Tänään on 20.11.2018 00:18 ja nimipäiviään viettävät: Jari, Jalmari, Hjalmar ja Pontus. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Alternative Arboretum:

Ennätyksellinen lämpöaalto lokakuun viikoilla 41 ja 42 - Maksimilämpötilojen ja ruskan seurantaa

Julkaistu: · Päivitetty:

Eu roopan ja Suomenkin s ä äss ä on parhaillaan koittamassa  j opa enn ätyksellisen l ämpöaallon  j akso viikoille 41 (10. - 14.10.)  j a 42 (15.10. ....)! - Niinp ä otan t äm än s e u rantaani t u tt uu n tapaan, miss ä Etel ä-  j a osin Keski-S u omen paikkak u ntalista u ksissa poimin esille l ämpöaallon k u nkin v u oroka u den ylimm ät p äiv äl ämpötilat tilanneselost u ksineen.  T äm än kertainen s ä äse u ranta a j ankohdalle sopivasti sis ält ä ä myös r u skase u rantaa Etel ä -S u omeen, mink ä si j oitan tekstin lopp uu n; siin ä teen ensin t äm än hetken tilannehavainnollist u ksen sek ä pienen r u skaenn u steen,  j a sitten l ämpötilase u rannan lop u tt u a  j osk u s ensi viikolla 42 (15. - 21.10.) teen silloisesta r u skavaiheesta lopp u p äivityksen toisen enn usteen kera.. . L ämpö-  j a helleaallot ovatkin s ävytt äneet eritt äin pikantisti koko E u roopan s ä ät ä aina viime to u kok u u sta alkaen, miss ä on oll u t osallisina pysyvi ä mantereisia korkeapaineita  j a s u ihk u virta u sten ns. blokki u t u neita  j a hidast u neita k u vioita:  T äss ä onkin merkitt äv ä ä  pohtia sellaisen perimm äisi ä syit ä sen si j aan, ett ä h u omio kiinnittyy syit ä pohdittaessa  yksinomaan harhaan j ohtavan hiilidioksidiper u steisen ilmastoalarmismin hyvin kapeakatseisiin  j a virheellisiin p u itteisiin - Se  on oman kir j oit u ksensa aihe sin äns äkin,  j oten en t ät ä mainintaa enemp ä ä t äss ä analysoi sit ä. T ät ä alkan u tta / alkavaa l ämpöaaltoa edelsi Fennoskandiassa  j a S u omessa noin kahden viikon mittainen normalisoit u n u t  j a a j oittain varsin kylm äkin syksyinen s ä ä j akso syysk u u n viimeisell ä viikolla  j a t äm än lokak u u n ensimm äisell ä viikolla. Tilanteessa vallitsi s u u rs ä ätilana l ännest ä t u lleet matalapaineet,  j oiden  j älkip u olilla l u oteesta-poh joisesta  p ä äsi annoksia kylm ä ä ilmaa S u omeen. Samalla myös m u u alla manner-E u roopassa oli a j oittain syksyist ä, m u tta siell ä myös edelleen vaihtelevasti kes äisi äkin l ämpöaalto j a. S u omessa t äm än kolean  j akson  parissa etel ärannikkoa myöten esiintyi syksyn ensimm äisi ä hallo j a  j a  j opa yöpakkasiakin parina-kolmena yön ä, mitk ä ehtiv ät t u hota hallanaroista kes äka u sikasveista (mm. kes äk u kat) melkein kaikki s u o j aisimpia paikko j a l u k u u n ottamatta. Lapissa esiintyi myös ensimm äisi ä l u misateita, mist ä on viel ä t äll äkin hetkell ä  j äl j ell ä hieman l u mipeitett ä  s u u ressa osassa Keski-  j a Poh j ois-Lappia - Alkava l ämpöaalto s u lattaa ne l u met helposti kokonaan t äll ä viikolla. T äm ä alkava / alkan u t l ämpöaalto alkoi kehittym ä än kahden edellisen p äiv än aikana, k u n korkeapainetta alkoi vahvist u maan manner-E u rooppaan  j a samalla Atlantin matalapaineet alkoivat työnt ä ä m u kanaan Fennoskandiaan voimakkaan l änsi-lo u naist u u len myöt ä yh ä le u dompaa ilmaa tihk u sateisissa  j a harmaissa olos u hteissa; l ämpötilat kohosivat siin ä  j o eilen tiistaina ymp äriv u oroka u tisesti yli +10 asteen Etel ä-S u omessa. T än ä än keskiviikkona on sitten oll u t Etel ä-S u omessa ensimm äinen maistiainen t u osta erityisen l ämpim äst ä ilmamassasta,  j oka on kattan u t etel ät u u lella   j o L änsi-  j a Keski-E u roopan yleisesti  j a paikoin  j opa hellel ämpötiloissa.  T äst ä alkaa s u u rs ä ätilan blokki u t u va tilanne, miss ä  t u o manner-E u roopan korkeapaine vahvist u u  moneksi p äiv äksi S u omen kaakkois-etel ä p u olelle  j a samalla Atlantilla voimist u u  r u nsasta matalapainetoimintaa. N äiden elementtien v äliss ä a j ankohtaan n ähden  poikke u ksellisen l ämmint ä ilmamassaa  j ä ä virtaamaan aina ensi viikolle saakka ihan Saharasta  j a V älimerelt ä etel äst ä-lo u naasta  j opa Lappiin saakka! S u omessa on k u itenkin ensin t u lossa ensi ke-to v älisen ä yön ä hetkellinen kylm ä vaihe korkeapaineen tyyness ä sel änteess ä, miss ä selke ä s ä ä mahdollistaa yöl ämpötilo j en voimakkaan lask u n; sis ämaassa voi olla paikoin hallaakin. Sitten h u omisesta torstaista alkaen p äivitt äin ensi viikon p u olelle saakka vallitsee hyvin samanlainen  ä äril ämmin   etel ä-lo u naisvirta u s korkeapaineen l u o teis-poh j oisre u nalla, miss ä a j ankohdalle tyypillisesti melko kosteassa ilmassa s u m u pilvien ( Strat u s )  j a s u m u j en esiintyminen voi olla a j oittain / paikoin r u nsasta. Niinp ä l ämpötilat riipp u vat osaksi n äist ä arvaamattomista  j a vaikeasti enn u stettavista alapilvist ä. Täysin pilvinen s ä ä t u levassa  ilmamassassa tiet äisi l ämpötiloissa ymp äriv u oroka u tisesti +10  j a +15 asteen v älill ä olevia l u kemia l ähes ilman mit ä än v u oroka u sivaihtel u a:  ä ärimm äisen le u toa sekin olisi . Toisaalta selke ä / v äh äpilvinen v u oroka u si sis ält äisi myös hieman va j aan +10 asteen yöl ämpötilo j a sis ämaassa, m u tta p äiv äl ämpötilat saattavat no u sta silloin laa j asti  j a pal j onkin yli +15 asteen. Etenkin ensi la-s u  aikana n äin olisi,  j a se olisi siten l ämpöaallon h u ipp u aikaa... Niinp ä v äh äpilvisiss ä tilanteissa on ilmeinen mahdollis u u s a j ankohdan koko mitta u shistorian  u u sille l ämpöenn ätyksille! - Koko lokak u u n l ämpöenn ätys ( viel ä on voimassa 2.10.1985 Helsingin Malmilla mitatt u  +19,4 astetta) voi olla myös  j ossain m ä ärin vaarassa, m u tta n äin k u u n p u oliv äliss ä  u u det l ämpöenn ätykset nimenomaan tarkoittavat S u omen t u nnet u n  historian myöh äisimpi ä +15 asteen ylityksi ä: Nyt n äit ä ylityksi ä on siis hyvin todenn äköisesti t u lossa sek ä monena  p äiv än ä ett ä hyvin yleisesti! Mik äli kaikkein optimaalisimmassa tapa u ksessa satt u isi lis äksi  t u on koko lokak u u n enn ätyksen parant u minen  j a samalla siis ehk ä  j opa +20 asteen ylittyminenkin ensimm äist ä kertaa lokak u isessa historiassa, niin olisihan se nykyihmisille aivan tyystin ennen kokematonta... Se u raavaksi listaan alle p äivittyv ä ä maksimil ämpötilase u rantaa t u t u issa paikkak u ntakoosteissa, miss ä ensimm äisen ä on  j o t äm än keskiviikon hyvin poikke u kselliset l u kemat. P äivitys v u oroka u sittain  j atk u u  sitten koko t äm än viikon lop u n a j an  j a sitten tilanteiden m u kaan ainakin osan ensi viikon al u stakin, k u n  ä ärimm äisen  poikkeavaa l ämpö ä on sinne saakka t u lossa . Lämpötilat on poimittu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista & lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. Keskiviikon 10.10.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +16 astetta, Turku +15 astetta, Salo +16 astetta, Pori +13 astetta, Hämeenlinna +14 astetta, Tampere; Härmälä +14 astetta, Tampere; Siilinkari +13 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +17 astetta, Vantaa +17 astetta, Hyvinkää +16 astetta, Lahti +14 astetta, Kouvola +15 astetta, Porvoo +17 astetta, Lappeenranta; Lepola +14 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +14 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +15 astetta, Mikkeli +13 astetta, Jyväskylä +12 astetta, Savonlinna +12 astetta, Joensuu +10 astetta ja Ilomantsi +10 astetta. Korkeapainetta oli siis It ä-E u roopassa vahvist u vana  j a samalla sen l änsip u olella oli  j o vallinn u t laa j asti eritt äin kes äinen  j a poikkeavan l ämmin  etel ävirta u s . Fennoskandiassa oli vaik u ttan u t edellisp äiv än p u olelta lo u naasta  J ä ämerelle siirtynyt matalapaine, mink ä myöt ä  j o yöll ä Etel ä-S u omeen saap u i ensimm äinen maistiainen l änsilo u naasta t u osta manner-E u roopan takakes äst ä. Sen t u loa s ävytti ensin yöll ä edellisp äiv än p u olelta  j atk u n u t  pilvinen  j a tihk u sateinen s ä ä, m u tta aam u sta  j a l ännest ä alkaen koste u s  j a pilvisyys v äheni  optimaalisesti korkeille p äiv äl ämpötiloille, k u n iltap äiv äll ä oli  j o laa j asti l ähes selke ä ä .  Tarkastel u al u etta  j äi k u itenkin p äiv äll ä  halkomaan noin l änsi-it äs u u nnassa heikko kylm ä rintama t u on  J ä ämeren matalapaineen h änt än ä,  j olloin voimakkain l ämpö  u lott u i etel äst ä  vain l ähinn ä Varsinais-S u omen  j a  U u denmaan tasalle; sill ä al u eella mitattiinkin monin paikoin yli +15 asteen h u ipp u l ämpö ä! Koilliskolkka ( Joensuu &  Ilomantsi)  pysyi siksi selv ästi  viileimp än ä. Heikko korkeapaineen sel änne oli t u lossa illalla paikalle l ännest ä  j a v äh äpilvisess ä  s ä äss ä l änsi t u u li oli tyyntym äss ä kokonaankin ennakoiden melko kylm ä ä yöt ä etenkin sis ämaassa  ennen voimakkaimman l ämpöaallon t u loa ... Etel ä-S u omen r u skatilannetta viikolla 41 (8. - 14.10.) >> Tarkastel u al u een (l ähinn ä lin j alla p ä äka u p u nkise u t u  - H ämeenlinna) r u ska on edennyt hyvin pal j on siihen tapaan viimeisten parin viikon aikana, k u ten edellisess ä s ä ä-  j a l u ontose u rantakir j oit u ksessani enn u stinkin: Eli siis vasta t äll ä viikolla sis ämaassa on alkan u t r u skan h u ipp u vaihe  j a se t u lee  j atk u maan t u on l ämpöaallon aikana koko lopp u viikon  j a ehk ä osittain se u raavan viikon p u olellekin. Etel ärannikolla p u olestaan on selvemp ä ä viivett ä edelleen, m u tta h u ipp u r u skaa alkaa esiintym ä än t äm än viikon mittaan  j a sitten selvemmin ensi viikon p u olella. R u skan h u ipent u maan osallist u vat tietenkin tyypilliseen tapaan s u u rin osa l u onnonvaraisista p u ista, k u ten haapa ( Pop u l u s trem u la ), koiv u t ( Bet u la sp.)  j a kotipihla j a ( Sorb u s a u c u paria ). Vil j ellyist ä la j eista parhainta r u skaa tekev ät myös samaan aikaan varsin monet la j it, k u ten viel ä  osa vaahteroista ( Acer sp.)  j a monet pensasla j it aronioiden ( Aronia sp.), orapihla j ien ( Crataeg u s sp.)  j a monien t u omipihla j ien ( Amelanchier sp.) tapaan yms. T äll ä hetkell ä on myös  j o osittain  j a kokonaankin lehtens ä varistaneita p u ita,  j oista osa on ensimm äisen ä r u skaant u neet vaahterat sek ä etenkin poh j oisamerikkalainen p u nasaarni ( Fraxin u s pennsylvanica ), mik ä onkin  j o kokonaan alaston  j okaisen yksilöns ä  osalta. Melkein kokonaan alastomiksi ovat ehtineet t u lla myös ne  j alop ähkin ät ( J u glans sp.),  j otka hallanarkoine lehtineen kokivat etenkin sis ämaassa edelt äneiden kahden viikon aikana lehtens ä  j o va j aar u skaisina t u honneita  j a varistaneita yöpakkasia. R u skan viiv ästyminen n äkyy edelleen mm. t u omissa ( Pr u n u s pad u s ),  j oissa lehtien variseminen on pitkittynyt hyvin pitk älle aika j aksolle; niiss ä r u skaa on siis t u ll u t tipotellen  j a v ähitellen niin, ettei varsinaista kirkasta r u skah u ipp u a ole niill ä niink ä än oll u t miss ä än vaiheessa. Koiv u j en varsinainen r u skaant u minen on t äll ä kertaa hyvin vaihtelevaa  j a  ä ärip äist ä laad u ltaan: aikaisemmin syysk u u ssa toisin paikoin niill ä  esiintyi varhaista kellast u mista edelt äneen kes äk u iv u u den viiveell ä la u kaisemana sek ä r u ostesienien takia. Etel ärannikon ankarimman kes äk u iv u u den al u eella korost u i myös  j o hein äk u u ssa monin paikoin r u nsas k ui v u u skellast u minen - T äll ä hetkell ä noiden kellast u misvaiheiden menty ä niit ä eniten sis ält äneet koiv u t  j a koivikot saavatkin nyt eritt äin vais u n r u skan  jo  hyvin va j aalehtisin ä ; paikoin  j opa enn ätysv äh äisen. Sen si j aan parhaiten noista ennakkokellast u misista s ä ästyneiss ä koiv u issa on nyt t u lossa nimen omaan mantereisen hellekes än ansiosta erityisen kirkasta r u skaa! - T äten koiv u illa r u ska vaihtelee parin se u raavan viikon aikana siis  ä äriheikosta eritt äin n äytt äv ä än paikallisesti eritt äin vaihtelevasti. Mennyt mantereisen helteinen kes ä on toki edesa u ttamassa edelleen monilla m u illakin la j eilla hyvin n äytt äv ä ä r u skaa, mist ä viimeisten parin viikon aikana ovatkin olleet  u peina esimerkkein ä  j o monet vaahterat  j a pihla j at. Sama erityinen n äytt ävyys  j atk u u  viel ä se u raavan reil u n viikon aikana r u skah ui pent u massa mm. haavoillakin. T äm än poikke u ksellisen l ämpöaallon vaik u t u s r u skaan on  jatkossa  l ähinn ä sit ä, ett ä t u o r u skah u ipenn u s saattaa pitkitty ä todella  u sealle p äiv älle monin paikoin. Sit ä lis äksi  korostaa se, ett ä l ämpöaallon aikana t u u let pysyv ät melko heikkoina  j a siten lehti ä maltillisesti varistavina. Toisaalta kaikkein myöh äisimmin r u skaant u villa p u u -  j a pensasla j eilla enn ätysl ämpö saattaa edelleen myöh ästytt ä ä r u skan ihan alkamistakin,  j a siten viel ä kokonaan kes ävihrein ä pysyneet la j it saattavat siirt ä ä r u skansa alkamista edelleen; n äit ä la j e j a ovat mm.  j otk u t omenap u u t ( Mal u s cv.), osa poppeleista ( Pop u l u s sp.)  j a p u istolehm u ksista ( Tilia X v u lgaris ) sek ä  tietyt etel äiset  j a harvinaiset la j it, k u ten valeakaasia ( Robinia pse u doacacia )...

Avainsanat: sää ruska meteorologia luontoseuranta lokakuun 2018 ennätyslämpö viikoilla 41-42 kasviestetiikka euroopan ennätyslämpö lokakuussa 2018 ennätykset yh voima voimakas voi virta villa viikko vat varsinais varsinainen vantaa vaihe v turku tilanne teksti teen tapa tampere syksy syksyinen suomi sten sit sin siirtyä siilinkari savonlinna sateinen salo rs rintama ranta päivälämpötila porvoo pori pop poimia pilvi pihla pieni pari osta oroka monin mitta miss mikkeli matalapaine massa manner maarianhamina lämpötila lokakuu lepola lehti lee lappi lappeenranta laitokse lahti kouvola kotka korkeapaine konnunsuo koko keskiviikko kemia kaakkois jyväskylä joensuu it isi ilomantsi ilmatiede ilma ilta härmälä hämeenlinna hyvinkää historia helle helsinki heikko eu esimerkki esiintyä erityinen ehk cv atlantti atk aste annos alaston aika aihe


blogivirta.fi