmainen kerta, kun teet näin. Anna pirulle pikkusormes, se ottaa koko käden. Antaa hyvä vähästänsä, paha ei paljostansakaan. Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan. Apea kuin kissa paskalla. Aprillia, syö silliä, juo suolavettä/kuravettä päälle. Arka mies ei saa kaunista vaimoa. Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. Ase miestä myöten. Asia kun pitkistyy, niin se mutkistuu. Asiakas on aina oikeassa. Asialla on kaksi puolta. Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat. Aukaista sanainen arkkunsa. Aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin. Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Autolla hän ajaa tuhatta ja sataa. Auttaa kuin housuun kuseminen pakkasella. Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku. Ee tipu eikä lirise. Ei  hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi. Ei asiat tappelemalla selviä. Ei auta itku markkinoilla. Ei elämässä aina voi aurinko paistaa. Ei haukku haavaa tee, eikä suuret sanat suuta halkaise. Ei haukkuva koira pure. Ei helmiä sioille. Ei hoppu hyväksi ole eikä kiire kunniaksi. Ei hullulla huolta ole. Ei hätä ole tämän näköinen. Ei järkeä kauhalla päähän ajeta. Ei kahta ilman kolmatta. Ei kahta kolmannetta. Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää. Ei kaikkia hyvvää yhellä kertaa. Ei kala miestä hae, jollei mies kalaa. Ei kannata haaskata ruutia vareksiin. Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan. Ei kannata tuhlata ruutia variksiin. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Ei ketulta keinot lopu. Ei korppi korpin silmää noki. Ei kukaan itsekseen riitele. Ei kukaan ole seppä syntyessään. Ei kukaan oo mikään - sanoo Rannanjärvi. Ei kukko käskien laula eikä kana kotkota. Ei kukko käskien laula. Ei kunnian kukko laula. Ei kysyvä tieltä eksy. Ei köyhänkään suu tuohesta ole. Ei Luojakaan laiskoja elätä. Ei luulo ole tiedon väärti. Ei lämmin luita riko. Ei makaavan kissan suuhun hiiri tule. Ei makeaa mahan täydeltä. Ei maksa vaivaa. Ei mieli mettä keitä. Ei minunkaan suu oo tuohesta tehty. Ei munaa munaan vaihdeta. Ei munien pidä opettaa kanoja. Ei naurisvarasta hirtetä. Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli. Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä. Ei näe metsää puilta. Ei ole hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi. Ei ole juopunut köyhä eikä kipeä. Ei ole koiraa karvoihin katsominen. Ei olla jäniksen selässä. Ei omena kauas puusta putoa. Ei onni potkaise kahdesti. Ei oo niin nöpönnuukaa Ei oppi ojaan kaada. Ei osteta sikkaa säkissä. Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville. Ei paska punniten parane. Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan. Ei pidä viitata jos ei tiedä. Ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikaapissa. Ei raha puussa kasva. Ei Roomaakaan päivässä rakennettu. Ei saa jäädä tuleen makaamaan. Ei savua ilman tulta. Ei se eilisen teeren poika ole. Ei se ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Ei se ole hullu, joka pyytää, vaan se, joka maksaa. Ei se ota jos ei annakaan. Ei se pelaa joka pelkää. Ei se purematta niele. Ei se putoaminen vaan se äkkipysäys. Ei semmoista vahinkoa ettei hyötyäkin. Ei sikaa säkissä osteta. Ei sota yhtä miestä kaipaa. Ei suuret sanat suuta halkaise. Ei syyhyttä saunaan. Ei talosta lähdetä kuin torpasta. Ei terve ruumis työtä kaipaa. Ei tipu, sano akka, kun sonnia lypsi. Ei todenpuhuja saa yösijaa. Ei tule hullua hurskaammaksi. Ei tule lasta eikä paskaa. Ei tyhmiä kynnetä eikä kylvetä niitä kasvaa itsestänsä. Ei työ tekemällä lopu eikä uni nukkumalla. Ei tärkeintä ole voitto vaan jalo kilpa. Ei tässä kurjuutta kummempaa. Ei vahinko huutele tullessaan. Ei vahinko tule kello kaulassa. Ei vanha koira istumaan opi. Ei vara venettä kaada. Ei vierivä kivi sammaloidu. Ei yksi pääsky kesää tee. Ei ymmärrä enempää, kuin sika hopealusikasta. Eihän korppi korpilta silmää puhkaise. Eihän kukkokaan käskien laula. Eihän se korppi korpin silimää noki. Eipä oo hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi. Eivät järki ja tukka viihdy samassa päässä. Elettiin sitä ennenkin, vaik ojan takan oltiin. Eletään suu säkkiä myöden. Elämä ei laiskoja ruoki. Elämä on ku silikkiä. Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa. Ennen maa repeää kuin huora häpeää. Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö. Ennen vartioi kapan kirppuja kuin uskotonta akkaa. Ennen virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. Ensimmäinen päivä on pahin hirressäkin. Ensin asia tutkitaan, sitten vasta selkään hutkitaan. Ensin työ, sitten leikki. Erehtyminen on inhimillistä. Erkki turjus turkkipäällä, kesän kaiken paita päällä. Eteenpäin elävän mieli. Etsivä löytää. Haihtui kuin pieru Saharaan. Haisee kuin rankkitynnyri. Haistakaa paska koko torvisoittokunta. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Harjoitus tekee mestarin. Harvoin kaksi ilman kolmatta. Haukkuu se koira hyvääkin miestä. Haukkuva koira ei pure. Hedelmistään puu tunnetaan. Helposti saatu on helposti menetetty. Helppoa kuin heinänteko. Henki on altis, mutta liha on heikko. Herra on herra helvetissäkin. Herra se on herrallakin. Herran pelko on viisauden alku. Herrathan ne työn tekis jos se herkkua oes. Herroille ja hulluille ei pidä näyttää keskeneräistä työtä. Herätä kukonlaulun aikaan. Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. Hilijaa ku kusi sukasa. Hiljaa hyvä tulee. Hiljaa kuin mykkä paskalla. Hiljaa mäessä. Hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Himot ne on hiirelläkin. Historia toistaa itseään. Hitaita herrain kiiruut. Homma on hanskassa. Homma on työn alla. Hosumalla ei tule kuin kusipäisiä kakaroita. Huipulla tuulee. Hukkaan meni hyvät humalat. Hukkuva tarttuu oljenkorteenkin. Hullu akkaansa kehuu. Hullu ei huomaa ja viisas ei virka mitään. Hullu ei huomaa, viisas ei virka. Hullu itseänsä kiittää. Hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa. Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Hullu saa olla, mutta ei tyhmä. Hullu se on joka itseään moittii. Hullu työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Hulluilla on halvat huvit. Hulluja on yhdeksää lajia. Huoleton ku hevoseton poika. Huonon saa pyytämättäkin. Huonosta muistista kärsii koko ruumis. Huvinsa kullakin. Hymyilee kuin Hangon keksi. Hyvin menee mutta menköön. Hyvin on pullat uunissa. Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty. Hyvin uskallettu on puoliksi voitettu. Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostaankaan. Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmaksi. Hyvän sään aikana. Hyvää yritetähän mutta priimaa pakkaa tulemahan!. Hyyvvää päivää – kirvesvartta. Hyökkäys on paras puolustus. Hädässä ystävä tunnetaan. Häipyi kun pieru Saharaan. Hän ajaa kaasu pohjassa, nasta laudassa tai lusikka pohjassa. Hän juoksee henki kurkussa. Hän lähtee pää kolmantena jalkana. Hän menee kuin ammuttu. Hän on susi lammasten vaatteessa. Hänellä on tuli hännän alla. Häntä heiluttaa koiraa. Hätä ei lue lakia. Hätä keinot keksii. Hätäilemällä ei tule kuin kusipäisiä kakaroita. Hätäkös tässä valmiissa maailmassa. Hävisi kuin pieru Saharaan. Ihminen päättää, Jumala säätää. Ihminen se pappikin on. Ihmisen ei ole hyvä olla yksinään. Illan virkku aamun torkku se tapa talon hävittää. Illan virkku, aamun torkku, tapa talon hävittää. Ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Iloinen kuin peipponen. Ilta on aamua viisaampi. Istu ja pala. Istuu kuin täi tervassa. Istuu tärkeänä kuin kissa paskalla. Itku ei auta markkinoilla. Itku pitkästä ilosta. Itselleen sika kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa. Jaakko heittää kylmän kiven veteen. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan, kun sai uuden osoitteen. Johan on maailman kirijat sekasin. Joka antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden. Joka härillä kyntää, se häristä haastaa. Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa. Joka kerran keksitään, sitä aina arvellaan. Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Joka laulaen tulee, se viheltäen menee. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. Joka säästää saadessaan, sillä on. Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa. Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään. Joka varastaa neulan, varastaa naulan  . Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa. Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa. Jokainen itsensä, Jumala kaikkien puolesta. Jokainen on oman onnensa seppä. Jokainen taaplaa tyylillään. Jokaisen olisi hyvä tuntea itsensä. Jolla on olutta, sillä on ystäviä. Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa. Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Jonkun sortin sosialisti. Jonossa kuin köyhän talon porsaat. Joopa joo. Jopa meni hukkaan hyvät humalat. Jopa se otti ritolat. Jos antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden. Jos ei heilaa helluntaina niin ei koko kesänä. Jos ei sauna, viina ja terva auta niin tauti on kuolemaksi. Jos minua lapsena hoidetaan, kyllä minut isona muistetaa. Jos olis työ herkkua, niin herrat sen tekis. Jos on syitä sysissä, niin on sepissäkin. Jos sanaa jos ei olisi, niin lehmätkin lentäisi. Jos se ei tapa, se vahvistaa. Jos säästää saadessaan, on ottaa tarvittaissaan. Jos työ herkkua olisi, niin herrat tekisivät sen itse. Jos tädillä ois munat, niin täti olis setä. Joukossa tyhmyys tiivistyy. Joulu juhlista jaloin. Jouluna saa syödä yölläkin. Joutilaisuus on kaikkien paheiden alku. Jumala antaa sataa niin hyville kuin pahoillekin. Jumala auttaa niitä, jotka auttavat itseään. Juoksee kieli vyön alla. Juoksee ku päätön kana. Juopi kun pesusieni. Jäi ku nalli kalliolle. Jäi kuin Jämsän äijä taivaasta. Jäljet johtavat sylttytehtaaseen. Järjestys se olla pittää. Järki hoi, äly älä jätä! Järki ja tukka ei pysy samassa päässä. Jätkä on kuin pystyyn paskannettu lapamato. Jäädä kuin nalli kalliolle. Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti. Kahvi kuumana ja tyttö nuorena. Kaikki mikä ei tapa vahvistaa. Kaikki on vastaan, vain saha puoltaa. Kaikki tiet vievät Roomaan. Kaksin aina kaunihimpi. Kana on munaa viisaampi. Kansan käsi on karttuisa. Kasvaa ku sieniä satteella. Kasvaa niin ku lehemän häntä alaspäin. Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Kateus vie kalatkin vedestä. Katkes ku kanan lento. Katsoo kuin halpaa makkaraa. Katsoo kuin lehmä uutta navettaa. Kauneus on katoovaista, mutta rumuus sen kun lisääntyy. Kauneus on katsojan silmissä. Kaunis ääni mutta ammuvainaan nuotti. Kauppa se on, joka kannattaa. Kaveria ei jätetä!. Kell’ onni on, se onnen kätkeköön. Ken elää, se näkee. Ken hyvin tekee, paremman edestään löytää. Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki. Kenellä olutta, sillä ystäviä. Kenellä on paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä. Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Kerta kiellon päälle. Kerta se on ensimmäinenkin. Kertaus on opintojen äiti. Kesällä ei kerkiä ja talavella ei tarkene. Ketunhäntä kainalossa. Ketut kylpevät. Kevät keikkuen tulevi. Kieli keskellä suuta. Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa. Kiireella ei tuu ku kusipäisia kakaroita. Kiirehdi hitaasti. Kiireinen menee tukka putkella. Kiittämättömyys on maailman palkka. Kipinästä tuli syttyy. Kissa kiitoksella elää. Kissako kielen vei? Kissalla on yhdeksän henkeä. Kissan viikset. Kiusa se on pienikin kiusa. Koira on ihmisen paras ystävä. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee. Kolmas kerta toden sanoo. Kolmas pyörä vaunussa on tiellä. Kolmastoista päivä ja perjantai. Konstit on monet sano akka ku kissalla pöytää pyyhki. Korppi ei noki korpin silmää. Korsi porsaan suussa. Kosto elää. Kosto on suloinen. Kotiin on moni kuollut. Kotiinsa on moni kuollut. Kotini on linnani. Kuin apteekin hyllyltä. Kuin kala kuivalla maalla. Kuin kissa ja koira. Kuin kuuma veitsi voin läpi. Kuin perseeseen ammuttu karhu. Kuin päätön kana. Kuin vettä vain. Kuka kissan hännän nostaa, jollei kissa itte. Kuka toista sanoo, se ite on! Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Kukaan ei oo mitään eikä kaikki sitäkään. Kukaan ei oo mitään. Kukin taaplaa tyylillään. Kukkona tunkiolla. Kulkevat peräkkäin kuin köyhän talon porsaat. Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden. Kun asia pitkästyy, niin se mutkistuu. Kun hätä on suurin, on apukin lähellä. Kun kissa on poissa, hiiret tanssivat pöydillä. Kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii. Kun köyhyys astuu ovesta sisään, rakkaus karkaa ikkunasta ulos. Kun lähtee sutta pakkoon, tullee karhu vastaan. Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan. Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita. Kun nuori nukkuu – on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Kun oikein yrittää ja onnistuu tuntuu mukavalta. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia. Kunnia meni, mutta maine sen kun lisääntyi. Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu. Kuolema kuittaa univelan. Kuu kiurusta kessään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Kuu on torpparin aurinko. Kyllä haudassa aikaa maata on. Kyllä huonon saa pyytämättä. Kyllä Jumala hullut hoitaa. Kyllä kansa tietää. Kyllä kesä kuivaa, minkä kastelee. Kyllä koira haavansa nuolee. Kyllä koira koiran tuntee. Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Kyllä maailmaan ääntä sopii. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa. Kyllä se hätä keinon keksii. Kyllä se sopu sijaa antaa. Kyllä sika syitä löytää, välillä on maa jäässä, välillä kärsä kipeä. Kyllä sokeakin kana jyvän löytää. Kyllä sopu sijaa antaa. Kyllä vakka kantensa valitsee. Kyllähän sika syitä löytää: milloin on kärsä kippee, millon mua rouvassa. Kyllähän tätä syö ennen kuin selkäänsä ottaa. Kylmä kahvi kaunistaa. Kylmä käsi, lämmin sydän. Kynä on miekkaa mahtavampi. Kysyvä ei tieltä eksy. Kärsi kärsi, kirkkaamman kruunun saat. Käy viisaskin vipuun. Käärinliinassa ei ole taskuja. Köyhyydestä ei sakoteta. Lahjahevosen suuhun ei saa katsoa. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Laiska töitään luettelee. Laiskalla hiki syödessä, vilu työtä tehdessä. Laita paska asialle, mene itse perässä. Laki on niin ku se luetaan. Lankes kuin Manulle illallinen. Lapsi tuo leivän tullessaan. Lapsilta ja hulluilta totuuden kuulee. Lauhkea kuin lammas. Leikki leikkinä. Leipä se miehen tiellä pittää. Leipää, leipää, huutaa maailman lapset. Lentää kuin leppäkeihäs. Lentää kuin päätön kana. Levisi kuin Jokisen eväät. Liisan liukkaat, Kaisan kaljamat. Lisänä rikka rokassa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Loppui lyhyeen kuin kanan lento. Lopussa kiitos seisoo. Luikki häntä koipien välissä. Luja tahto vie miehen läpi harmaan kiven. Lukee kuin piru raamattua. Luoja ei laiskoja elätä. Luonto se tikanpojan puuhun vettää. Luu jäi jakajan kouraan. Luu jääpi valitsijan kouraan. Luulo ei ole tiedon väärti. Luun vierestä on liha makiaa. Lyhyestä virsi kaunis. Lyhyt ku kanan lento. Lyhyt kuin kanan muisti. Lykkyä tykö. Lyödään viisaat päämme yhteen. Lähtee kuin hauki rannasta. Lähti kuin kuppa Töölöstä. Lämmin ei riko luita. Löytää se sokeakin kana jyvän. Maassa maan tavalla, tai maasta pois. Maassa maan tavalla. Maasta pienikin ponnistaa. Maasta se pienikin ponnistaa. Makaa kuin härski silli. Maksetaan potut pottuina. Makuasioista ei pidä kiistellä. Makuasioista ei voi kiistellä. Maltti on valttia. Matti kukkarossa. Mee niin kauvas ku pippuri kasvaa. Meijän lapset ja muitten kakarat. Meillä on kana kynittävänä. Meni kuin tuhka tuuleen. Meni omat ja varastetut. Menihän se viisaskin vipuun. Mennä merta edemmäksi kalaan. Meressä vedet suuret, luoteessa säät lumiset. Mieli mettä keittää. Mies makaa, vaatteet valvoo. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Mikä lapset kasvattaa, sekä vanhan vanhentaa?. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Mikä mielessä, se kielessä. Mikäpä se pahan tappas. Millainen isäntä, sellainen renki. Min oon meiltä ja muut on meiän grannista. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Minkä taaksensa laittaa, sen edestään löytää. Mistä kana pissii. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Mitä opimme tästä. Mitä useampi kokki sen huonompi soppa. Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa. Mitä vanhempi pukki, sen kovempi sarvi. Mitäpä se yksinäinen mies akalla tekee? Monena mies eläissänsä. Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä. Moni kakku päältä kaunis. Moni on illalla iloinen, aamulla alakuloinen. Moon meiltä ja muut on meirän krannista. Muna neuvoo kanaa. Muna on kanaa viisaampi. Munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia. Murua rinnan alle. Naama on kuin petolinnun perse. Naisen nauru ja kanan laulu ei tiedä hyvää. Naurisvarasta ei hirtetä. Nauru pidentää ikää. Niin makaa kuin petaa. Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa. Niin monta mieltä kuin on päätä. Nostetaan kissa pöydälle. Nuorena vitsa väännettävä. Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus. Nuttu nurin, onni oikein. Nyt heti eikä viijestoista päivä. Nyt on piru merrassa. Nyt otti otraleipä. Nyt, eikä viidestoista päivä. Nälkä kasvaa syödessä. Nälkä on paras kokki. Nättinä korppikin poikaansa pitää. Odottavan aika on pitkä. Oikein väärin kokoon käärin. Ojasta allikkoon. Olet mitä syöt. Oli kuin kukko tunkiolla. Olisipa kesä ja kärpäsiä. Ollaan kuin herran kukkarossa. Ollako vai eikö olla. Olo on kuin osuuskaupan hoitajalla. Oma apu paras apu. Oma kehu haisee. Oma koti kullan kallis. Oma lehmä ojassa. Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Oma suu lähinnä. Oma tupa, oma lupa. Omat koirat purivat. Omena ei kauas puusta putoa. Omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Omillaan on hyvä elää. On ku koiran oksennus. On ku nukkuneen rukkous. On kuin kukko tunkiolla. On köyhä kuin kirkonrotta. On pitkä kuin nälkävuosi. On sillä millä mällätä. On taottava silloin, kun rauta on kuuma. On vähäkin tyhjää parempi. Onni onnettomuudessa. Onni suosii rohkeaa. Onni yksillä, kesä kaikilla. Onpa onni orvollakin, sielu vaivaisellakin. Oppia ikä kaikki. Oraassa oljen alku, varsassa hyvän hevosen. Ota silmä kätees ja katso. Ota tai jätä. Ota, anna oikealta, tarjoo aina vasemmalta. Ovi kiinni ostolämmin. Pahimmassa tapauksessa. Painaa kuin synti! Paistaa se päivä risukasaankin. Pakko ku köyhän kuolema. Paljon maalla viisaita, kun merellä sattuu vahinko. Parantaa kuin sika juoksuaan. Parempi katsoa kuin katua. Parempi kilometri väärään, kuin metri vaaraan. Parempi laiha sopu kuin lihava riita. Parempi laiha sopu, kuin lihava riita. Parempi maassa kuin jumalattoman suussa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Parempi on laiha sopu, kuin lihava riita. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. Paskareissu, vaan tulipahan tehtyä. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. Peli jatkuu, sanoi Tsaikovski. Pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä. Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut. Pieni kipinä sytyttää suuren tulen. Pienilläkin padoilla on korvat. Pieniä ne on silakat joulukaloiksi. Pihalla kuin lumiukko. Piika ei oo ihminen. Pilkka sattuu omaan nilkkaan. Pirulle kun antaa pikkusormen, niin kohta se viepi koko käden. Pitkä kuin nälkävuosi. Pitkä maailman sivu on. Pohjaton kun papin säkki. Poissa hyvä, kotona paras. Poissa silmistä, poissa mielestä. Pojasta polvi paranee. Pojat ovat poikia. Puhalletaan yhteen hiileen. Puhdas kuin pulmunen. Puhtaus on puoli ruokaa. Puhuen asiat selkenee. Puhumatta paras. Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa. Päivä on kukonaskeleen verran pidempi. Raha ratkaisee. Raha tulee rahan luo. Rahaa on kuin roskaa, roska on kuin paskaa ja paska ei lopu koskaan. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Rahantuloa ei voi estää. Raja se on raittiudellakin. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Rakkautta ensi silmäyksellä. Rapatessa roiskuu. Raskas työ vaatii raskaat huvit. Rehellisyys maan perii. Rohkea rohkean syö. Rohkea rokan syö, kaino ei saa kaaliakaan. Rohkea rokan syö. Routa porsaan kotiin ajaa. Rumat ne vaatteilla koreilee. Rumat vaatteilla koreilee. Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Ryhmässä tyhmyys tiivistyy. Ryssä on ryssä, vaikka sen voissa paistaisi. Räkänokastakin mies tulee muttei turhan naurajasta. Saa tyhjän tekemättä, kovan onnen ottamatta. Saatu on saalis suurempikin, vähemmälläkin väellä. Salama ei iske kahta kertaa samaan paikkaan. Sanasta miestä, sarvesta härkää. Sano minulle,  kenen kanssa sinä seurustelet, niin minä sanon sinulle, kuka sinä olet.. Sanomatta paras. Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä. Sauna on köyhän apteekki. Savolainen kun puhuu, niin vastuu siirtyy kuulijalle. Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa. Se joka toiselle kuoppaa kaivaa, itse siihen lankeaa. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Se mikä ei tapa, se vahvistaa. Se on kuin tervan juontia. Se on poikaa. Se on rahasta kiinni. Se on sen ajan murhe. Se on sillä sipuli. Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa. Se puhuu puuta heinää. Sehän tuli kuin apteekin hyllyltä. Seinilläkin on korvat. Sen minkä shampoossa säästää, sen saippuassa menettää. Senteissä tuhannen alku. Seura tekee kaltaisekseen. Sievä kuin sika pienenä. Siinä näkijä missä tekijä. Siinä paha missä mainitaan. Siinä varis missä toisetkin linnut. Siitä pidetään kestä puhutaan. Siitä puhe mistä puute. Silmä silimästä ja hammas hampaasta. Siperia opettaa. Sirpaleet tietävät onnea. Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto. Sitä puuta puskeminen, johon on kiinni kytkettynä. Sitä saa mitä tilaa. Sokea kanakin jyvän löytää. Sopii kuin nenä päähän. Suku on pahin. Suo siellä, vetelä täällä. Surkoon hevonen, sillä on iso pää. Suu säkkiä myöten. Suuria kaloja kannattaa pyytää vaikkei niitä saisikaan. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Syy on sysissä ja sepissä. Syödessä nälkä kasvaa. Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä. Taas ollaan kukonaskeleen lähempänä. Talo elää tavallaan, vieras käypi ajallaan. Tapansa kullaki. Tehköön työt se, joka ne on keksinyt. Tekevälle sattuu. Terve kuin pukki. Terve ruumis ei työtä kaipaa. Terve sairasta kantaa. Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan. Tie kadotukseen on kivetty hyvillä aikeilla. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. Tieto on valtaa. Tilaisuus tekee varkaan. Toivossa on hyvä elää. Torstai toivoa täynnä. Tosi kuin vesi. Totta toinen puoli. Tottumus on toinen luonto. Totuuden puhuja ei sijaa saa. Totuus ei pala tulessakaan. Tukka ja järki eivät pysy samassa päässä. Tuli ja leimaus. Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Tulis joulu, että sais yölläkin syödä. Tupakasta tuskan saa, pakon piipun polttamisesta. Turha itkeä enää sitten, kun paskat on jo housussa. Tyhjän saapi pyytämättäkin. Tyhjästä on paha nyhjäistä  . Tyhjästä on paha nyhjäistä. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. Tyvestä puuhun noustaan. Tyynessä vedessä ne suuret kalat kutevat. Työ on miehen kunnia. Työ tekijäänsä kiittää. Työ tekijäänsä neuvoo. Työlläkin elää, mutta kaupalla rikastuu. Työmies on palkkansa ansainnut. Tässä sitä vaen könötellään. Tässäkö tämä olikin. Tätä ei kyllä purematta niele. Uppoo kuin vanhaan ihmiseen. Uudet luudat lakaisevat. Uusi lumi on vanhan surma. Vaatimattomuus kaunistaa. Vahingonilo on paras ilo. Vahingosta viisastuu. Vahinko ei tule kello kaulassa. Vahinko tulee viisaallekin. Vaihtelu virkistää. Vaikeneminen on myöntymisen merkki. Vaikeuksien kautta voittoon. Vain paras on kyllin hyvä. Vakka kantensa valitsee. Valheella on lyhyet jäljet. Vamma varpaassa, kipu keskellä sydäntä. Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Vanha suola janottaa. Vanhalle koiralle ei voi opettaa uusia temppuja. Vanhassa vara parempi. Vannomatta paras. Vara ei venettä kaada. Varas luulee kaikkia varkaaksi. Varmuuden vuoksi, niinkuin vanhanpiian tissit. Vastakohdat täydentävät toisiaan. Veli on velka otettaessa, veljenpoika maksaissa. Veri on vettä sakeampaa. Vesi vanhin voitehista. Vettä sataa kuin Esterin perseestä. Vie mennessäs tuo tullessas. Vie sika Saksaan, tuo sika Saksasta. Sika sika kumminkin on.. Viha viepi viljan maasta, kateus kalat vesistä. Viina on aina hintansa väärtti. Viina on viisasten juoma. Viisaskin menee vipuun. Viisi virkaa, kuusi nälkää. Virtaava vesi ei pilaannu. Voi hyvä Sylyvi! Voi vittu. Vuodet ei oo veljeksiä. Vuoroin vieraissa käydään. Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa. Vähiin käy ennen kuin loppuu. Vähän päivässä, paljon viikossa. Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos. Yhteistyö on voimaa. Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata. Yksi kun pettää, niin toinen jättää. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä. Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Ylpeä saa olla muttei ilkeä. Ympäri käydään, yhteen tullaan. Yrittänyttä ei laiteta. Äly hoi, älä jätä. Älä hullua yllytä. Älä luule luuta lihaksi, pässinpäätä paistikkaaksi. Älä lyötyä lyö. Älä mene herrojen kanssa marjaan. Älä muuta sano. Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa. Älä nylje karhua ennen kuin se on kaadettu. Älä osta sikaa säkissä. Älä pure ruokkivaa kättä. Älä sorra sorrettua, särje särjetyn sydäntä. Älä usko juopunutta, juopunut valehteleepi. Älä välitä, ei Villekään välittänyt. Äänellään se korppikin laulaa.

Avainsanat: ääni äly äiti äijä yösija ystävä yrittää ympäri ylpeä yksinäinen yhteistyö väärä välitä välittää vyö vuosi voitto voittaa voi voima vittu virsi virka vilja viisaus viisas viina viikset viha viedä vieras vesi veri velka veli veitsi vatsa vastuu vastata vastakohta vasen varis varastaa varas vara vanki vanhuus vanhin vanhempi vanha valta valmistua vakka vaiva vahinko vaatteet vaatia uusi uuni usko uni täti tässä tänne työt työmies työ tyyli tyttö tyhmä tyhjä tuuli tutkia tuska turha tupa tuntea tunne tuli tulo tullessaan tukka tuhka tuhat totuus torstai toivoa valvoa tissi tilanne tilaisuus tietää tieto tienata tie terve terva temppu teksti tekijä tekeminen teet teen tee tavara tauti tarkoittaa tapa tanssi talo takka tahrto sää säästää syö syödä syy sytyttää syntyä sydän suu susi suru surma suomalainen suola suo sulaa suku sota sosialisti soppa some sokea sivu sipuli siperia sinä silmä silli silakka sika sijoittaa sieni sielu seura setä seppä savu savolainen sauna sataa sarvi sanonta sananparsi sananlasku sana salama saksa sairas saalis ryhmä ruumis rusko ruoka ruoho roska rooma rohkea riita renki rauta ratkaista raskas ranta rakkaus raja raha raamattu pöytä pöydälle päättää pääsky päähän pää päivä pyörä pyytää puute puu puuro puolustus puoli pulla pukki puhuja puhe puhdas profeetta peruna porsas polvi poika poikia pohjalla pitää piru pippuri piika pieru pieni pettää pesusieni peräkkäin perseestä perse perjantai perhe pelko peli pelata pata paska parta paras parantaa parantua pappi pankki palkka pala pakkanen paita paistaa painaa paikka paha ovi ottaa osta oppitori oppia oppi opinto opettaa onni onnettomuus omena olut olo oksa oja ohjaaja näyttää nälkä näköinen nuotti nuoruus nuori nuorena nostaa nimi nilkka nenä nauttia nauru nauraa napata naama mäki muut muu mustikka musta muna mukava muisti muistaa moon mitä minä millainen mies mieli metsä metri merta merkki meri meno menettää mee matti mato markkinoilla markka manú mansikka maksaa maksa makkara makea maistaa maine maha maata maa maalla maailmanloppu maailma löytää lääkäri lämmin lähteä lyhyt luu luulla lusikka lupa luonto luoja limu lumiukko lumi luja lisääntyä lista lintu linkki liittää liisa lihava liha lentää lento leipä leikki lehmä lause laulu laulaa lasta lapsi lammas laki laji laittaa laiskuus laiska laiha köyhä köyhyys kääntää käyttää käsi kärsiä kärpänen kyyti kysyy kynä kylmä kylki kuva kuu kuusi kuuma kurki kurjuus kuollut kuolema kunnia kulta kulkea kukko kuiva kruunu kotona koti kosto korppi kontekstityökalu kolmas kokoelma koko kokki koira kivi kiusata kissa kirjoittaa kipu kipeä kilometri kiireinen kieli kevät kettu kesä keräsin ken kello keksiä keksi keittää keino kehu kaveria kauppa kaunis kauneus katua katsoja katsoa katso kateus kasvattaa kasvaa karhu kantaa kansa kana kala kallis kakku kaivaa kaisa kainalo kahvi kaataa kaasu jättää jätkä järki järjestys jänis jämsä jäljet juoma juosta juo jumala juhla joulu jono jolla jokainen johtaa jalka jakaa jaakko itku itkeä isäntä iso ilta iloinen illallinen ilkeä ikää ikä ikkuna ihminen hävitä hätä härkä häntä hän hyökkäys huutaa huora huono hullu hukkua hukkaan huippu hopea homma hoitaa hoi historia hinta hiki hiiri hiili hevonen herätä herra herkku henki helmi helluntai heittää heinä heikko hauki harmaa harjoitus hanska hammas halpa haista hakea haastaa google eväs esteri erkki ennustus englanniksi elämä avaa auttavat auttaa auto aurinko asunto astua asiakas ase arvo artikkeli arpa apu apteekki antaa annostella anna alku akka ajatella ajaa aika ahneus ahkera aatto aamu


blogivirta.fi