Tänään on 19.10.2018 16:06 ja nimipäiviään viettävät: Uljas ja Viking. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Neuwo Maan Wiljelemisestä Yhteiselle Kansalle

Julkaistu: · Päivitetty:

Normal 0 21 Henric Wegelius (suom.), Fredric Mozelius: Neuwo Maan Wiljelemisestä Yhteiselle Kansalle.      Fredric Mozeltuxelda , Lagmannilda ; Kuningalliselda Patriotalliselda Yhteydeldä Ruotsin kielellä präntin kautta ulosannettu , Ja nytt Suomexi käätty Henric Wegeliuxelda , Kirckoherralda .       WASASA , 1778 .       Prändätty Georg Wilhelm Londicerildä , Kuning . Privil . Kirjan-Präntäjäldä .       Maa on HErran , ja mitä sijnä on . Me ihmiset olemma sen ylitze asetetut huonen-haldioixi ; ja pitää kerran lugun tekemän itze kukin hänen leiwiskästänsä . Meidän tulee sijs wiljellä maata meidän otzamme hiesä , ymmärryxellä ja järjestyxellä .       Pellon I . Höystäminen ja parandaminen tapahtu  . Tarhoilla , eli karjan makauttamisella pellolla kesän aikana .       2 . Sonnalla , joka kootaan kuupanon muotoisihin läjihin .       Merkitse . Ei sonta pidä sekoitettaman raan maan , riskuin eli olkein kansa ; wan sitä wastaan pitää sonta-tunkion ala koottaman maata , oljen pehuja , pieniä riskuja eli warpuja ja kaiken laisia putoja , pyycki-poroa , astia-wettä , kusta , wihalaisten-pesiä j.n.e . jotka mätänewät koosa , saawat kasteen sonta tunkiosta ja nawetasta koska se kallistaa sinne .       Tästä tulee jalo höystö nisuille ja ohrille , nijn myös krydi-maille .       Olijsta , männyn- ja kuusen-haoista , muretuista lehdistä , saura puskista ja sammaleista tulee yxi hyödyllinen höystö , koska nämät aineet lewitetään karjan alle pahnoixi , jotka annetaan wijkon ajan maata parsisa eläinden alla , että ne karjan kuselda ja märkydeldä tulewat hywin lioitetuixi , ennen kuin ne kannetaan ulos sontaläjään .       Kuitengin peitetään pahna wähittäin uudesta jokapäiwä näillä ainehilla , että eläimmet pysyisit puhtaina .       Nämät aineet käytetään tällä tawalla , että 6 eli 8 wijkoa lewitetään olkia pahnoixi : senjälkeen männyn ja kuusen hakoja yhtä monda wijkoa : sitte jällens olkia : sen perästä lehtiä , saurapuskia ja sammalia : aina kerroilensa , että edesautta tasaista kohuamista ja mätänemistä .       Senkaldainen höystön sekoitus kastellaan usiasti mädänneellä wedellä , joka kootaan kuopisa liki sonta-läjää , eli tallein ja nawettain alla , eläinden kusesta .       Kuoppain pohjaan pitää lewitettämän palanutta lehmän-sontaa , mutta siwut peitetään laudoilla .       3 . Oja mullalla ja turpehilla .       4 . Leppä- ja rämäckö-maalla .       5 . Lastu-mullalla , mädänneillä wuori-sammaleilla , märgelillä eli mehu maalla .       6 . Multa-läjillä , kootuilla tönckä-maista .       7 . Ihmisten ja eläinden kusi andaa parhan sydämen jywälle .       Maan parandaminen tapahtu myös maan sekoittamisella .       1 . Kowasa sitkiäsä sawi-maasa , multa-hjedalla , hjucka-maalla , ruhalla .        2 . Hjeta- ja multa-maasa , sinertäwäisellä sawella , joka auringosa walkene ja halkeile nijnkuin neljän tahoisihin kappaleihin , ja löytään laxoisa ja newoisa muutamain jokein ja wetten rannoilla .       3 . Kuohuwasa maasa , sytten tuhalla ja somerolla .       4 . Mullaxi hywin palanut ja mädännyt maa andaa runsaan kaswamisen woiman jywälle .       Jos se sekoitetaan puoli-mädänneen sonnan kansa , joka on kohuamallansa , nijn tulee se wielä woimallisemmaxi .       II . Kyntäminen ja Wiljeleminen .       1 . Sawi-maa , märgeli eli mehu-maa , klijtu-maa somerosawi-maa kynnetään syxyllä auralla eli sahralla , että se tulis käätyxi päiwää wastaan , kylmettyis talwella ja sulais kewäillä , jonga kautta nämät maan-lait tulewat muriammixi , pehmiämmixi ja hedelmällisemmixi .       2 . Kewiä- ja multa-maa ei kärsi syxyllä kynnettä , sillä wilu ja kylmä purewat pois sen lihawuden ja woiman , wan se pitää kewäillä kynnettämän , kijruusti ja usein äestettämän , että se pysyis hywin puhtaana ricka-ruohoista .       3 . Kewäillä kylwettäwät maat kynnetään syxyllä .       4 . Kyntäminen pitää käymän wakawasti ja suorihin wakohin .       5 . Kelwollisilla ja isoilla waarnahilla eli sahran-terillä .       6 . Kyntö pitää käymän sywäldä , kuitengin pitä pehmiällä maalla kartettaman , ettei hieta pohjalda nosteta .       7 . Kyntäminen aljetaan laxopaikoista , jotka täytetään multiomella , että pelto on pöyhistetyn päänalaisen kaldainen , kuitengin laitetaan nijn , että ruoka-multa tulee olemaan tasasesti yhtä paxulda yli koko pellon .       8 . Sawi-maa kynnetään usein , erinomattain sateen jälkeen , ja wälittäin ajetaan ladalla , että kockareet pienenisit ; kuitengin kohtullisesti kylwön aikaa wastaan , ettei se tulis ylön märjäxi ja happanis .        9 . Kylwetty siemen peitetään maahan kyntämällä kääntö-auralla .       Äes ei ole nijn hyödyllinen , eikä sopiwa kylwön ajaalla , ellei ilma ja maa ole aiwan märjät .       III . Ojiminen tapahtu :  . Oja-auralla , koska maa on wapa kiwistä ; mutta muutoin lapiolla , kuokalla ja rauta-kangella .       2 . Pyörtänöt luodaan ainakin korttelia matalammaxi peltoa .       Jokaitzen kynnön jälkeen luodaan pellolle takaisin se ojaan wierynyt multa .       3 . Kusa lähteen suonia on , ojitaan ne pois , pannan kiwestä trummut , ja ajetaan maata päälle , sillä muu ojiminen ei ole seisowainen .       4 . Mäkiä , wuoria ja kuckuloita wastaan ojitaan , ettei maa happanis ja muikenis .       5 . Laxoisa ja tasaisesa maasa , että johdatta weden pois , ja että auringo sais sitä paremm~in waikutta .       6 . Aina pitää ojitamaan nuoraa eli köyttä myöden , ja nijn sywäldä , kuin asia kusakin paikasa waati ; nijn myös , jos mahdollinen on , wesi johdatettaman nijtuhin päin pelloista , eli sinne , kusa se jälleensä saadaan , kuin weden kansa seura .       7 . Kiwet wäätähän ylös eli myös maahan kaiwetaan sangen sywälle peltoon ; kusa laxoja on , nijn ne ynnä sen kautta täytetään .       8 . Kolmenkymmenen kyynn~ärän leweys on kohtullinen määrä kullengin pellolle , kuintengin enämmin eli wähemmin pellon laadun jälkeen .       9 . Ojiminen on hyödyllinen syxyllä , että turpeet kylmettywät ja tulewat muriaxi talwella ja ei ole nijn suuri waiwa hakata turpeita seurawaisna kesänä .       IV . Jakaminen . Se on hyödyllinen että pelto jaetaan wijteen wainiohon ,       kusa  . Kaiki pelto on wanha , kauwan wiljelty ja hywä sawen-sekainen , eli pehmiä ja sywä ruoka multa , joka kärsi waiwatta ja useimmin kylwösä pidettä .       2 . Kusa tila on saada päiwämiehiä ajohin ja pellon holhomiseen ja wiljan korjamiseen .       3 . Kusa on kyllä höystöä ja ainehita sen lisämisexi , että ne pellot , jotka nisuhijn ja rukisijn kylwetään , taitaan hywin höystettä ja sonnitetta ennen kylwöä .       Höystö männyn ja kuusen haoista tulee silloin hywäxi awuxi .       Näisä tiloisa sowitetaan pellon wiisi osaa nijn , että neljä nijstä joka wuosi kylwetään ja yxi lepää , nimittäin       1 ) . Jätetään joutilaaxi ja höystetään hywin .       2 ) . Kylwetään nisuilla ja rukihilla . 3 ) . Ohrilla . 4 ) . Sekajywillä . 5 ) . Kauroilla .       Koska  ) wainio , joka on ollut joutilasna , ja on tullut höystetyxi , kylwetään rukihilla ja nisuilla , nijn jätetään se 5 ) , joka wimmeisexi kaswoi kauroja , joutilaxi , ja nijn waihetetaan wainiot ja kylwö wuosi wuodelda .       Tämän jaon kautta taitaa yxi talo , josa on 20 tynnyrin maa peltoa , saada 150 eli 160 tynnyriä jywiä , 50 eli 60 tynnyrin siaan ;       mutta täsä tulee waari otta , että kohta kuin elo on korjattu , pitää ne kolme wainiota , jotka seurawaisna kewännä tulewat kylwöhön , kynnettämän kahdelle kerralle , nijn kijrusti , kuin se taitaa tapahtua , että sänki saapi mädätä , ja sitte ne talwia wastaan syystetään eli kynnetään talwi-wakohin .       Se on kewiämbi ja etuisambi wiljellä peltoa kolmesa eli neljäsä wainiosa , kuin että anda puolen peltoa lewätä .       V . Lisäminen . Pelto lisätään kewiästi wanhoista kedoista ja korkeista maista , koska ne kynnetään kewäillä , ajetaan , kuokitaan ja wähä höystetään kesällä , ja syxyllä kylwetään rukihilla .       Se kaswa silloin runsaasti ja paremmin kuin muu laiho wanhalla pellolla .       Jos joku tahtoo kyntää edellisnä syxynä , nijn on se myös hywä .       Nijttu . I . Uusi tehdään wahwasta metsästä ja rämäköstä tällä tawalla :       1 . Maa ojitaan , jos se on sijtä laadusta , että se löytään tarpeellisexi .       2 . Metsä maahan hakataan , oxat puista karsitaan ja pannan läjihin mätänemään .       Isommat oxat pannaan päällimäisixi kotia wietää .       3 . Jos maa on wesiperä , nijn ojitaan se souckihin sarkohin ; oxat kootaan sitte keskelle sarkaa ja pannaan pitkin päin , ja oja-multa heitetään molemmilda puolida päälle .       Se on kyllä ulettuwainen , jos sarat owat soukat ja ojat hywin lewiät , ja partaat hywin kallistawat .       Sillä tawalla aaldoin mukaan walmistetuilla nijtuilla on tarpellinen warjo itzesänsä , ja ne saawat ilman esteetä tuuleendua .       4 . Näisä nijttu maisa ruohon kaswaminen paljon edes autetaan heinän-siemenden kylwämisellä .       II . Parataan asianhaarain jälkeen .       1 . Wesi seisahdetaan nijtun päälle kewäillä multa-seinällä eli padolla , kusa nijn tarwitaan .       2 . Ojitaan sywällä ojalla ja perataan taidolla , ei nijn että kaicki metsä , kusa se kaswa , yhtä haawaa hakataan pois .       3 . Puiden juuret häwitetään , kusa se on tarpellinen .       4 . Korkeille nijtuille ajetaan talwella riskuja , jotka poltetaan , koska maa ei ole aiwan kuiwa .       Syxyllä sen jälkeen kylwetään ne rukihilla .       5 . Laiha nijttu taitaa suuremmalla woitolla kynnettä pelloxi .       6 . Wanhat pelto kappaleet sitä wastaan jätetään ja pann~aan nijtuxi sillä tawalla , että ne kewäillä kynnetään ;     sitte jällens toisen kerran kynnetään poikin ensimmäistä kyntöä wastaan ; ja sen jälkeen kynnetään kolmas kerta matalammalle kuin muutoin .     Syxyllä ajetaan sontaa päälle , joka maahan sekoitetaan kyntämällä wähillä waarnahilla ja soukilla kääntö-auran sijwillä :        Seurawaisna kewännä kylwetään sijhen ohria , äestetään koska siemen on idulla ja ajetaan unkalla eli jyrällä nijn pian kuin oras rupia näkymään .        7 . Jos nijtut owat huono-kaswoiset sijtä , että multa on sywä ja kowendunut , nijn ajetaan nijden ylitze wijlto-raudalla ja nostetaan kääntö-auralla ; ja päällimmäinen wanha turwet wiedään pois täytteexi pellolle , eli myös höystöxi wanhoille laihoille nijtuille , joisa on wähä multaa .        Ne kynnetään ylös uudesta , äestetään ja kylwetään heinän siemenillä , seka-jywillä eli myös hernehillä , eli lintsillä ensimmäisnä wuonna .        8 . Mättähät nijtulla otetaan pois mätäs-auralla ja wiedään pellolle .        9 . Korkiat ja sammaltuneet nijtut kynnetään , kylwetään kaxi eli kolme kertaa kauroilla eli sekajywillä , ja wimeisexi pannan nijtuxi , rukihin ja heinän siemenden kylwämisen jälkeen .        10 . Alango- ja wetelä-nijttu , josa sammalda , kraakun warsia , pientä saraa , waiwasen-willoja ja kahiloita kaswaa , ojitan ja jaetan kohtullisesti suurihin sarkohin , ja ensimäisnä syys kylmänä lewitetään tuoretta hewoisen sonta päälle .        11 . Nijttua ei pidä paljon syötettämän .       Paras olis ei ollengaan syöttää .       III . Höystetään .       1 . Nijtun höystämiseen kelpawat : Oljen pehut , wanhat maahan rewityt turwe-katot , saura , ryti , muta järwistä ja jojista , koska sijhen pannaan tuhkaa ja muuta höystöä , leppä-maa ja kuiwa multa yhteen sekoitetut , näkinkenkämulta .       Mullalla sekoitettu sawi on hywä nijlle nijtuille , jotka waiwataan hieta-kuorelda .       2 . Kaickinainen sonta nijtuille , pitää olemaan sekoitettu jollakulla maalla .       Höyhen eläinden , sikain , wuohten ja lammasten sonta tarwitze sekoitetta 3 eli 4 kertaisesti nijn paljolla maalla .       Sawi-maahan sekoitetaan hiucka-multaa , ja hiucka-maahan jällens sawia .       3 . Palanut hewoisen sonta 1/2 tuumaa paxulda , on myös koeteldu hywäxi .       Silloin on hyödyllinen että edeldä kättä nijtun yli ajaa wijlto-auralla , joka on nijn tehty , että yhteen auran perään taitaan lijttää 4 eli 5 wijlto-rautaa , 3 eli 4 tuumaa toisistansa .       4 . On myös sangen etuisa , että syxyllä ajaa lammas- eli wuohi-sontaa kuiwalle ja sammaltuneelle nijtulle , nimittäin nurmi maalle , joka sonta kohta lewitetään ulos ja ricki lyödään ; kewäillä se wielä sitte hienommaxi muretaan .       Kyntämistä ei täsä tarwita , sillä mehu laskeendu syxyllä alas maahan itzestänsä , ja ennen kuin kuiwa tulee seurawaisna wuonna , nijn ruoho jo peittää sonnan .       Tuhka ja kalcki tekewät saman hyödytyxen , mutta ei nijn pikaan .       IV . Kylwetään heinän siemenillä .       1 . Heinän siemenet taitaan kylwettä nijttuun , joka ei ole kynnetty , koska höystöä hajotetaan sormen paxulda päälle .       2 . Heinän siemeniä on paras kylwää syxyllä ; se taitaa myös tapahtua kewäillä lumen päälle .       3 . Heinän siemenet kootaan ensisti ulkona kedolla , kusa nijtä runsaimasti kaswaa .       Itze kullengin siemenen laille tehdään ja walmistetaan erinäinen pencki , josa ne kaswatetaan , nijnkuin krydimaisa tawallinen on .       Heinän-teon aikana taitaan myös siemenet koottaa lakanalla , joka lewitetään ladon owelle .       Talwella nijtä myös saadaan heinä-ladoisa .       4 . Ulkomaan heinän-siemenet owat myös sangen etuisat , sillä ne taitaan nijtettä 2 eli 3 kertaa kesäsä .       Luserni , Saint-foin ja Hollandin Treffeli owat enin tutut ja meildä koeteldut .       Treffeli kylwetään parhain , ynnä kaurain kansa , walmiseen peltoon , joka on hywin kynnetty , wapa kiwistä ja hienoxi äestetty .       Jos wara myöden andaa sitä höystää , nijn on se sitä parembi ; nijn myös kastella sonta-wedellä .       Merkitse  . Treffeli on nijn wäkewä , että eläimet pitää syömän sitä olkein seasa .       Koska se kootaan latohon , nijn pannan yxi kerta olkia ja joka toinen kerta Treffeliä .       Silloin tulewat oljet yhtä hywäxi kuin Treffeli on .       2 . Siat taitaan syötettä ja lihoitetta paljalla Treffelillä .       3 . Luserni on sangen hjeno ruoho . Kylwetään sopiwammasti Elo-kuulla . 12 naulaa tarwitaan joka tynnyrin maalle .       4 . Saint-foin menestyy hedelmättömisä , kuiwisa , hietaisisa ja kiwisisä paikoisa .       Nämät ruohon-lait , nijn hywin kuin Treffelikin , kylwetään kaurain kansa . Kestäwät monda wuotta ; andawat runsaasti maitoa .       V . Nijttu kastellaan .  . Sijtä ruoho kaswa , nijn hywin kuin höystämisestä .       2 . Tuoret wesi on sijhen paras , koska se johdatetaan lähteestä , wirrasta eli luomasta .       3 . Se tehdään näin : yxi wesi ränni pannaan ylös , kusa sowelias kuckula nijtulla löytään .       Siwu puolille pannaan sitte wähemmät ja matalammat rännit sinne ja tänne , jotka kallistetaan nijn , että ne wastaan ottawat weden isosta rännistä , wiewät ja lewittäwät sen ylitze nijtun .       Nämät wähemmät rännit pitää oleman irtanaiset , että ne taitaan sijrettä usiambihin paikohin , tarwetta myöden .       Pää-rännihin pitää wähä sontaa pandaman ja wedellä lioitettaman , ennen kuin kasteleminen tapahtu .       Pumpulla wesi pumpataan rännihin .       4 . Kewäillä on paras kastella nijttua .       Karja-laidun .       1 . Nijttua ei pidäis koskaan syötettämän .       2 . Karja-laidun pitää sitä enämmin uloslewitettämän ja jaettaman nijn moneen osaan , että eläimet syötetään wijkon jokaitzesa osasa , ja sitte lasketaan uuteen osaan .       3 . Se pitää perattaman ja warjeldaman sikain kaiwamisesta eli tonkimisesta sillä tawalla , että nämät eläimet rengoitetaan syxyllä ja kewäillä .       4 . Metzättömisä paikoisa parataan se pähkinä puiden ja raitain istuttamisella , jotka owat hyödylliset , koska ne kaswawat ; kandawat lehtiä syrpyxi talwella ja owat warjoxi auringota wastaan kesällä .       5 . Karja-laidun parataan myös nijnkuin sammaltunut nijttukin sen kautta , että sen päälle syxyllä lewitetään kuusen oxia ; ja seurawaisna kesänä , koska haot owat warisneet , jotka syöwät sammalen , kootaan risut ja wiedään pois .       6 . Taitawalla kydöttämisellä taitaan myös karja-laidun enättää ; mutta silloin ei saa eläimiä sijnä syötettää ensimäisnä wuonna , että ne heikot ruohon juuret saisit juurtua .       7 . Ulkomaan heinäin siemenillä , jotka ennen mainitut owat , taitaan karjan-laidun parattaa ja lisättää , sillä tawalla kuin sanottu on .       Silloin nijtetään eläimille nijn paljon ja sen jälkeen , kuin ne haawallansa syöwät , nijtä ruohoja kuin kasonneet owat , Treffeliä , Luserniä eli Saint-foinia .       8 . Kauran kylwämisellä , ja wiheriäisten hernetten warsista saadan myös hywä ruoka eläimille .       Kaura kylwetään taicka yhteen pellon sarkaan , koska se on jaettu 5 eli 4 yhtä suurihin osihin , eli myös ojittuhin newohin ja rämäköihin , jotka owat kynnetyt ; eli hyödyttömähän maahan , joka ensisti parataan ruoka-mullalla leppänewoista  kortelia paxulda , eli sawella newasta puolen kortelin määräldä , joka kärsii 6 kertaa kylwää höystämätä .       Lypsy-lehmille yxi woimallinen haude .       Wesi keitetään ; sijhen pannaan heinänsiemeniä , raidan lehtijä , nätkimiä , saarni- wahtera- ja nijni-puun lehtijä ; sijhen sekoitetaan waran jälkeen suolaa ja silakan- lauckaa , ja annetaan sijtä 2 eli 3 sankoa päiwäsä lypsy- lehmille .       Jos ei ole heinän siemeniä ja lehtijä , nijn taitaan andaa nukulaisia , hernein warpuja , humalan könnöxiä , kuiwattuia räätickäin , nauristen ja kaalin-lehtijä .       Tämä on koeteldu .       Jywän-lait .       I . Nisut .  . Wanhat owat parhat siemenixi .       2 . Kalkitetaan 2 eli 3 wuoro-kautta , nijn ei tule tuhka-päitä .       3 . Jos pelto-maa on luja wahwa sawi , lihawa ja sywä , nijn kylwetään sileitä nisuja .       Mutta jos maa ei ole nijn wäkewä , kylwetään wihne-nisuja , että ne paremmin menestywät huonommasa maasa , koska ne kylwetään äestämisen jälkeen , ja kyntämisellä maahan peitetään .       4 . Wanhat nisut kärsiwät waremmin kylwettää ja märjembään maahan . Muutoin jota hiljemmin sitä parembi , ainoastans että oras syxyllä ehti jakaandua kahdexi .       5 . Lammasten sonnalla höystetty pelto anda hywijä nisuja .       II . Rukijt .  . Suuret ja sinertäwät owat parhat siemenixi , nijn myös huhta- eli halme-rukijt , jos ne owat tasaisesti kypsyneet ja owat puhtaat lustehista .       2 . Rijhesä kuiwatut Wasan rukijt owat hywät , mutta pitää muutettaman uusia joka wuosi ja tarcka waari otettaman leicko-ajasta , ettei ne warise .       3 . Sawi-maalle waihetetaan siemen hieta ja kewiästä-maasta , ja hieta-maalle jällensä sawi-maasta .       4 . Peitetään kyntämisellä ja ei äestämisellä maahan , jos se on kuiwa ; sen kautta maa paremmin kohua , ja routa pystyy paremmin maahan , koska talwet owat lauhkiat .       Oras myös sen kautta enämmin juurtu , nijn että laiho wäkewämmästi kaswaa .       III . Ohra .        1 . Sawi-maalle on sara- eli neljäratinen ohra paras ja enin andawa .       2 . Kumeri- eli kuusi ratinen ohra paina enämm~in mutta ei anna nijn runsasta satoa . On kuitengin hywä omaxi tarpeexi .       3 . Se edellinen kylwetään nijn warhain , kuin pelto juhdan kandaa .       Se jälkimmäinen , ei nijn kauwan , kuin yö-kylmää peljätään .       4 . Multa- eli kewiäsä-maasa menestyy warhain-kypsywä ohra parhain , ja on nijtä edellisiä etuisambi .       Se kylwetään , koska tammen-lehti peittää metzä-kyhkyisen .       IV . Seka-jywät .  . Pitää otettaman kauroista ja neljä-ratisesta ohrasta , että ne yhtä haavaa kypsyisit .       2 . Kaswawat nijsä paikoisa , kusa muu jywä ei tahdo menestyä .       3 . Andawat parhan sadon kaikista jywistä , likin maan pärunoita .       4 . Kylwö-maa kynnetään kewäillä , ja sitte ei sijhen kosketa , ennen kuin syxyllä , silloin se kynnetään talwi-wakohin , ja on nijn walmis seurawaisna kewännä kylwää .       5 . Koska ne kynnön kautta ylöstullet turpeet rupiawat mätänemään , nijn pitää äestettämän , ettei maa ruohottuis .       V . Herneet .        1 . Sawesa kaswawat ne pienet walkiat kijrusti-kypsywät herneet , ja andawat hywän sadon .       2 . Lihawasa kewiäsä maasa ne hienommat herneet hywin menestywät , mutta että ne pysyisit makiana , pitää siemenet waihetettaman sawesta kewiähän maahan ja kewiästä maasta saween ; muutoin ne tulewat äitelixi.       3 . Herne-maa kynnetään syxyllä , johonga herneet kylwetään niin warhain , kuin pelto kuiwaa , sopiwammasti edellä puolda päiwää , että ne pikemmin joutuisit , ajetaan jyrällä ja riskutetaan .       4 . Muut kyntäwät kewäillä herne-maan , joka otetaan edellisen syxyn sänki wainiosta .       Yhtenä päiwänä äestetään ja ladataan , että se seurawaisna aamuna on walmis kylwettää ja mullalla peiteltää ennen puolda päiwää .       Jos maa on laiha , nijn ajetaan edellisnä syxynä pisto-multaa eli muuta multaa , ja lewitetään päälle , ja sitte jätetään sildänsä lijkuttamata kewäsen asti .       Tämä maa pitää syxyllä herne-kylwön jälkeen sonnitettaman eli mullalla höystettämän , nijn taitaan sijhen kylwää rukijta , jos herneet owat tulleet aikaisin sijtä korjatuixi .       Muutoin kylwetään sijhen seka-jywiä seurawaisna kewännä .       VI . Maa-Pärunat .       1 . Maa-pärunoista saadaan sekä suurusta , leipää , jauhoja ja kryniä .       Ne andawat runsaamman sadon , kuin joku muu kylwö ; Ei tarwitze paljon höystöä , eli pian sanottu , ei ollengaan , waan pehmiän ja hiedalla sekoitetun maan .       Ei nijtä wilu , rakeet ja raju ilma wahingoitze .        Sentähden pidäis suuremmat pellot maa-pärunoilla kylwettämän , kuin tähän asti on meidän maalla ollut tawallinen .       2 . Nijden kylwäminen tapahtu näin .       Syxyllä kynnetään maa eli pelto , sitte kuin sijhen on ajettu hietaa muutamia kuormia .       Kewäillä ajetaan muutamia kuormia sontaa , likimittäin 10 kuormaa puolen tynnyrin maalle .       Sitte se kynnetään ja kylwetään maa-pärunat wakohin , 2 eli 3 yhteen paikaan , mutta yhden askeleen mitta wäliä pitää jätettämän jokaitselle paikalle .       Isomm~at leikataan ricki .       Se kylwetty maa jätetään sildänsa kahdexi wijkoxi , jonga jälkeen se tasataan kewiällä äkehellä .       Koska taimi on korttelia korkia , nijn maa perataan wisusti ja pidetään aina puhdasna :       kaxi wijkoa ennen , kuin maa pärunat otetaan ylös , leikataan ruoho eli warret pois eläimille ruaxi , johonga ne owat sangen hywät .       Ne otetaan ylös lapiolla , säilytetään kellarisa ja maa-kuopisa , ja peitetään olijlla ja mullalla , ettei wilu nijtä turmelis .       3 . Maa-päruna pelto pitää muutettaman .       Maa-pärunain jälkeen kylwetään waihettain ruista ja nisua kaxi wuotta hywällä edulla , ja kolmandena wuonna kylwetään uudesta maa-pärunoita samaan maahan .       4 . Wijsi kymmendä tynnyriä taita yxi tynnyrin-maa anda .       VII . Pelto-Pawut .  . Kylwetään happamihin pellon kulmihin . 2 . Istutetaan , jos työ wäkee on kyllä . 3 . Andawat paljon , ja owat hywä elatus eläimille .       Touko-Siemen Lioitetaan .  . On hywä Saltpietarin kansa . 2 . Kuusi luodia yhdelle ohra kapalle .       3 . Ohra pitää likoamaan wähinnäkin wijkon . 4 . Pidetään pari tijmaa auringon paisteesa .       5 . Edeldä kättä sulataan saltpietari kylmäsä wedesä , joka aina pitää oleman ohrain päällä yhden tuuman , ja lisätään sen jälkeen , kuin se kuiwaa .       Merkitse . Sulattu kyhkyisten ja kanain sonta taitaan otetta saltpietarin siaan .       Herneet lioitetaan kaukaloisa eli puoli täytetyisä säkeisä , jotka usein käätään ylös ja alaisin .       Siemenen lioittaminen taitaan koeteldaa , mutta ei sijhen kehoiteta .       Exemplari maxa sidottuna ja leikattuna  Skillingin ja 6 Äyriä .       Exemplari maxaa 24 Skillingiä .     

Avainsanat: neuwot maanwiljelys wilhelm wanha vii v uusi ulkomaa tänne työ tuttu tuhka touko tila tapahtua talvi talo taimi tahdo syöttää syys sydän suuri suola sormi siemen seura sekoittaa seinä saura sade sara saint sato saada ryti ruotsi ruoka ruoho rauta ranta pää pähkinä puu puoli puiden puhdas poro pohja pitää pisto pieni pesä pelto pello pari paras oras oja ohra nurmi nostaa neljä mänty muut muu muta multa mitä mitta metsä menestys mehu me maito maista mahdollinen maata maa maasa maalla lähde lypsy lumi luja leppä leipä leikata lehti lehmä laskea lammas laki laiho laiha laatu käsi kärsiä kylmä kuusi kuulla kolmas koko kirja kieli kesä keittää kaura kappale kansa kaali jättää juuret jauhot jakaa ilma iii ihminen höyhen huono huhta herra herne heinä eläin elo auttaa astia anna ala ajaa aine


blogivirta.fi